Kai nämä tuntemasi naiset, jotka eivät halua miestensä kanssa seksiä harrastaa sitten hyväksyvät sen, että mies hakee sen läheisyyden kaipuun tyydytyksensä jostain muualta?
En tiedä, ovatko nämä ko. naiset niitä, jotka eivät halua miestensä kanssa seksiä ollenkaan, vai vain harvemmin kuin miehet. Jos lonkalta heitän, niin valitsen jälkimmäisen. Mitään miesvihaa en äänessä tai puheissa havainnut, vaan pikemminkin aitoa "auttamisen halua" nuoria naisia kohtaan. Ts. jakavat elämänkokemustaan nuoremmilleen. Joskus kannattaa ymmärtää antaa, vaikka ei itsensä mieli tekisikään.
Tyydytyksen hakeminen muualta on vähän kaksipiippuinen juttu. Periaatteessa en pettämistä hyväksy ollenkaan, mutta toisaalta, voin ehkä ymmärtää, jos joku hakee tyydytyksensä muualta, jos ei ihan oikeasti kotoaan sitä saa. Mutta tämä koskee pitkäaikaista puutetta, ei mitään "en saanut viime viikolla, menenpä panemaan naapuria". Mikä sitten on pitkä aika? Ensinnäkin pitää ottaa olosuhteet huomioon. Jos on juuri syntynyt lapsi, toinen on sairas tai elämässä on sattunut joku iso kriisi, on selvää, ettei seksi ehkä kiinnosta pitkään aikaan. Itse en kuitenkaan voisi hyväksyä tunnekylmyyttä suhteessa, mikä sitten ilmenee mm. seksin puutteena. Jos toinen on periaatteessa täysillä suhteessa mukana, pidempiaikainen seksin puute ei ehkä haittaisi. Mutta sitä en ymmärrä, että joku kykenee elämään seksittömässä suhteessa vuosia. Vaikka kuinka väittäisi rakastavansa toista, en ymmärrä kummankaan osapuolen motiiveja olla suhteessa, missä seksiä ei ole lainkaan. Tällöin pitäisi pistää kortit tiskiin ja miettiä tosissaan, miten jatkaa. Toki sillä edellytyksellä, että toinen haluaa seksiä ylipäänsä, mutta ei sitä saa. Jos molemmat ovat oikeasti tyytyväisiä, mitäs siinä sitten. Ja muutenkin, nämäkin asiat ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita ja valintoja. Mikäs minä olen ketään tuomitsemaan tai moralisoimaan. Aikuiset ihmiset hoitavat nämä keskenään. Ja jos eivät saa suutaan auki, oma on sekin asia ja ongelma.
Vaikka en itsekään mikään ihan vanhus ole, olen sen verran pitkissä suhteissa ollut, että tiedän seksuaalisen kanssakäymisen merkityksen ja määrän vaihtelevan suhteen aikana. Siksipä juuri olosuhteiden merkitys korostuu. Ihmisten yksilölliset erot ovat tässäkin suuria. Mutta yleensä ihmisillä on aikaa huomata toistensa erot seksin haluamisenkin määrässä ennen kuin suhde on sillä tasolla, että sen päättäminen on huomattavasti hankalampaa. Tässäkin asiassa keskustelu on tärkeää. Usein kuitenkin seksistä puhuminen jää vähemmälle ja siitä puhutaan vain pakon edessä, usein vasta silloin kun toinen on jo todella tyytymätön tai turhautunut. Ja sehän nyt ei yleensä ole kovinkaan hyvä lähtökohta millekään keskustelulle. Kuunteleminen on tässäkin se a ja o.
Tietenkin mä yleistin, eihän muuten saa keskustelua auki. Ja tässä ketjussa te, arvon miehet, tunnutte ottavan kaiken hyvin vakavasti ja herkästi ja yhtäkkiä kaikki yleistäminen on kiellettyä. Naisasia-ketjussa se kuitenkin sallittakoon ;). En minä teitä halua loukata, minähän pidän miehistä, noin niinkuin yleisesti ottaen. Ei naimisissaoleminen sitä poista, että viihdyn miesten seurassa hyvin, täysin platonisesti toki. Täällä JA:ssa miesten näkökulmat asioihin tulevat selvästi ilmi, mutta naisten puoli asioista jää sattuneista syistä usein vähän vähemmälle. En minä mikään totuuden torvi ole, enkä edusta kaikkia maailman naisia, mutta sen verran erilaisia ihmisiä on vuosien varrella tullut tutuiksi, että jonkinlainen ajatus siitä, miten naiset asiat kokevat ja ajattelevat, on minullekin tullut. Peace!