Ylinopeussakotus

[VT]

Seurataan kyllä passiivisesti sivusta, että mihin suuntaan tämä tarina seuraavaksi rönsyilee. Kohta on kymmenen sivua jaariteltu, montako viestiä on keskittynyt oleelliseen eli poliisin (väitettyyn) väärään valaan?!

En millään usko, että Suomessa kukaan poliisi syyllistyy tahallisesti väärään valaan. Miksi kukaan vaarantaisi uransa yhden jutun takia?

Poliisitkin törmäävät työssään kaiken maailman törppöihin, jotka väittävät, että tutka valehteli. Niitäkin foliohattusankareita nimittäin oikeasti riittää, jotka eivät tunnusta millään omaa ylinopeuttaan. Ei poliisin työstä tulisi mitään, jos käräjille mennessä toteaisivat, että en nyt olekaan ihan varma. Jos poliisi saa tutkaan lukeman ja sakottaa sen perusteella, eiköhän poliisi vilpittömästi ole sitä mieltä, että sakotus menee oikein.

Mikäli joku tulee väärin perustein sakotetuksi, tuntuu se yksilöstä tietysti väärältä. Onhan se aivan eri asia saada huomautuksen tai rikesakon sijasta päiväsakkoja. Yhteiskunnallisella tasolla kyseessä ei ole mikään ongelma, sillä yksittäisiä virheitä sattuu kaikille ammattiryhmille.

 

[varjo]

Kyvyttömyys vastata selvään kysymykseen kertoo jo aika paljon. Puman nopeudella ei ole väliä, lainaan tähän yhä kysymyksen ja taustat:
"" Itse olin tuossa vaiheessa päässyt KA:n rinnalle ja valmistauduin ryhmittymään oikealle kaistalle MA:n taakse ja KA:n eteen mittarilukemani oli aavistuksen yli 110km/h noin 112km/h.
...
Juuri kun olin ryhmittäytymässä oikealle kaistalle ohituskaistan lopussa, vastaan tuli poliisipartio, vilkautti valoja, teki U-käännöksen ja lähti letkan perään"

Tunnustus on tunnustus, se on varsin väkevä todiste.
Eli vastaa uudestaan kysymykseen 1."

Ja kysymys 1. on "Onko tieliikennelain kohtaa nopeusrajoituksista rikottu"

Oikeasti, jos et nyt tuolta pohjalta pysty vastaamaan tuohon mitään muuta kuin "Puma 133!!!!!!" niin oikeasti ihmettelen.

Hän on syytön siihen tekoon josta tuomion sai. On vaikea olla syytön tai syyllinen sellaiseen mistä ei ole syytetty. Toki hän on voinut jossain tilanteessa olla syyllinenkin - ainakin an sich - varmaan monestikin.

No sanotko vaikka mihin lakipykälään viitaten Hartza sai tuomion, tämä on aika triviaalia kun ensimmäisessä viestissä Hartza antaa speksit. Ja sitten seuraava vaativa kysymys onkin, rikkoiko Hartza ko. lakia.
Niin, mutta taas kerran et oikein ymmärrä miten lait toimivat. Jos ihminen tuomitaan 33 km/h ylinopeudesta, hänet tuomitaan minkä lain rikkomisesta?
Jatkokysymys onkin sitten, mitä lakia ihminen rikkoo jos hän ajaa 7 km/h ylinopeutta.

Olen jo yrittänyt taustoittaa asiaa vaikka kuinka, en oikein edes keksi miten voisin vielä enemmän tuoda esille että tässä tapauksessa rikotaan vain yhtä lakia ja vain sen rikkeen suuruudesta on nyt keskustelua.

Tiedät itsekin, että oikeuslaitos ei toimi näin. Syytteet pitää kohdistaa, ja jos paljastuu että nyt onkin kyseessä eri teko tai tekijä kuin mistä syytetään, niin syytetty pitää todeta syyttömäksi ja mahdollisesti nostaa syyte oikeasta teosta. Nyt näin ei käynyt vaan tapahtui oikeusmurha.

