Nuori Suomi ry

[J.Grönvall]

Valtio tai työantaja eivät liiku kenenkään puolesta. Eikä Nuori Suomi. Oikeilla toimilla, esimerkiksi vaikka vain aavistuksen liukuvalla työajalla nämä tahot kuitenkin voivat helpottaa ja mahdollistaa sitä liikuntaa. Liikunta tuntuu luontaisemmalta kun elämänrytmistä saadaan riisuttua sitä tajutonta suorittamista ja minuuttiaikataulua veks. Siis pakkoa. Kun ei ole pakko ehtiä salille nyt, vaan voi tehdä sen juuri silloin kun haluaa. Ja kun on aikaa kävellä töihin.

Ja yhteiskunta saa kantaa siitä siksi oman osansa. Ihmiset ja yhteiskunta ovat luoneet suorittamisen, paineet ja pakkopullan, ja sama kokonaisuus saa miettiä keinoja sen hellittämiseksi, ei vain yksilö itse.

Ensimmäisestä tavallaan samaa mieltä. Minusta tuo suorittaminen ja minuuttiaikataulu on pitkälle vain myytti, eivät läheskään kaikki sen mukaan elä, vaikka se tietynlainen ihanne nykyään onkin. Paljon on niitä, jotka nimenomaan eivät suorita.

Yksilöt muodostavat yhteiskunnan ja määrittelevät sen säännöt. Yksilöistä sen muuttuminenkin on kiinni. Valtiovalta voi rakennella vaikka mitä himmeleitä ja valistaa vaikka kuinka mutta jos halua ei ole niin sitä ei ole.

Tulee mieleen se Halla-ahon taannoinen kommentti siitä, että Kreikkaan pitäisi laittaa tankit kadulle, kun ei meinaa demokratia oikein toimia :)

 

[Ribarista ylös!]

Heitin vain keskustelunaiheen. Kyllä minäkin tiedän ja osaan jopa lukea. Ne, jotka ovat käyneet Rinkulassa katsomassa tämän "ylijäämäjengin pelejä" ovat kai huomanneet, mitä ne "mussut" ovat. Siitä tulee muutama liigapelaajakin. Ja lisää on tulossa.

71 pistettä ja sarjan kärki puhuu puolestaan. Kai huomasit lainausmerkit.

Sitä paitsi Kertsin A:lla on 5 tappiota. Saros ei ole ollut maalissa niissä kaikissa eli voittoja on enempi. Terveisiä vaikka jonnekin katsomoon.

Asia selvä, ymmärrän yskän! Lainausmerkkisi eivät paljastanee ainakaan minulle kenelle ja miksi ne tekstiisi laitoit. Hyvinhän A on pärjännyt ja loppurytistyksen jälkeen pleipparit sitten kertovat lopullisen sijoituksen. Ja kuten joka vuosi painopisteet muuttuvat kun laatupelaajia tulee ratkomaan pelit. 2006 lähtien vain 2009 (Blues)on runkosarjan voittajana voittanut SM:n.

 

[P.Sihvonen]

Hello. Tuli tässä mieleen NS muukin asia eli Niin Sanotusti.
Kuitenkin ihmettelen, että Kertsin A johtaa nuorten SM-liigaa ylivoimaisesti.
Kasassa on "ylijäämäpelaajista" koottu joukkue, jonka molarina toimii JSaros. montakohan peliä tämä Juuse on hävinnyt tänä vuonna?

Ei se kaista niin leveä ole, etteikö vielä C- tai B- ikäisistä voisi helmiä löytää.

:)
Maan sisällähän NS ei sikäli vaikuta joukkuetasolla voimasuhteisiin sikäli, että kaikki ovat joutuneet vuosien varrella enemmän tai vähemmän Nuori Suomi -ikeen alle.

Ja mitä tuohon Kerhon A:han tulee, niin pojat osoittavat, mikä voima on pelitavan valmentamisella. Nämä -92, -93 ja -94 syntyneet pojat ovat nyt neljästä kuuteen vuoteen olleet maksimaalisen pelivalmennuksen piirissä. Pärjäävät nyt, vaikka ikäluokan kärki on pelaa jo SM-liigassa, Mestiksessä ja ulkomailla. Enkä ihmettelisi, vaikka jokunen noista nykyisistäkin A-junioreista pelaisi vielä SM-liigaa tulevaisuudessa.

Johtava

 

[TosiFani]

...Kirjoitan tämän vielä kerran:

1. Jos on mahdollisuudet ja intressi järjestää myös harrastetoimintaa, niin kukaan ei varmasti estä.

2. Jos ei ole mahdollisuuksia, ja vaikka olisikin intressi, niin seuran on annettava olla urheiluseura niin halutessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että mukana on vain kilparyhmiä joissa toimitaan kilpaurheilun pelisäännöillä.

Ymmärrätkö nyt miksi kritisoin Nuori Suomea?

Kuten olen jo useasti sanonut, kilpaseurojen, kuten vaikka Ilveksen ja Tapparan on mahdollista järjestää harrastetoimintaa, mikäli seurat näin haluavat. Tämä ei vaadi kuin muutaman jäävuoron viikossa ja vetäjän jäälle.

Miksi esimerkiksi Ilveksen tai Tapparan kannattaisi tämän tyyppisiä ryhmiä perustaa?

1. Jääkiekko myönteisyyden kasvattaminen. Näissä harrastajissa on potentiaalisia valmentajia, huoltajia, joukkueenjohtajia, pöytäkirjanpitäjiä yms. talkootyöntekijöitä. Heissä on mahdollisia yritysjohtajia, yhteiskunnan päättäjiä ja muita rahan jakajia. Ja heissä on varmasti paljon maksavia katsojia.

