Sillä edellytyksellä, että PKK-asia hiertää Turkin ja Ruotsi-Suomen välillä, niin itse harkitsisin sellaista, että lähettäisin kokonaisen pohjoismaisen delegaation keskustelemaan Pohjoismaiden linjauksista Turkin turvallisuushuolien suhteen. Tarvitaan jotain, jonka Turkin media pystyy uutisoimaan positiivisesti. Ruotsin on hankala muuttaa yksin linjauksiaan, neuvottelu on varmasti sävyltään parempi tällaisen vertaistukiryhmän seurassa. Ja tulokset Turkinkin kannalta parempia.Turkin ulostulosta oli Iltalehdessä tällainen pieni tieto: "Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu on todennut, että Suomen kanssa asiat ovat edenneet. Sen sijaan Ruotsi on hänen mukaansa jatkanut ”provokatiivisella” linjalla. Viimeksi viikonloppuna Çavuşoğlu syytti Ruotsin ulkoministeri Ann Lindeä ”provokatiivisista lausunnoista”."
Luulen myös ihan samaa. Voi mennä useampi vuosi, ennen kuin Turkki hyväksyy Suomen ja Ruotsin hakemuksen.Kyllä mä luulen että Suomi ja Ruotsi ovat vielä kusessa tämän hakemuksen kanssa mitä Turkkiin tukee.
Mä en luule. En yhtään epäile, etteikö tässä ainakin pinnan alla käydä kova vääntö ja varmaan lämpökin pääsee nousemaan, mutta kyllä vielä tällä hetkellä minusta näyttää ihan hyvältä. Toki itse olen pelkästään mediatietojen varassa ja tässä asiassa koetan löytää niiden Turkin kommenttien takaa sen intention, eikä se aina ole helppoa.Kyllä mä luulen että Suomi ja Ruotsi ovat vielä kusessa tämän hakemuksen kanssa mitä Turkkiin tukee.
Eikös asevienneistä ole sovittu ihan EU-tasolla? Siellä on Nato-maitakin mukana, jotka rajoittavat asevientiä. Ei siis ole yksin Suomen ja Ruotsin asia.Luulen tosin, että Suomi joutuu avaamaan aseviennin Turkkiin. Aika outoa se olisi jos liittolaismaahan (mitä Turkki Nato-jäsenyyden myötä olisi) ei tuota sallittaisi. Jos tuohon ei suostuta niin sitten toki roikutaan jäsenyyden ulkokehällä.
Jos ei hoituisi, niin Turkki ei todellakaan olisi antanut positiivisia signaaleja silloin, kun asiasta on etukäteen kyselty. Turkin peruslinja on positiivinen tai siis ei ainakaan negatiivinen, ja välejä hiertävät asiat on sovittavissa Nato/EU-tasolla.Kyllä minäkin uskon, että perinteisellä diplomatialla tämäkin asia hoituu.
Mistä noista helvetin diktaattoreista tietää. Siellä ovat voineet muut diplomaatit sönköttää mitä lystää, kun taas Erdogan on voinut olla eri mieltä alusta asti. Tässähän on hyvä näpäytys USA:lle kurdien tukemisesta.Jos ei hoituisi, niin Turkki ei todellakaan olisi antanut positiivisia signaaleja silloin, kun asiasta on etukäteen kyselty. Turkin peruslinja on positiivinen tai siis ei ainakaan negatiivinen, ja välejä hiertävät asiat on sovittavissa Nato/EU-tasolla.
Asiasta on Niinistö keskustellut nimenomaan Erdoganin kanssa. Ei diktaattoreista koskaan tiedä, mutta kyllä meillä täällä on jo aiemmin puhuttu niistä asioista, jotka hiertävät Turkin ja EU:n ja Turkin ja Naton välejä. Mitäs siellä on... Turkin talous Erdoganin luovan talouspolitiikan jäljiltä, tulevat vaalit ja Erdoganin pienehkö kannatus (tai ainakin voi hävitä vaalit), Turkin omatoimiset sodat alueella (jotka on saaneet muut Nato-maat puskemaan kylmää hikeä), Turkin ja Kreikan vaikeat välit, asevientirajoitukset, EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisen vaikeus, ja niin edelleen.Mistä noista helvetin diktaattoreista tietää. Siellä ovat voineet muut diplomaatit sönköttää mitä lystää, kun taas Erdogan on voinut olla eri mieltä alusta asti.
Nimenomaan, ei tässä ole kyse pelkästään Suomen, Ruotsin ja Turkin välisistä suhteista, ja siksi Suomi ja Ruotsi eivät näitä asioita voi kahdenkeskisesti ratkaista.Tässähän on hyvä näpäytys USA:lle kurdien tukemisesta.