Eli mielestäsi siis Hartza ei ajanut lainkaan ylinopeutta, jos häntä ei voi syyttää tieliikennelain rikkomisesta?

 

[varjo]

Varjolla on ollut tässä keskustelussa hienojakin pointteja, mutta pääosin amerikkalaisiin poliisi- ja oikeudenkäyntisarjoihin pohjautuva lakituntemukseni sanoo seuraavaa:

1. Hartza ei ole ajanut autoa 133 km/h tunnissa tässä tapauksessa. Hän on syytön.
2. Hartza on ajanut ylinopeutta kyseisessä tilanteessa, hän on sen myöntänyt. Mutta kukaan, poliisikaan, ei tiedä Hartzan nopeutta. Miten hänet voidaan tuomita ilman todisteita? Mikä on nopeus, jonka perusteella sakko kirjoitetaan? Vai voidaanko Suomessa rapsaista ylinopeus- tai liikenteen vaarantamissakko ylinopeudesta vailla tarkempaa määrettä? Jos voidaan, tuomittakoon Hartza tämmöiseen rikesakkoon.
3. Poliisille kakkua, saatana. Oikeudessa valehteleva poliisi on pahempi kuin oikeudessa valehteleva rikollinen.

Ongelma tässä on yhä se että tieliikennelain kannalta tilanne on binäärinen, ihminen on joko syytön tai syyllinen, jos ajaa ylinopeutta on syyllinen ja jos ei on syytön. Se syyttääkö poliisi suuremmasta tai pienemmästä ylinopeudesta ei silti poista sitä tosiasiaa että ylinopeutta oli ja näin ollen syyllisyysehto täyttyy. Se miten sitten tuosta pitäisi rangaista on taas oma asiansa mutta tärkeintä on tiedostaa että laillisuus ei sinänsä riipu rangaistavuudesta, asia voi olla laitonta vaikkei siitä (yleisesti) rangaistaisikaan.

Se että Hartza ei syyllistynyt tuohon väitettyyn suurempaan ylinopeuteen on ollut triviaali asia alusta alkaen, mutta koska hän samalla on tunnustanut ylinopeutensa ja näin ollen tunnustanut syyllistyneensä tieliikennelain rikkomiseen on jotenkin paradoksaalista että hän voisi olla syytön tieliikennelain rikkomiseen vain sen takia että poliisi on syyttänyt häntä väärästä nopeudesta.

 

[Hartza]

En millään usko, että Suomessa kukaan poliisi syyllistyy tahallisesti väärään valaan. Miksi kukaan vaarantaisi uransa yhden jutun takia?

Tässä tapauksessa ylinopeuden mittasi partion vanhin ylikonstaapeli, joka teki samalla inhimillisen virheen ja erehtyi ajoneuvosta. Nuorempi konstaapeli, joka siis oli vielä poliisiammattikorkeassa ja suoritti työharjoittelujaksoa ei ehtinyt kunnolla havainnoida, koska tilanne tuli nopeasti ja tutkassa ehti vain välähtää lukema 133km/h, jonka siis vain ylikonstaapeli huomasi. Samalla neljä ajoneuvoa ilmestyi mutkan takaa ohituskaistatiellä kahdella kaistalla näkökenttään. Oltiin siis täysin ylikonstaapelin havaintojen varassa.

Nuorempi konstaapeli kirjoitti sakon ja poliisit sopivat paikan päällä, että kun aikanaan todennäköisesti tilanne etenee esitutkintaan ja käräjille, niin ylikonstaapeli menee todistajaksi, koska hänen havaintoihinsa koko sakotus perustuu.

Kun aikanaan esitutkinta suoritettiin, niin tutkija otti sähköpostitse nuorempaan konstaapeliin yhteyttä, koska hän oli kirjoittanut sakon. Sähköpostissa kysyttiin: "Olet kirjoittanut sakon, jota on vastustettu. Tämän takia pitäisi kutsua nopeuden mitannut poliisi kuulusteluun asiassa. Oletko itse mitannut nopeuden vai onko nopeuden mitannut joku muu ja jos niin kuka?"