2. Tämän tyyppisillä harrasteryhmillä seurat pystyvät kiristyvässä taloustilanteessa perustelemaan yhteiskunnantuet.

3. Seurat kantavat vastuunsa liikunnan edistämisestä kaikilla tasoilla.

Mahdollisuus tämän tyyppiseen toimintaan on aina.

 

[Ribarista ylös!]

Liitto aloitti joku vuosi sitten jääkiekkotoimintaa jonka nimenä ja teemana oli Happyhockey. Idea oli saada lajin pariin lapsia, jotka eivät ole aloittaneet jo kiekkokoulusta todellista harjoittelua. Jos oikein ymmärsin, liitto satsasi tähän projektiin ja heillä oli joku tai joitain nimettyjä henkilöjä vetämässä tätä toimintaa. Ideahan oli hyvä; saada lapset liikkumaan pienillä kustannuksilla ja pelata juuri sitä höntsyä ilman sen ihmeempiä tavotteita. Jos jollain pojalla tai tytöllä kiinnostusta olisi ollut kovempaankin harjoitteluun niin heitä sitten olisi ohjattu urheilu- ja kilpaseuroihin. Onko kellään tietoa onko tämä toiminta enää aktiivista tai jos ei ole niin mihin se mahdollisesti kaatui?

 

[Fordél]

Kyllähän se rivien välistä on luettavissa ja on ollut tässä ketjussa jo hetken aikaan. Minun ainoa kysymyksenihän oli, että jos tuollainen massa on valmiina maksamaan tästä harrastetoiminnasta, niin mikseivät seurat käytä sitä hyväkseen?

Tyhmiä seuroja vai kysynnän puute, siinäpä kysymys.

Sitten sun rivien välilukutaidossa on puutteita ja teet omia olettamuksiasi.

Ja miksei kerätä? Totta helvetissä tarvitaan rahaa pyörittämään ylimääräistä toimintaa, jos siihen muuten ei ole rahkeita. Se on taas eri asia jos osalle pitää antaa ilmaiseksi kaikki, niin sitten tosiaan on tekemätön paikka ja vinkumista voi jatkaa maailman tappiin asti.

Ymmärsit väärin. Tottakai kerättäisiin jos toimintaa järjestettäisiin. Pointti (jota olen koko ajan toitottanut) on se, että pelkästään niillä harrasteporukalta saaduilla maksuilla ei pystytä järjestämään sitä harrastetoimintaa vaan se vaatii seuralta yleensä muitakin resursseja. Ja jos niitä ei ole riittävästi, keskitytään vain siihen ydintoimintaan tai vaihtoehtoisesti hinnoitellaan harrastetoiminnan kulut niin suureksi ettei harrastetoimintaan ole järkeä lähteä. Usko pois, olen tämän jälkimmäisenkin nähnyt toteutuvat tässä parin vuoden aikana moneen kertaan.

Sinä otit ne väliinputoajat esiin suurena ongelmaryhmänä ja kirjoitit vielä, että ovat harmissaan kun eivät pääse seuroihin harrastamaan. Koitin sitten kysyä, että mikseivät pääse, sanoit, että ei ole resursseja, ja sitten kun ehdotin, että kerätään rahaa näiltä harrastajilta, niin sekään ei käy.

Olet ymmärtänyt täysin väärin. En ole missään kirjoittanut, että harrastajilta ei voitaisi kerätä resursseja. Tottakai kerätään, mutta edelleen ne eivät yksin riitä. Ei kaikilla seuroille tule intressiä ja mahdollisuutta järjestää harrastetoimintaa pelkillä harrasteporukan jäsenmaksuilla. Onneksi on jengejä, joilla perustoiminta on niin laadukkaalla tasolla (ilmeisesti esim. Tapparan taitoluistelijat), että heiltä löytyy intressi ja mahdollisuudet. On esim. riittävästi päätoimisia seuran palkkalistoilla, jotka pystyvät hoitamaan järjestelyt, ohjauksen ja organisoimaan koko toiminnan. Kun heidän palkkoihin jyvitetään harrastepuolelta saadut maksut niin kokonaisuus toimii edelleen eikä harrasteporukasta tule rasitetta.

Kirjoitan tämän vielä kerran:

1. Jos on mahdollisuudet ja intressi järjestää myös harrastetoimintaa, niin kukaan ei varmasti estä.

2. Jos ei ole mahdollisuuksia, ja vaikka olisikin intressi, niin seuran on annettava olla urheiluseura niin halutessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että mukana on vain kilparyhmiä joissa toimitaan kilpaurheilun pelisäännöillä.

Ymmärrätkö nyt miksi kritisoin Nuori Suomea?

En ymmärrä.

Kohtaan 1. totean, että seuroilla ei ole tällä hetkellä riittävää intressiä eikä mahdollisuuksia järjestää harrastetoimintaa, koska ei ole resursseja. Osalla toki on, mutta ei kaikilla riittävästi. Jos olisi perustoiminta paremmassa kunnossa, olisi seuroillakin enemmän intressiä. Nyt haluavat keskittyä enemmmän ns. sportiin, mikä on täysin ymmärrettävää ja täysin sallittua. Kukaan tai mikään ei sitä estä.

Kohtaan 2. Kyllä, seuran on annettava olla urheiluseura jos se niin haluaa. Tämän asian olen todennut täällä ties kuinka monta kertaa viimisen vuoden aikana. Saa järjestää ihan niin kilpailevaa ja tavoitteellista toimintaa kuin se haluaa. Antaa palaa vaan. Ja jos se ei halua olla missään tekemisissä Nuoren Suomen kanssa niin sen ei tarvi olla. Vaikka olisikin omasta halustaan tekemisissä, se ei estä kilpailua ja tavoitteellista toimintaa vaan tuo siihen vain mukaan tietyt raamit, joita seura soveltaa.

