Jokaisella on oma käsityksensä siitä mikä on schaissea ja mikä ei. Olen siitä onnellinen, että minulle ei lapsena "syötetty" mitään sanomaa vaan sain hyvin pitkälti tehdä omat johtopäätökseni siitä uskoa vaiko ei.
Mummini oli harras uskovainen, kävin hänen kanssa lukemattomia keskusteluja uskomisesta, uskonnosta, jumalasta ja Jeesuksesta sekä Raamatusta. Nämä keskustelut ja muut keskustelut joita kävin muiden ihmisten kanssa avasivat silmäni ja ymmärsin lopulta sen, että uskonto ei ole minun juttuni vaan tieto ja tiede.
Niin en tietenkään varmasti voi sanoa oletko uskossasi sokea vai et, mutta viestisi vääjäämättä antavat sellaisen kuvan, että katsot maailmaa vain ja ainoastaan uskon kautta ja kenties vieläpä siten, että et - kuten näyttää - ole edes pohtinut muiden vaihtoehtojen mahdollisuutta. Oletko koskaan miettinyt sitä, että "entäpä jos olenkin veikannut väärää hevosta?"
Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Mutta ilman tietoa, ilman halua oppia ja kokeilla eläisimme edelleen Afrikan hautavajoaman seutuvilla piikivikirveillä ruokaa metsästäen ja kivikuokilla juuria tonkien.
Olen hyvilläni, että lapsille edes pyritään opettamaan perusasiat biologiasta ja muista luonnontieteistä. Tekipä se sitten uskovaisissa kuinka kipeää tahansa. Mutta voin kuvitella tuntemuksesi, koska minä taasen olen sitä mieltä, että uskonnonopetuksen tulisi muuttua perusteellisesti käsittelemään maailman uskontoja ja yläkoulussa mukaan tulisi vielä filosofia ja sen myöt syvällisemmin eettisten ja moraalisten arvojen pohdinta.
vlad.