Tähän nuorempi konstaapeli vastasi: "Minä olen kirjoittanut sakon, mutta nopeuden mittasi ylikonstaapeli "Nönnönnöö" Lahden liikkuvasta poliisista, joten hänet kannattaa kutsua kuulusteluun asiassa."

Poliiseille tuli kuitenkin yllätyksenä, että minä kutsuin nuoremman konstaapelin itse todistajaksi asiassa. Näin ollen hän joutui vasten omaa tahtoaan todistajaksi asiassa, josta hänellä itsellään ei ollut varmoja havaintoja.

Tässä tapauksessa ei ollut muuta mahdollisuutta, kuin poliisien sopia yhteinen tarina, jotta ylikonstaapelin todistelu olisi ollut uskottava ja näin ollen nuorempi tuli oikeuteen kertomaan, että myös hän oli mitannut nopeuden, joka on siis ristiriidassa aikaisemmin tutkijan kanssa käydyn sähköpostikeskustelun kanssa.

Minulla on hallussani kopio tuosta sähköpostista sekä käräjäoikeuden ääninauhat todistelusta, joten pelkkään omaan tarinaan tämä väite ei perustu.

Kukaan ei varmastikaan vapaaehtoisesti tule oikeuteen valehtelemaan, mutta tässä tapauksessa vaihtoehtona olisi ollut, ettei nuorempi nähnyt tapahtumaa kunnolla, johon puolustus olisi voinut tarttua ja miettiä mahdollisia syitä tähän ja jos ei nuorempi ehtinyt havainnoida, niin olisiko ylikonstaapelin havainnoissa mahdollisesti virheen mahdollisuus...

 

[Sambody]

Se että Hartza ei syyllistynyt tuohon väitettyyn suurempaan ylinopeuteen on ollut triviaali asia alusta alkaen, mutta koska hän samalla on tunnustanut ylinopeutensa ja näin ollen tunnustanut syyllistyneensä tieliikennelain rikkomiseen on jotenkin paradoksaalista että hän voisi olla syytön tieliikennelain rikkomiseen vain sen takia että poliisi on syyttänyt häntä väärästä nopeudesta.

En kyllä tiedä käytäntöä tässä, että voiko sakkoa saada ylinopeudesta pelkän tunnustuksen pohjalta ilman mitään muita todisteita asiasta. Joku voi sanoa onko näin.

Miten varjo tilanne muuttuisi, jos Hartza olisi sanonut poliisille ajaneensa rajoitusten mukaan? Olisiko kyseisessä tilanteessa sinun mielestäsi Hartza oikeuden silmissä syytön kyseiseen syytteeseen, jos ainoa todiste ylinopeudesta on tutkalukema aivan toisesta autosta kuin Hartzan autosta?

 

[Sisäliitin]

Milloinkas nämä uudet sakotuskäytännöt tulivat voimaan?

Hartzahan ajeli vappuaattona 2009? Itse ajelin uuden(käytetyn) auton hakureissulta takaisin tullessa loppukesästä 2009 vastaantulevan maijan tutkaan 116km/h, poliisit eivät kylläkään pysäyttäneet minua tämän takia vaan sen takia että juuri ostamalleni autolle oli jäänyt joku vanha haku päälle poliisin tietokantoihin. Sanoivat kyllä että oli vähän reilusti vauhtia ja sitten toivottivat hyvää päivänjatkoa.

Tähän nähden varjon turhanpäiväinen vänkääminen on jälleen kerran täyttä ihmisille vittuilua ja pätemistä alusta loppuun. Enhän minä voinut lakia rikkoa kun ei poliisi edes huomautusta antanut?

 

[benicio]

Kyvyttömyys vastata selvään kysymykseen kertoo jo aika paljon. Puman nopeudella ei ole väliä, lainaan tähän yhä kysymyksen ja taustat:...

Kuinka monta kertaa niihin pitää vastata? Ilmeisesti niin kauan että vastaukset miellyttävät? Tottamunassa Puman nopeudella oli väliä, sitä tekoahan siellä oikeudessa käsiteltiin, syytettyjen penkillä vaan oli väärä, syytön mies.