Sitten tullaan kohtaan 3. joka sulta puuttuu ja se on se poppoo, joka haluaisi harrastaa (ei kilpailla tavoitteellisesti), mutta heille ei ole siihen oikein mahdollisuutta. Nyt pitäisi jotenkin luoda seuroihin intressi ja mahdollisuudet tarjota myös näille toimintaa. Kun seurojen toiminta saadaan riittävän laadukkaalle tasolle, pystytään harrasteporukoillekin tarjoamaan toimintaa kohtuulliseen hintaan ja samalla tuottamaan lisäarvoa myös seuralle.

 

[J.Grönvall]

Kuten olen jo useasti sanonut, kilpaseurojen, kuten vaikka Ilveksen ja Tapparan on mahdollista järjestää harrastetoimintaa, mikäli seurat näin haluavat. Tämä ei vaadi kuin muutaman jäävuoron viikossa ja vetäjän jäälle.

Jotka nekin maksavat jotain. Koska sitten pidetään nämä jäät? Tampereella harrastevuorot alkavat siinä klo 21.00 hyvällä tuurilla. Jos täytyy pitää päivällä, niin pitääkö lähteä duunista ilmaiseksi vetämään, vai kuka hoitaa?

Joustetaanko kouluissa sitten niin, että voisi lähteä kesken päivän harrastejäille? Ja nyt puhutaan pelkästään lätkästä, futiksessa tilanne on aivan samankaltainen, kentät ovat tiukassa joka puolella.

Kun en nyt mitenkään usko, että tämä olisi pelkästään seurojen haluamisesta kiinni tämä asia.

 

[J.Grönvall]

Ymmärsit väärin. Tottakai kerättäisiin jos toimintaa järjestettäisiin. Pointti (jota olen koko ajan toitottanut) on se, että pelkästään niillä harrasteporukalta saaduilla maksuilla ei pystytä järjestämään sitä harrastetoimintaa vaan se vaatii seuralta yleensä muitakin resursseja.

Onneksi on jengejä, joilla perustoiminta on niin laadukkaalla tasolla (ilmeisesti esim. Tapparan taitoluistelijat), että heiltä löytyy intressi ja mahdollisuudet.

On esim. riittävästi päätoimisia seuran palkkalistoilla, jotka pystyvät hoitamaan järjestelyt, ohjauksen ja organisoimaan koko toiminnan. Kun heidän palkkoihin jyvitetään harrastepuolelta saadut maksut niin kokonaisuus toimii edelleen eikä harrasteporukasta tule rasitetta.

Kyllä sinä Fordél osaat kun jätät sen turhan kiihkoamisen pois. Jatkuvasti kumoat omia väitteitäsi, eikä minun tarvitse kuin katsoa sivusta. Tuossa sinä lihavoiduissa kohdissa olet jo kanssani samaa mieltä, vaikka et näköjään tiedä sitä.

En ymmärrä.

Selvä, voinemme siis päättää tältä erää tähän.

 

[TosiFani]

Jotka nekin maksavat jotain. Koska sitten pidetään nämä jäät? Tampereella harrastevuorot alkavat siinä klo 21.00 hyvällä tuurilla. Jos täytyy pitää päivällä, niin pitääkö lähteä duunista ilmaiseksi vetämään, vai kuka hoitaa?...

Porissa tämän tyyppiset vuorot ovat muutaman kerran viikossa ulkokaukalossa ja kerran viikossa harjoitushallissa. Vetäjät ovat poikien tai tyttöjen vanhempia, sukulaisia tai muuten innostuneita, jotka eivät saa korvauksia.

En ymmärrä sinun jatkuvaa vastarintaa tässä asiassa, olen nähnyt tämän toimivan.

 

[J.Grönvall]

Porissa tämän tyyppiset vuorot ovat muutaman kerran viikossa ulkokaukalossa ja kerran viikossa harjoitushallissa. Vetäjät ovat poikien tai tyttöjen vanhempia, sukulaisia tai muuten innostuneita, jotka eivät saa korvauksia.

En ymmärrä sinun jatkuvaa vastarintaa tässä asiassa, olen nähnyt tämän toimivan.

Pori ei ole Tampere. Vastarintaa ei ole, pidän ideaa hyvänä. Vastustan vain sitä, että nyt syytetään seuroja siitä, että ne haluavat ensisijaisesti kilpailla.

Joku syy sillä on, että tällaisia ryhmiä ei ole enempää, kun ilmeisen moni jää haluamattaan ulkopuolelle. Jos se syy ei ole kysynnän puuttuminen, niin vaihtoehtoja jää tasan kaksi: seurat tai itse harrastajat.

EDIT. Ja toki myös fasiliteetit ja käytettävissä oleva aika. Tässä pitäisi taas kunnan herätä mutta jälleen kerran voidaan kysyä, miksei kunta herää jos kysyntää on noin paljon...

 

[Fordél]

Pori ei ole Tampere. Vastarintaa ei ole, pidän ideaa hyvänä. Vastustan vain sitä, että nyt syytetään seuroja siitä, että ne haluavat ensisijaisesti kilpailla.

Ihan käsi sydämmellä totean, että en käsitä mistä olet saanut päähäsi, että tässä syytettäisiin seuroja huippu- ja kilpaiurheiluun tähtäävän harrastetoiminnan järjestämisestä. Ei, sehän on yleensä juuri niiden PERUStoimintaa. Mutta tässä nähdään myös mahdollisuus molemminpuoliseen hyötyyn. On jengiä, joka haluaa liikkua seuroissa ja varmasti seuroillakin on intressi ottaa heidät mukaan kunhan saavat vaan toimintansa riittävän laadukkaalle tasolle.