Jenkithän nuo ratifiointipäätökset keräävät, joten kyllä se myönteinen päätös Turkilta ostetaan jollain. Tapahtuuko se 2022, 2023 vai 2024 niin vaikea sanoa. Samapa tuo kun Suomella on lähes koko läntisen maailman tuki takanaan.Nimenomaan, ei tässä ole kyse pelkästään Suomen, Ruotsin ja Turkin välisistä suhteista, ja siksi Suomi ja Ruotsi eivät näitä asioita voi kahdenkeskisesti ratkaista.
Se voisi olla jotain sellaista, johon Turkki olisi tyytyväinen. Joka tapauksessa, minusta tuntuu, että Erdogan haluaa jotain mediassa uutisoitavaksi vaalikampanjaansa edistääkseen. Siellä on iso liuta asioita, joilla hän voisi ratsastaa ja yksi niistä on ehdottomasti talous. Sitten seuraavaksi on tuo taistelu kurdeja vastaan eli siinä suunnassa jotain asevienteihin tai vastaaviin toimiin liittyvää.Turkki halunneen jotenkin sitoa EU-jäsennyyden tähän, vaikka eriä suojata puhutaan. Käytännössä halunnee Suomelta ja Ruotsista voimakasta tukea Turkin EU-jäsenyyden puolesta. Suomellehan tuo on tuttua, kun entinen hallitus aikanaa voimakkaasti tuota yrittikin lobata joten ei liene ongelma nytkään.
Kyllä kannattaa täälläkin ottaa ihan rauhassa asioiden kanssa.
Vastaan tänne, kun täällä aiheesta on kuitenkin enemmän keskusteltu:
Olipa helkkarin hienosti sanottu kokonaisuudessaan! Boldasin muistutukseksi sen, että Natosta kyllä löytyy keskustelunaiheita tulevaisuudessakin.Olen samaa mieltä siitä, että Natoon liittymistä vastaan olevien argumentit ovat vähissä ja painoarvo pitäisi näiden sijaan olla niissä kommenteissa, joissa sanotaan kyllä, mutta… sillä niissä se aito kritiikki on ja muistuttaa, että ei keskustelu Natosta pääty liittymissopimuksen allekirjoittamiseen.
No joo. Eipä P-Makedonian tärkeyttä NATO:lle voi verrata mitenkään Suomeen ja Ruotsiin. Tässä pyritään nyt muutenkin estämään uusien isojen sotien syttymistä. Jos Venäjä hyökkäisi EU-maahan, kuka tietää, mitä eurollekin tapahtuisi samalla. Eli veikkaan, että USA ja EU pyrkii paljon ponnekkaammin muuttamaan Turkin kantaa kuin Kreikan kantaa aiemmin.Turkilla on tuore, opettava kokemus NATO-jäsenyydellä kiristämisestä. Kreikka esti vuosia Makedonian NATO-jäsenyyden. Koko prosessi kesti Makedonialta jotain 10 vuotta, josta iso osa Kreikan vaatimuksia. Makedonia joutui vaihtamaan valtion nimen. USA painosti Kreikkaa, mutta ei saanut juuri mitään aikaan. Myös kansainvälinen tuomioistuin tuomitsi Kreikan. Kreikka ei vaihtanut kantaansa. Vasta kun nimi vaihtui Makedoniasta Pohjois-Makedoniaksi, Kreikka päästi maan NATO:n jäseneksi.
Jos tuosta on jotain opittavaa, se on Suomen ja Ruotsin sekä Turkin välisten neuvottelujen tärkeys. Erdogan ei todellakaan kunnioita Kreikkaa ja melkeinpä islamistidiktaattori saattaa olla halukas lyömään uuden vuosimäärän Kreikan kiristykseen verrattuna. En pidä tätä lähtökohtaisesti todennäköisimpänä, mutta Suomen ja Ruotsin tulee sekin näkökulma mielestäni huomioida.
Kansainvälisen yhteisön ja NATO:n vaikutus Turkin päätökseen saattaa Kreikan esimerkin valossa olla pienempi kuin moni - itseni mukaan lukien - aluksi kuvitteli. Suorat suhteet ja sopimukset Suomen ja Ruotsin kanssa Turkin kanssa mahdollisesti ratkaisevat. Turkki on NATO:lle merkittävä maa ja se tulee Pohjolassa huomioida.
Niin, en verrannut lainkaan Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyden tärkeyttä Pohjois-Makedoniaan.No joo. Eipä P-Makedonian tärkeyttä NATO:lle voi verrata mitenkään Suomeen ja Ruotsiin.
Jotain Erdo haluaa vastineeksi. Katsellaan nyt rauhassa mitä se on - ja liittyykö se lopulta meihin mitenkään muuten kuin keinona kiristää. Ne kerran jo tuloillaan olevat F35:t voisi olla hyvä veikkaus.Niin, en verrannut lainkaan Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyden tärkeyttä Pohjois-Makedoniaan.
Pointti on siinä, että Turkin orastanutta demokratiaa tuhonnut islamisti on tilanteessa, jossa hän voi viivyttää pitkäänkin muiden NATO-jäsenyyksiä, koska tarvitaan yksimielinen päätös.