No sanotko vaikka mihin lakipykälään viitaten Hartza sai tuomion, tämä on aika triviaalia kun ensimmäisessä viestissä Hartza antaa speksit. Ja sitten seuraava vaativa kysymys onkin, rikkoiko Hartza ko. lakia.
Niin, mutta taas kerran et oikein ymmärrä miten lait toimivat. Jos ihminen tuomitaan 33 km/h ylinopeudesta, hänet tuomitaan minkä lain rikkomisesta?
Jatkokysymys onkin sitten, mitä lakia ihminen rikkoo jos hän ajaa 7 km/h ylinopeutta.

Voi huokaus ja hämmästys sentään.

Olen jo yrittänyt taustoittaa asiaa vaikka kuinka, en oikein edes keksi miten voisin vielä enemmän tuoda esille että tässä tapauksessa rikotaan vain yhtä lakia ja vain sen rikkeen suuruudesta on nyt keskustelua.

Rikotaan vain yhtä lakia mutta kun niitä tekoja on enemmän kuin yksi ja Hartza ei edelleenkään ole syyllinen siihen tekoon josta häntä syytettiin. Varmaan monissa muissa teoissa ja rikoksissa hän on voinut syyllinen olla jo vuosia an sich, mutta kis kis, älä lähre shinne.

Eli mielestäsi siis Hartza ei ajanut lainkaan ylinopeutta, jos häntä ei voi syyttää tieliikennelain rikkomisesta?

Mistä näitä pieruja oikein tulee?

Siitä pisteet sinulle - ja minulle - että emme ole lähentyneet näkemyksissämme ilmeisesti tipan tippaa. Tuskin lähenemmekään. Voimme toki jatkaakin, voisit vaikkapa tuohon Sambodyn kysymykseen vastata.

 

[sampio]

Aletaan pikkuhiljaa lähestyä sitä vuosien takaista pitkäjousi vs. ydinaseet -keskustelua. Rasittavaa muuten, että tulin tänne pätemään, koska itseäni ei mikään muu ärsytä yhtä paljon näissä jatkisväännöissä kuin se, että jos jostain innoissaan vääntää, joku kusipää tulee sivusta kommentoimaan, että "limsaa ja poppareita" ja "mihinkähän tämä tästä vielä kehittyy". Idiootit, pysykää poissa! Pysyn. Anteeksi.

 

[Alvajärven Urho]

Ongelma tässä on yhä se että tieliikennelain kannalta tilanne on binäärinen, ihminen on joko syytön tai syyllinen, jos ajaa ylinopeutta on syyllinen ja jos ei on syytön. Se syyttääkö poliisi suuremmasta tai pienemmästä ylinopeudesta ei silti poista sitä tosiasiaa että ylinopeutta oli ja näin ollen syyllisyysehto täyttyy. Se miten sitten tuosta pitäisi rangaista on taas oma asiansa mutta tärkeintä on tiedostaa että laillisuus ei sinänsä riipu rangaistavuudesta, asia voi olla laitonta vaikkei siitä (yleisesti) rangaistaisikaan.

Hyvä ystäväni ajeli viime kesänä yöaikaan hiljaisella tiellä kymmeniä kilometrejä 120 - 130 km/h:n vauhdilla ja lopulta takana koko matkan ajanut siviilipoliisiauto hänet pysäytti vähän ennen taajama-alueelle saapumista. Pitkän puhuttelun jälkeen poliisit kertoivat, etteivät voi sakottaa kun ei ollut tutkaa/videota käytettävissä, jolla olisivat voineet ylinopeuden näyttää toteen. Pelkästään keskituntinopeuden laskemalla olisi ylinopeuden voinut todistaa, mutta tämä ei poliisien mukaan riittänyt. Kaverini vieläpä myönsi ajaneensa ylinopeutta, ennen kuin kertoivat tästä näytön puutteesta.