Joku syy sillä on, että tällaisia ryhmiä ei ole enempää, kun ilmeisen moni jää haluamattaan ulkopuolelle. Jos se syy ei ole kysynnän puuttuminen, niin vaihtoehtoja jää tasan kaksi: seurat tai itse harrastajat.

Kysyntää on, katso vaikka erilaisia aikuisten urheilukouluja; ne täyttyvät hetkessä osallistujista. Kaikilla seuroilla ei ole kuitenkaan aina mahdollisuuksia ja intressiä järjestää tällaista toimintaa. Vaikka näin on, ei tässä ole millään tavalla syyllistetty seuroja. Heille pitää antaa kaikki tuki, että pystyisivät vastaamaan kysyntään. Nää asiat ratkeaa yhteistyöllä ja yhteisellä intressillä, ei vastakkainasettelulla ja syyllistämisellä.

 

[TosiFani]

Pori ei ole Tampere. Vastarintaa ei ole, pidän ideaa hyvänä. Vastustan vain sitä, että nyt syytetään seuroja siitä, että ne haluavat ensisijaisesti kilpailla.

Joku syy sillä on, että tällaisia ryhmiä ei ole enempää, kun ilmeisen moni jää haluamattaan ulkopuolelle. Jos se syy ei ole kysynnän puuttuminen, niin vaihtoehtoja jää tasan kaksi: seurat tai itse harrastajat...

Suurin syy tällaisten ryhmien vähyyteen on seurojen passiivisuus (ja vastarinta) ja aktiivisten toimijoiden puute.

Minä en ainakaan syytä seuroja siitä, että he haluavat järjestää tavoitteellista kilpatoimintaa. Nämä seurat tarjoavat noin E-junnutasolle asti toimintaa kaikille halukkaille. Ikäluokissa on useampia joukkueita, eikä kustannuksetkaan ole vielä tässä vaiheessa kohtuuttomia. Kun tullaan D-junnuikään alkaa toiminta vakavoitua ja kustannuksetkin nousta ja tällöin olisi hyvä olla vaihtoehtoja. Isoissa kaupungeissa näitä vaihtoehtoja onkin, koska eritasoisia joukkueita on useampia.

Minusta harrastejääkiekko on varsin marginaalinen asia, mutta sellainen juttu, mikä on mahdollinen järjestää ja kannatettava juttu.

 

[J.Grönvall]

Ihan käsi sydämmellä totean, että en käsitä mistä olet saanut päähäsi, että tässä syytettäisiin seuroja huippu- ja kilpaiurheiluun tähtäävän harrastetoiminnan järjestämisestä. .

Kuten sanottu, niin logiikkamme tässä asiassa on niin erilainen, että järjellistä keskustelua tuskin syntyy. Kaikki muu lienee jo käyty läpi miljardiin kertaan.

Minulle tämä kaikki liittyy edelleen löyhästi tämän ketjun varsinaiseen aiheeseen, varsinaiseen kritiikin kohteeseen (tai aikaan) sekä tiettyihin arvovalintoihin ja arvokysymyksiin.

 

[Fordél]

Kuten sanottu, niin logiikkamme tässä asiassa on niin erilainen, että järjellistä keskustelua tuskin syntyy. Kaikki muu lienee jo käyty läpi miljardiin kertaan.

Mielestäni kaikki tämä on ollut hyvin järjellistä keskustelua ainakin tähän asti. Enkä näe logiikassamme mitään eroa, katsomme vain eri näkökulmista, mutta näköjään lopulta olemme aikalailla samoilla linjoilla. En näe tässä juuri mitään suuria erimielisyyksiä. On vain pitänyt oikoa väärinkäsityksiä.

 

[Fordél]

Suurin syy tällaisten ryhmien vähyyteen on seurojen passiivisuus (ja vastarinta) ja aktiivisten toimijoiden puute.

Juuri näin. Passiivisuutta tulee aina kun toiminta on resurssien puolesta tiukoilla. Silloin halutaan keskittyä vain siihen perustoimintaan ja katsoa asioita suppeammin. Ihan samalla tavallahan käy organisaatiossa kuin organisaatiossa. Sitten kun toiminta kehittyy ja resurssit lisääntyy, näkökulmat laajenee ja toiminta monipuolistuu.

Nyt pitää vain yhteistyöllä saada seurojen toimintaa kehitettyä niin, että pystyvät vastaamaan kysyntään myös harrastepuolella. Siitä hyötyvät loppupeleissä niin yhteiskunta, seurat kuin yksilöt.

 

[Wäinö#16]

NS-poru on hieman kuin keskustelua kansalaissodasta, jos tällainen tekninen vertaus sallitaan.

NS-poru on hieman kuin keskustelua 90-luvun laman jälkeen valitusta talouspoliittisesta linjasta, jos tällainen tekninen vertaus sallitaan.

NS-poru on hieman kuin keskustelu doping-historiastamme, jos tällainen tekninen vertaus sallitaan.

Mikä yhdistää noita keskusteluja Nuori Suomi -keskusteluihin? - Se, että keskusteleminen on hankalaa. Historia on kipea eikä sitä oikein voida sellaisenaan kohdata ja seuraus on, että emme pääse asiassa eteenpäin, koska kaapissa on perkaamattomia luurankoja.