Totta. Ja ei Erdogan jäsenyyttä pysty estämään. Viivyttämään kyllä, jos niin haluaa. En kytke tätä suoraan Venäjään, vaan kyse on Erdoganin omista vaatimuksista. Toki kun Erdogan tasapainoilee Venäjän ja lännen välillä, hän saattaa kuitata lennokkitoimituksia Ukrainalle ja Venäjän laivaston liikkeiden estämisen omassa mielessään viivyttämällä Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyttä.Jotain Erdo haluaa vastineeksi. Katsellaan nyt rauhassa mitä se on - ja liittyykö se lopulta meihin mitenkään muuten kuin keinona kiristää. Ne kerran jo tuloillaan olevat F35:t voisi olla hyvä veikkaus.
Oppiikohan Erdo millainen lopputulema kiristäjillä on? Se ei yleensä ole kuitenkaan ihan hyvä.
Mutta en mä kirvettä kaivoon heitä, hidaste tuo saattaa olla.
Vertaus oli kuitenkin huono sikäli, että Kreikan ja Pohjois-Makedonian suhteen kysymys oli ennenkaikkea rajanaapurien vahvasti alueellisesta kiistasta.Niin, en verrannut lainkaan Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyden tärkeyttä Pohjois-Makedoniaan.
Pointti on siinä, että Turkin orastanutta demokratiaa tuhonnut islamisti on tilanteessa, jossa hän voi viivyttää pitkäänkin muiden NATO-jäsenyyksiä, koska tarvitaan yksimielinen päätös.
Kyllä, ovat eri asioita. Ydin pysyy samana: vaikka NATO:ssa on 30 jäsenvaltiota, yksi riittää jäsenyyden viivyttämiseen.Vertaus oli kuitenkin huono sikäli, että Kreikan ja Pohjois-Makedonian suhteen kysymys oli ennenkaikkea rajanaapurien vahvasti alueellisesta kiistasta.
Turkin kanssahan hiertää asetarvikkeiden viennin loppuminen ja ihmisoikeuspolitiikka, joista kumpikaan ei ole suoraan Suomen/Ruotsin asia vaan myös EU:n.
Helsingin Sanomat 17.5.2022 Jukka Harju / https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008821951.html
Suomi varautuu laajamittaiseen maahantuloon Venäjältä suurella harjoituksella – ”Siinä on kyse itärajan yli tulijoista, puhutaan isoista määristä”
Viranomaiset harjoittelevat Venäjän hybridivaikuttamista vastaan.
Suomi varautuu mahdolliseen laajamittaiseen maahantuloon itärajan yli, mitä varten ensi syksynä eri viranomaiset järjestävät ison harjoituksen itärajan läheisyydessä.
Testissä ovat viranomaisten suunnitelmat ja varautumiskeinot.
”Siinä testataan ja harjoitellaan viranomaisten suunnitelmien toimeenpanoa ja kehitetään kansainvälisen tuen vastaanoton valmiutta”, sanoo Rajavartiolaitoksen esikunnan rajavalvonta- ja valmiusyksikön päällikkö, everstiluutnantti Jussi Napola.
Harjoitus on nimeltään Latu 22 ja siihen on kutsuttu iso määrä eri viranomaisia: Rajavartiolaitos, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, poliisi, Suojelupoliisi, Migri, Tulli, Puolustusvoimat ja Euroopan raja- ja meriturvallisuusvirasto Frontex.
Sen lähtökohtana on tilanne suoraan hybridivaikuttamisen oppikirjasta eli se, että Suomi joutuisi hallitsemaan tilanteen, jossa itärajan yli pyrkisi pienen ajan kuluessa suuri määrä ihmisiä.
Harjoitus oli kalentereissa jo ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Enemmän sille onkin antanut käytännön esimerkkiä tilanne, joka syntyi viime vuoden loppupuolella Puolan ja Valko-Venäjän rajalle.
Tuolloin Valko-Venäjä masinoi tuhansia siirtolaisia ylittämään rajan Puolaan ja Liettuaan. Sitä pidettiin Valko-Venäjän hybridioperaationa ja vastauksena EU:n sille ihmisoikeusloikkauksista määräämiin pakotteisiin.
Samoin sen katsottiin olevan hädänalaisessa olevien siirtolaisten tilanteen hyväksikäyttöä. Ihmiset olivat pääosin Lähi-Idästä ja Aasiasta.
Jo tuolloin Suomessa pohdittiin, millainen mahdollisuus Venäjällä olisi tehdä samanlainen operaatio Suomea vastaan.
”Tämä on meiltä normaalia harjoittelua. Siinä on kyse itärajan yli tulijoista, puhutaan isoista määristä”, Napola sanoo.
”Ukrainan tilanne tekee tästä vain entistä ajankohtaisemman.”
Hän ei toistaiseksi paljasta harjoituksen ajankohtaa, siihen osallistuvien viranomaisten määrää eikä keinoja, miten maahantuloa hallitaan.