Miten siis Hartzalle tuomitaan sakkoa, jos ei tiedetä hänen nopeuttaan? Minkä nopeuden mukaan? Ok - hän on ajanut ylinopeutta, mutta paljonko? Rikesakon verran, törkeän ylinopeuden verran?

 

[Käärityt hihat]

Tämä taitaa olla ihan höpöhöpöä. Itselleni räpsähti viime kesänä juurikin törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, kun narautin 50 alueella 84km/h. Tuosta tutka vähennys vielä, joten sakot tulivat 31km/h ylinopeudesta. Toki tuohon vaikutti käsittääkseni se, että pelkääjän paikalla pönötti kaveri ja käytännön mukaan mahdollisen vaaran aiheuttaminen toisen henkeen tai terveyteen on tuon rikenimikkeen määritteleviä tekijöitä. Lopulta hyvin vähällä selvittiin, koska varusmiehen tuloilla sakkoa kertyi vain 115€ ja matkakin jatkui omin voimin, koska kakkosvaihe oli suoritettu pari viikkoa aikaisemmin eikä aikaisempia rikkeitä löytynyt.

Vai olisiko kuitenkin sun tekstisi sitä höpöhöpöä? Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta minimi on 30 päiväsakkoa.

Vähäsen - ihan pikkiriikkisen - epäilen, että sun juttusi olisi ollut pelkästään liikenneturvallisuuden vaarantamista.

 

[Sambody]

Vai olisiko kuitenkin sun tekstisi sitä höpöhöpöä? Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta minimi on 30 päiväsakkoa.

Vähäsen - ihan pikkiriikkisen - epäilen, että sun juttusi olisi ollut pelkästään liikenneturvallisuuden vaarantamista.

Seison korjattuna, jos näin on. Vitutuspäissäni muistelisin konstaapelin kertoneen tuon olleen törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, mutta tosiaan sakkolapussa lukee, että räpsähti 18 päiväsakkoa. Pahoittelut ilmeisen vääristä muistikuvista.

 

[varjo]

En kyllä tiedä käytäntöä tässä, että voiko sakkoa saada ylinopeudesta pelkän tunnustuksen pohjalta ilman mitään muita todisteita asiasta. Joku voi sanoa onko näin.

Miten varjo tilanne muuttuisi, jos Hartza olisi sanonut poliisille ajaneensa rajoitusten mukaan? Olisiko kyseisessä tilanteessa sinun mielestäsi Hartza oikeuden silmissä syytön kyseiseen syytteeseen, jos ainoa todiste ylinopeudesta on tutkalukema aivan toisesta autosta kuin Hartzan autosta?

Se että Hartza valehtelisi poliisille mutta tunnustaisi "todellisen" nopeutensa täällä ei sikäli muuttaisi tilannetta tapahtuneen suhteen, mutta sen sijaan se ettei Hartza olisi ajanut ylinopeutta lainkaan tietenkin kääntäisi tilanteen täysin erilaiseksi, tällöin mitään rikosta ei olisi tapahtunut ylipäätänsä ja todellakin syytön ihminen olisi tuomittu.

 

[varjo]

Tähän nähden varjon turhanpäiväinen vänkääminen on jälleen kerran täyttä ihmisille vittuilua ja pätemistä alusta loppuun. Enhän minä voinut lakia rikkoa kun ei poliisi edes huomautusta antanut?

Rangaistavuus ei vieläkään tarkoita lain rikkomisen kannalta mitään, nopeusrajoitus on yksiselitteinen käsite mutta se että poliisi noudattaa sen suhteen joustavia valvontakäytäntöjä on sitten taas sitä normaalia joustoa mitä yhteiskunnassa tehdään monen muunkin "rikoksen" osalta esim. punaisia päin kävelyt, polkupyörällä jalkakäytävällä ajaminen jne. Se miksei poliisi kenties huomauttanut sinua saattoi hyvin johtua esim. siitä ettei niillä ollut tutkaa päällä ja pelkkä "ajoit kovaa" ei taida riittää sakotukseen, mutta voi siinä pysäyttää ja tehdä asennekasvatusta.