Ja kyllä minä kysymyksen asiantuntijana sanon, että Nuori Suomi -jäänteitä on yhä suomalaisessa juniorijääkiekkoilussa. Emme ole likikään siinä neitseellisessä ja oikeassa jääkiekon tekemisen tilassa, jossa oltiin vaikkapa silloin, kun veljeni kanssa pelasimme junnuissa 1975-1988.

Ihan mielenkiintoisia vertauksia, mutta mitä olen seurannut kannanottojasi vaikkapa 90-luvun talouspolitiikkaan tai Nuoreen Suomeen, niin yhteistä tuntuu olevan lähinnä asioiden yksisilmäinen yksinkertaistaminen. Tyyliin Sauli Niinistö on tehnyt ainoastaan surkeita päätöksiä valtionvarainministerinä, mikä lie uusliberalisti ja samoin NS:stä on ollut pelkkää haittaa, yhtä paha syöpä kuin Niinistö.

Yhteiskunnallinen tilanne ja NS nivoutuvat mielestäni siinä, että nykyajan yhteiskunnassa on tietyllä tavalla liian helppo olla tekemättä yhtään mitään. Tämä näkyy liikuntamäärissä ja oma toimisessa harjoittelussa ja laajemmin yhteiskunnassa, että tekemättä mitään pärjää kohtuullisesti, on kämppää ja tukia. Tähän Niinistökin viittasi uudenvuoden puheessaan puhuessaan loisimisesta. Suomi on kovalla työllä noussut kansakuntana sellaiseen tilanteeseen, että on mahdollisuus erittäin laajaan tukiverkostoon, mutta nyt kuitenkin puuttuu sellainen laaja motivaatio potentiaalin mukaiseen työntekoon. Mieluummin tehdään vähän sinne päin ja sitten vähän viihdytään ja lepäillään. Jos tämän haluaa nähdä jotenkin vastaikkainasetteluna oikeisto vasemmisto, niin siinäkin mennään metsään, sillä mielestäni vasemmistolaisen ajattelun perimmäisenä arvona on ollut perinteisesti työnteon arvostus. Loisiminen tuhoaa niin oikeistolaisen kuin vasemmistolaisenkin arvomaailman pohjan.

Näkisin, että Suomella on tulevaisuudessa isot haasteet motivoida nuorisoaan ylipäänsä työntekoon ja samoin myös urheiluun ja liikunnalliseen elämääntapaan, saati sitten huippu-urheiluun. NS:n syyllistäminen ja romanttinen haikailu 70-luvun junnu-urheiluun on silmien ummistamisesta, kun pitäisi katsoa tilannettaa hivenen kauempaa ja laajemmin ja ymmärtää yhteiskunnallinen muutos.

 

[Osmo Rapeli]

Ensimmäisestä tavallaan samaa mieltä. Minusta tuo suorittaminen ja minuuttiaikataulu on pitkälle vain myytti, eivät läheskään kaikki sen mukaan elä, vaikka se tietynlainen ihanne nykyään onkin. Paljon on niitä, jotka nimenomaan eivät suorita.

Yksilöt muodostavat yhteiskunnan ja määrittelevät sen säännöt. Yksilöistä sen muuttuminenkin on kiinni. Valtiovalta voi rakennella vaikka mitä himmeleitä ja valistaa vaikka kuinka mutta jos halua ei ole niin sitä ei ole.

Tulee mieleen se Halla-ahon taannoinen kommentti siitä, että Kreikkaan pitäisi laittaa tankit kadulle, kun ei meinaa demokratia oikein toimia :)

Olet oikeassa siitä, että kaikki eivät elä suorittamisen perusteella. Kaikki eivät sen mukaan elä kaikilla elämän osa-alueilla. Mutta viiteryhmä sille, joiden elämään suorittaminen ja minuuttiaikataulutus vaikuttaa, onkin paljon suurempi.

Ja meillä on tässä tosiaan se ero, että näet valtiovallan puuttumisen joko sääntöinä tai himmeleinä. Ota huomioon näkemykseni esim. työuran pituudesta ja mielenterveydestä. Ajattele asiaa yhteisenä sijoituksena. Siis ohjaamisena parempaan suuntaan, sekä kannustuksena, joka tuottaa osapuolille enemmän kuin suorittaminen.

Ja kun sanot, että "yksilöstä sen on kiinni", niin muista että tämänkin asian suhteen on erilaisia yksilöitä. Yksilöitä jotka liikkuvat joka tapauksessa, yksilöitä jotka eivät liiku vaikka mitä tekisi, ja yksilöitä, joiden tekemiseen on mahdollista vaikuttaa. Ja siihen viimeksimainittuunhan tässä pitääkin yrittää vaikuttaa positiivisilla tankeilla, tiedä vaikka suunta kääntyisi.

10-20 vuoden säteellä esimerkiksi jumppasali voisi olla yhtä yleinen vakiovaruste uudelle toimistorakennukselle kuin sen kahvihuone. Onko se pakottamista vai sijoitus? Kolme kertaa puoli tuntia venyttelyä ja jumppaa viikossa (työaikana) voisi oikeasti vaikkapa poikia paljon enemmän vähempiä sairauspoissaoloja koko uran aikana. Kyse on vain siitä, että niistä voi tulla pikkuhiljaa yleisiä käytäntöjä ja uusi normaali.

Ja se siirtyy sitten nuorisoon. Tulee liikuntapäiväkoteja ja liikuntakouluja, aluksi yksityisiä, pikkuhiljaa sitten vaikkapa uskonto vähenee ja liikunta lisääntyy!