 

[Power]

Hyvä ystäväni ajeli viime kesänä yöaikaan hiljaisella tiellä kymmeniä kilometrejä 120 - 130 km/h:n vauhdilla ja lopulta takana koko matkan ajanut siviilipoliisiauto hänet pysäytti vähän ennen taajama-alueelle saapumista. Pitkän puhuttelun jälkeen poliisit kertoivat, etteivät voi sakottaa kun ei ollut tutkaa/videota käytettävissä, jolla olisivat voineet ylinopeuden näyttää toteen. Pelkästään keskituntinopeuden laskemalla olisi ylinopeuden voinut todistaa, mutta tämä ei poliisien mukaan riittänyt. Kaverini vieläpä myönsi ajaneensa ylinopeutta, ennen kuin kertoivat tästä näytön puutteesta.

Kuulostaa omituiselta, koska kyllä poliisit yksittäistapauksissa saattavat antaa ylinopeussakon vaikkei käytössä olisi sen enempää tutkaa kuin videotakaan. Ylinopeuden määrähän voidaan arvioida myös poliisiauton oman nopeuden perusteella seuraamalla takaa-ajettavaa ajoneuvoa. Tuomioistuin voi sitten tarvittaessa arvioida tuollaisen mittauksen luotettavuuden sen perusteella, mitä poliisi siitä todistajana kertoo.

Harvemmin kai tutkalla mitatusta nopeudestakaan esitetään käräjillä muuta näyttöä kuin tutkaa käsitelleen poliisin oma kertomus, joten sikälikään en oikein ymmärrä, miksi näyttö olisi tuossa mainitsemassasi tapauksessa ollut puutteellinen.

 

[varjo]

Kuinka monta kertaa niihin pitää vastata? Ilmeisesti niin kauan että vastaukset miellyttävät? Tottamunassa Puman nopeudella oli väliä, sitä tekoahan siellä oikeudessa käsiteltiin, syytettyjen penkillä vaan oli väärä, syytön mies.

Ei, taas kerran lainaan koko litanian viimeistä kertaa jos vaikka vihdoin voisit vastata kysymyksen, jos et se kertoo paljon siitä miten tunnet ja arvostat lainsäädäntöä:

"" Itse olin tuossa vaiheessa päässyt KA:n rinnalle ja valmistauduin ryhmittymään oikealle kaistalle MA:n taakse ja KA:n eteen mittarilukemani oli aavistuksen yli 110km/h noin 112km/h.
...
Juuri kun olin ryhmittäytymässä oikealle kaistalle ohituskaistan lopussa, vastaan tuli poliisipartio, vilkautti valoja, teki U-käännöksen ja lähti letkan perään"

Tunnustus on tunnustus, se on varsin väkevä todiste.
Eli vastaa uudestaan kysymykseen 1."

Ja kysymys 1. on "Onko tieliikennelain kohtaa nopeusrajoituksista rikottu"

Jos vaikka vastaisit tuohon nyt yhdellä sanalla ja unohtaisit sen Puman niin asiassa voisi edetä seuraavaan loogiseen johtopäätökseen.

Voi huokaus ja hämmästys sentään.
Rikotaan vain yhtä lakia mutta kun niitä tekoja on enemmän kuin yksi ja Hartza ei edelleenkään ole syyllinen siihen tekoon josta häntä syytettiin. Varmaan monissa muissa teoissa ja rikoksissa hän on voinut syyllinen olla jo vuosia an sich, mutta kis kis, älä lähre shinne.
Mistä näitä pieruja oikein tulee?

Mistä teosta Hartzaa siis syytettiin, siis anna lain kirjain (yhä, speksit löytyvät helposti) ja sen jälkeen kerro miten kyseinen lainkohta ei koske Hartzan tunnustettua ylinopeutta.

Sambody: Poliisin sivuilla on tällainen kohta
Nopeusvalvonta

"Taajamissa yli 35 km/h ja taajaman ulkopuolella yli 40 km/h ylinopeuksista määrätään pääsääntöisesti ajokieltoa. Törkeimmät ylinopeudet käsitellään käräjäoikeuksissa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Näissä ajokielto voi maksimissaan kestää jopa 5 vuotta."