Tuossa yksilöihin vaikuttamisessa on myös Nuori Suomi -projektin yksi sivuoire. Vaikutetaan vähän ohi sektorista, vaikutetaan siihen osaan nuorisoa joka jo valmiiksi urheilee. Ja se urheileva massa huippu-urheilun kannalta ei ole samanlainen. Nuori Suomi pitäisi olla kouluun, koko massaan suunnattu projekti, ei niinkään valmiiksi urheileviin vaikka se jokusen rajatapauksen pitääkin urheilussa mukana pidempään kuin tämä kilpailu-urheilussa olisi pysynyt.

Nyt pitää vain yhteistyöllä saada seurojen toimintaa kehitettyä niin, että pystyvät vastaamaan kysyntään myös harrastepuolella. Siitä hyötyvät loppupeleissä niin yhteiskunta, seurat kuin yksilöt.

Jep. Tätä voi myös ajatella lipunmyyntiaspektista. Mukaan liikunnallista ja rahallista pottia keräämään pitää saada useammin myös niitä, jotka eivät normaalisti kävisi (niin usein) "pelissä".

 

[J.Grönvall]

Ja meillä on tässä tosiaan se ero, että näet valtiovallan puuttumisen joko sääntöinä tai himmeleinä. Ota huomioon näkemykseni esim. työuran pituudesta ja mielenterveydestä. Ajattele asiaa yhteisenä sijoituksena. Siis ohjaamisena parempaan suuntaan, sekä kannustuksena, joka tuottaa osapuolille enemmän kuin suorittaminen..

Ehdottomasti kansanterveydellinen hyöty on huiman tärkeä asia, niin fyysisesti kuin erityisesti henkisellä puolella. Se miksi en koe valtiovallan puuttumisella asiaan olevan kovinkaan paljon tehoa, on juuri siinä mihin uskoakseni viittaat myös jälkimmäisessä kappaleessa, eli pitäisi pystyä tarjoamaan konkreettisempia hyötyjä tälle "riskiryhmälle".

Sitä minä meinaan sillä yksilötason ajattelulla, nämä valistukset ja tavallaan myös pakottamisetkin ovat useinkin liian abstraktilla tasolla saadakseen aikaan konkreettisia muutoksia ihmisten käyttäytymiseen.

10-20 vuoden säteellä esimerkiksi jumppasali voisi olla yhtä yleinen vakiovaruste uudelle toimistorakennukselle kuin sen kahvihuone. Onko se pakottamista vai sijoitus? Kolme kertaa puoli tuntia venyttelyä ja jumppaa viikossa (työaikana) voisi oikeasti vaikkapa poikia paljon enemmän vähempiä sairauspoissaoloja koko uran aikana. Kyse on vain siitä, että niistä voi tulla pikkuhiljaa yleisiä käytäntöjä ja uusi normaali.

Tästä olen täysin samaa mieltä ja kyseessä on hyvä ajatus. Ja ilman muuta haluaisin, että tähän suuntaan myös mentäisiin. Olen joskus ihmetellytkin sitä mikseivät isot yritykset ole kiinnostuneita työntekijöidensä fyysisestä ja henkisestä kunnosta, sillä kun on suora yhteys työn laatuun ja tuottavuuteen.

En halua kuitenkaan yleistää, varmasti on yrityksiä joissa tämä on tajuttu. Itse olen monikansallisen yhtiön palveluksessa ja täällä HR-osasto on lähinnä naurettava mindmapien piirtelypaikka.

Tuossa yksilöihin vaikuttamisessa on myös Nuori Suomi -projektin yksi sivuoire. Vaikutetaan vähän ohi sektorista, vaikutetaan siihen osaan nuorisoa joka jo valmiiksi urheilee. Ja se urheileva massa huippu-urheilun kannalta ei ole samanlainen. Nuori Suomi pitäisi olla kouluun, koko massaan suunnattu projekti, ei niinkään valmiiksi urheileviin vaikka se jokusen rajatapauksen pitääkin urheilussa mukana pidempään kuin tämä kilpailu-urheilussa olisi pysynyt.

Loistava kappale ja etenkin tuosta lopusta täysin samaa mieltä. Juuri tästä on kyse.

 

[siffa]

Täällä on käyty hyvää keskustelua kansakunnan liikunnasta ja kilpaurheilusta sekä niiden suhteesta toisiinsa. Molempia tarvitaan. Suomea yhteiskuntana voitaneen verrata parhaiten Ruotsiin. Ruotsi nosti jääkiekon huippu-urheilupuolen juniorien osalta maailman huipulle tekemällä tarvittavat muutokset jääkiekon juniorijärjestelmäänsä oltuaan putoamassa muiden maiden kelkasta. Tulokset ovat kaikkien nähtävissä. Siitä minulla ei ole tietoa, mihin suuntaan esim. harrastejääkiekko ja yleinen liikunta on Ruotsissa muuttunut. Samaan on mahdollisuus myös Suomessa, siitä olen varma. Se voi vaatia muutoksia Jääkiekkoliiton johdossa, mutta ennemmin tai myöhemmin riittävän radikaalit muutokset tullaan tekemään. Yhteiskuntina Kanada, Sveitsi tai Tanska eivät poikkea myöskään arvoiltaan paljon Suomesta. Mallia huippu-urheilun nostamiseksi löytyy sieltäkin.

Suomessa on riittävästi hyvin pienellä käyttöasteella olevia jäädytettyjä kaukaloita ja jääkenttiä. Vanhemmat eivät ole kiinnostuneita viettämään lastensa kanssa yhteistä aikaa jäällä olon merkeissä. Tästä minulla on omakohtaisia havaintoja usealta eri paikkakunnalta. Harrastus ei maksa muuta kuin luistimien, mailan ja muutaman kiekon/tennispallon hankkimisen, jäät ovat ilmaisia, mutta ei näytä vanhempia kiinnostavan. Lapsia jäällä olo kiinnostaa aina ja jos siellä vanhemmat haluavat viettää aikaansa lasten harrastuksen parissa ikäkaudet 2-6, niin sellainen juniori otetaan mihin tahansa jääkiekon suurseuraan 7-vuotiaana tulevaisuuden lupauksena. Vanhempien varallisuudella ei silloin ole mitään tekemistä enää asian kanssa. Mikäli mahdollista, niin niille 2-vuotiaille kannattaisi jäädyttää pihajään omaan pihaan tai naapurien kanssa yhteisen jään. Vesi maksaa n. 4 euroa kuutiolta ja parilla kuutiolla jäädyttää jo riittävän ison jään pihaan.

 

[Fordél]

Nuori Suomi pitäisi olla kouluun, koko massaan suunnattu projekti, ei niinkään valmiiksi urheileviin vaikka se jokusen rajatapauksen pitääkin urheilussa mukana pidempään kuin tämä kilpailu-urheilussa olisi pysynyt.

Ja juuri tätähän se pääasiassa onkin. Pyritään kehittämään lasten ja nuorten liikuntaa niin päivähoidossa kuin koulussa.

Taas kerran pitää nähdä kokonaisuus eikä vain osia, joita haukkumalla haukutaan samalla koko toiminta.

 

[Tarinankertoja]

MutOn jengiä, joka haluaa liikkua seuroissa.

On kyllä nyt vähän hukassa monella se, että mikä on urheiluseura.

Sehän on ry. Se on siis aatteellinen yhdistys, jonka joku ihmisporukka perustaa. Sen jäsenet määrittävät mitä tässä aatteellisessa yhdistyksessä tehdään ja mihin se pyrkii. Urheiluseurat on perustanut ja niissä on jäseninä niitä, jotka määrittää sen seuran toiminnan urheilupainotteiseksi toiminnaksi tai vaikka harrastustoiminnaksi.

Nyt tässä niikun yritetään ulkoapäin määrittä mitä sen seuran tulisi tehdä, vaikka sehän on sen seuran jäsenien asia. Jos se seura haluaa olla Urheiluseura, eikä järjestää höntsyjä, niin jäsenistöhän sen päättää. Nyt Esim Frodelin mielestä pitäisi yhteiskunnan kuitenkin ”vaatia” tai ”ohjata” tätä aatteellista yhdistystä järjestämään myös höntsytoimintaa esim ohjaamalla rahanjakoa.

Se ei ole oikein, sillä ne höntsäämään haluavat perustakoon sen oman aatteellisen yhdistyksensä hoitamaan höntsysarjoja. Yhteiskunta sitten jakaa tukea näille, jos ne jäseniä saavat ja rahaa anovat.

Ei meidänkään rotukissayhdistyksen avustuksen ehdoissa ole ottaa mukaan myös maatiaiskissoja, vaan se raha tulee siihen toimintaan jota yhdistyksen jäsenistöä ja perustajat ovat halunneet tehdä.


Joo, eikä käytännössä tietenkään asia ole mustavalkoinen, vaan useimmat seurat järjestävät tällä hetkelläkin sekä että, esim Ilveksen jalkapallo, mutta jos ihmiset jotka yhdistyksen muodostava haluavat, että heidän yhdistyksensä on Kilpaurheilu yhdistys, ei sitä pidä mennä ulkoa sorkkimaan. Sorkiahaluiset perustakoon oman hönstsy ry:nsä omia harrasteitaan varten.

Tässä maassa kun on yhdistäytymisvapaus rajoittamaton.

 

[Osmo Rapeli]

Ja juuri tätähän se pääasiassa onkin. Pyritään kehittämään lasten ja nuorten liikuntaa niin päivähoidossa kuin koulussa.

Taas kerran pitää nähdä kokonaisuus eikä vain osia, joita haukkumalla haukutaan samalla koko toiminta.

No ei pidä haukkua koko toimintaa. Koko katsantokantaa pitäisi muuttaa, kuten ravintoasioissa - ei ole "terveellisiä ruokia" ja "epäterveellisiä ruokia", absoluuttisesti, vaan on ravintoaineiden vaikutuksia ja sivuvaikutuksia, toisissa toista enemmän ja toisissa vähemmän. Vedestäkin voi saada yliannostuksen.

Ja liikunnan kannalta se perusosa pitäisi ja saisi olla mahdollisimman paljon osa luontaista elämää, osa sitä "peruskokonaisuutta", kaiken ikäisillä, kokoisilla ja liikuntaintoisilla.

Itse olen työpaikkani kautta päässyt työelämän aikaiseen ennakoivaan kuntoutukseen, eräänlainen testiprojekti. Olemme kokeilleet kaikenlaisia lajeja, pitäneet kuntopiiriä, jne. Muuttaessamme toimipistettä ensi vuoden puolella saamme puolapuut jne. venyttelyä varten, tulee taukopiste joka keskittyy muuhun kuin keksinsyöntiin.

Parhaimmaksi itse projektissa olen kokenut kuitenkin sen, että on löytynyt halu liikkua enemmän kävellen eri paikkoihin ja välillä "lenkkinä". Joskus kiireisimpänä hetkenä se on vain 2 km lätkäpeliin ja takaisin, mutta se 4 km on enemmän kuin aiemmin. Eli jotakin lähestymistavassa muuttui suorittamisesta luonnolliseen osaan.

 

[msg]

Jos tarkastellaan sellaisia joukkuelajeja harrastavia yhdistyksiä, jotka ovat oman kattojärjestänsä jäseniä, niin mahtaako kuitenkin harrastus- ja liikuntatouhujen piirissä olla määrällisesti suurempi porukka kuin tosissaan huipulle tähtäävien määrä?