Tuosta voisi käsittää että 35 km/h on törkeän raja.

 

[Sisäliitin]

Rangaistavuus ei vieläkään tarkoita lain rikkomisen kannalta mitään, nopeusrajoitus on yksiselitteinen käsite mutta se että poliisi noudattaa sen suhteen joustavia valvontakäytäntöjä on sitten taas sitä normaalia joustoa mitä yhteiskunnassa tehdään monen muunkin "rikoksen" osalta esim. punaisia päin kävelyt, polkupyörällä jalkakäytävällä ajaminen jne. Se miksei poliisi kenties huomauttanut sinua saattoi hyvin johtua esim. siitä ettei niillä ollut tutkaa päällä ja pelkkä "ajoit kovaa" ei taida riittää sakotukseen, mutta voi siinä pysäyttää ja tehdä asennekasvatusta.

Hartzahan myönsi ajaneensa hieman reilut 110km/h suunnilleen 112km/h.
Tästä vähennetään automaattisesti 3km/h ja olisimme jo alle silloisen rangaistavuuden jota yleisesti pidettiin 10km/h ylinopeudessa.


Itsehän ajoin 116km/h jonka ystävällinen poliisisetä kyllä kertoi. Eli kaiken järjen mukaan olisi pitänyt sakkoa napsua,muttei napsunut.

 

[Hartza]

Mistä teosta Hartzaa siis syytettiin, siis anna lain kirjain (yhä, speksit löytyvät helposti) ja sen jälkeen kerro miten kyseinen lainkohta ei koske Hartzan tunnustettua ylinopeutta.

Syyte on virallisen syyttäjän tuomioistuimessa esittämä vaatimus siitä, että henkilö on tuomittava rangaistukseen (rangaistusvaatimus). Syytteessä yksilöidään se rangaistavaksi säädetty teko, jonka johdosta rangaistusta vaaditaan.

Suomessa syyte sisältyy virallisen syyttäjän tuomioistuimelle osoittamaan haastehakemukseen. Suomessa myös rikoksen uhrilla eli asianomistajalla on tietyissä tilanteissa syyteoikeus.

Syyte on sitova, eli tuomioistuin ei voi tuomita rangaistusta muusta kuin siitä teosta, joka syytteessä on yksilöity. Kuitenkaan syytteen otsikointi tietyksi rikosnimikkeeksi ei ole sitova. Syytteessä yksilöity syytetyn teko voidaan siis arvioida muuksikin rikokseksi kuin siksi, josta syyttäjä katsoi olevan kyse. Syytettä voidaan myös oikeudenkäynnin aikana muuttaa tietyissä rajoissa. Myös vaihtoehtoisten syytteiden esittäminen on mahdollista.

Lähteenä Wikipedia.

Minun tapauksessani syytteen yksilöintiin liittyvässä teonkuvauksessa on mm. kerrottu minun ajaneen 130km/h nopeudella 100km/h alueella...

Vastaus kysymykseesi mistä teosta minua syytettiin on siis on yksiselitteisesti: Minua syytettiin siitä, että olin ajanut 130km/h 100km/h alueella.

Rikosnimikkeenä on liikenteen vaarantaminen.

Ja kuten todettua, niin olin syytön tuohon tekoon, josta syytettiin. Puman kuljettajan olisi pitänyt olla syytettynä. Tapahtui siis oikeusmurha, koska väärä henkilö tuomittiin tuohon yksilöityyn tekoon syylliseksi.

Vieläkö oli jotain muuta sellaista sydämellä, jossa voisin sinua auttaa?

 

[benicio]

Hartzalla on selvästikin parempi rautalankakauppa kuin minulla.

se ettei Hartza olisi ajanut ylinopeutta lainkaan tietenkin kääntäisi tilanteen täysin erilaiseksi, tällöin mitään rikosta ei olisi tapahtunut ylipäätänsä ja todellakin syytön ihminen olisi tuomittu.

Ei mitään rikosta olisi tapahtunut? Mites se yksi pikku Puma? Melkoinen mistrial-kommentti teikäläiseltä, tarvinneeko enää jatkaa?