Jääkiekosta osalta tietoni rajoittuvat siihen, miten lähipiirissä lapset harrastavat. Jääkiekonkin osalta tässä meikäläisen naapurissa on esimerkiksi Blues Matinkylä ry, johon pääsemiseksi käsittääkseni vaaditaan enemmän kuin esimerkiksi HPK:ssa vaaditaan. Toisaalta Granin puolelle taidetaan ottaa enemmän tuolla HPK-tyylillä sisään pelaajia eli kunhan maksat, niin saat pelata.

Muutamassa muussakin lajissa tuntuu tällä alueella olevan jokaisessa ala-asteikäisten ikäluokassa muutama seura/joukkue, jotka ottavat asiat enemmän tosissaan ja sitten suurempi määrä näitä harrastajaporukoita. Taitaa esimerkiksi tuolla fudishongalla olla ikäluokassa lukumääräisesti enemmän näitä kaupunginosaporukoiden pelaajia kuin Akatemia- ja haastajajoukkueiden pelaajia. Jos tarkastelen lasteni luokkakavereita ja joukkuekavereita, niin vähemmistö tuntuu olevan mukana näissä tosissaan olevissa joukkueissa ja suurempi määrä pelaa lajia, koska se on kivaa ja sitä voi tehdä kaverien kanssa.

Ja tuntuu näillä ei niin tosissaan ottavilla seuroillakin olevan mahdollisuuksia hakea ylimääräisiä treenejä toisen ikäluokan kanssa tai pitää talenttitreenejä tai pelata vanhemmassa ikäluokassa, vaikka ei millään Akatemia-TryOut -linjalla mentäisikään.

 

[Fordél]

On kyllä nyt vähän hukassa monella se, että mikä on urheiluseura.

Sehän on ry. Se on siis aatteellinen yhdistys, jonka joku ihmisporukka perustaa. Sen jäsenet määrittävät mitä tässä aatteellisessa yhdistyksessä tehdään ja mihin se pyrkii. Urheiluseurat on perustanut ja niissä on jäseninä niitä, jotka määrittää sen seuran toiminnan urheilupainotteiseksi toiminnaksi tai vaikka harrastustoiminnaksi.

Nyt tässä niikun yritetään ulkoapäin määrittä mitä sen seuran tulisi tehdä, vaikka sehän on sen seuran jäsenien asia. Jos se seura haluaa olla Urheiluseura, eikä järjestää höntsyjä, niin jäsenistöhän sen päättää. Nyt Esim Frodelin mielestä pitäisi yhteiskunnan kuitenkin ”vaatia” tai ”ohjata” tätä aatteellista yhdistystä järjestämään myös höntsytoimintaa esim ohjaamalla rahanjakoa.

Ei ole tippaakaan hukassa. Kaikki tämä on käyty täällä jo läpi moneen kertaan ja itsekin olen tuonut esille tämän yhdistysten itsenäisyyden. Viimeksi tuossa muutama viesti sitten.

Ja ihan turhaa laitat sanoja mun suuhun, en ole vaatimassa seuroilta edelleenkään mitään. En tiedä kuinka monta kertaa tämäkin asia pitää täällä toistaa. Näen vain, että harrastetoiminnan järjestämisestä hyötyisi lopulta kaikki ja siksi kannustaisin seuroja siihen. Iloksi olen päässyt näkemään kuinka moni seura näkee asiat samalla tavalla ja on jo järjestänyt monipuolista toimintaa. Kysyntään on vastattu, helkkarin hieno juttu!

Se ei ole oikein, sillä ne höntsäämään haluavat perustakoon sen oman aatteellisen yhdistyksensä hoitamaan höntsysarjoja. Yhteiskunta sitten jakaa tukea näille, jos ne jäseniä saavat ja rahaa anovat.

Tartun vielä tähän erikseen. Ilman muuta harrastajat voivat perustaa omia yhdistyksiään ja näin on tehtykin. Näen kuitenkin, että monessa kohdin on turha perustella tänne lisää seuroja ja yhdistyksiä, tehdä osin päällekkäistä toimintaa ja asioita erikseen vaan hyödyntää jo valmista osaamista ja tehdä asioita yhdessä, jolloin siitä hyötyy useampi taho.

Ja edelleen, kaikki vapaaehtoisuuden pohjalta ja yhteistyöhön kannustaen.

 

[Osmo Rapeli]

Jos tarkastellaan sellaisia joukkuelajeja harrastavia yhdistyksiä, jotka ovat oman kattojärjestänsä jäseniä, niin mahtaako kuitenkin harrastus- ja liikuntatouhujen piirissä olla määrällisesti suurempi porukka kuin tosissaan huipulle tähtäävien määrä?

Niin minun mielestäni lähtökohtana/tavoitteena pitäisi olla se, että kaikki/mahdollisimman paljon saadaan imettyä ainakin sinne harrastus- ja liikuntatouhuihin --> siis kyseiseksi viiteryhmäksi. Ja tarha-/koulu-/työakselilla oleva "kaikki" on joka tapauksessa aika suuri määrä.

*****

Tarinankertojan kommenttiin viitaten ei tarvitse määritellä itsenäisten seurojen tekemistä. Itsenäisiä seuroja voi kannustimin ohjata, toki. Esimerkiksi mahdollisuudella päästä liikuntasetelien tms. piiriin.

Muuten höntsyyn voi totutella porukkaa tosiaan paikoissa, joissa he käyvät ilman liikuntaakin. Siis koulu ja työ.

Ja kuten olen toistanut, tavalla joka todnäk tuottaa pitkässä juoksussa enemmän kuin se syö, siis rahaa. Tai ainakin hidastaa rappiota.