 

[Alvajärven Urho]

Kuulostaa omituiselta, koska kyllä poliisit yksittäistapauksissa saattavat antaa ylinopeussakon vaikkei käytössä olisi sen enempää tutkaa kuin videotakaan. Ylinopeuden määrähän voidaan arvioida myös poliisiauton oman nopeuden perusteella seuraamalla takaa-ajettavaa ajoneuvoa....

Ja sakon määrä katsotaan minkä nopeuden mukaan? Maksiminopeuden, mitä takana tuleva poliisiauto ajoi? Keskinopeuden? Jonkun arvioidun keskimääräisen ylityksen? Paljonko lasketaan poliisiauton mittarivirheeksi tai keskinopeutta mitattaessa kilometritolppien virheeksi? Luulen, että rikesakon olisi voinut kirjoittaa liikenteen vaarantamisesta ilman mainintaa ylinopeuden suuruudesta, koska kaverini sen myönsi, mutta nopeusperusteisen sakon kirjoittaminen ilman täsmällistä nopeutta ei voi olla mahdollista. Kuten ei pitäisi olla Hartzankaan tapauksessa.

Ei ei ja ei. Kyllä kai näihin pitää joku luotettava mittari olla.

Minua häiritsee näissä tutkausasioissa jo se, että jokaista sakkoa kirjoitettaessa otetaan kolmen kilometrin virhemarginaali. Miksi ihmeessä jos toimivilla vermeillä mitataan?

 

[scholl]

Hartzahan myönsi ajaneensa hieman reilut 110km/h suunnilleen 112km/h.
Tästä vähennetään automaattisesti 3km/h ja olisimme jo alle silloisen rangaistavuuden jota yleisesti pidettiin 10km/h ylinopeudessa.

Mielestäni vuosi tai kaksi kerrottiin julkisuudessa, että poliisi on yhtenäistänyt ohjeita ja sakko tulee 7km/h ylinopeudesta (eli 10 miinus mainitsemasi 3), sitä pienemmistä ylityksistä voidaan antaa kirjallinen huomautus.

 

[scholl]

Minua häiritsee näissä tutkausasioissa jo se, että jokaista sakkoa kirjoitettaessa otetaan kolmen kilometrin virhemarginaali. Miksi ihmeessä jos toimivilla vermeillä mitataan?

Tämä johtuu oikeudellisista syistä. Kaikissa laitteissa on joku toleranssi tai virhemarginaali ja ovat katsoneet, että siltä varalta, että jos asiat menevät oikeuteen niin tuo 3km/h on syytä vähentää niin se ainakin käsittää kaikki mahdolliset virhemarginaalit.

 

[Cougar]

Minua häiritsee näissä tutkausasioissa jo se, että jokaista sakkoa kirjoitettaessa otetaan kolmen kilometrin virhemarginaali. Miksi ihmeessä jos toimivilla vermeillä mitataan?

Tiedät sen itsekin, että mikään ihmisen valmistaman/käyttämän teknisen laitteen lukema ei ole virheetön. Eikä se vähennys ole aina tuo 3 kmh. Jos nopeutta on yli 100 kmh, niin vähennys on 4% eli vähintään 4 kmh.

Edit. Scholl tuossa jo kertoikin sen tärkeimmän syyn. Kiitos.

 

[benicio]

Jos nopeutta on yli 100 kmh, niin vähennys on 4% eli vähintään 4 kmh.

Onko muka? Ei mulla ainakaan ollut. Eikä tässä uutisessakaan: Lähes 200 km/h tutkaan – tuore kortti heti hyllylle - Automerkit.fi

 

[varjo]

Lähteenä Wikipedia.

Minun tapauksessani syytteen yksilöintiin liittyvässä teonkuvauksessa on mm. kerrottu minun ajaneen 130km/h nopeudella 100km/h alueella...

Vastaus kysymykseesi mistä teosta minua syytettiin on siis on yksiselitteisesti: Minua syytettiin siitä, että olin ajanut 130km/h 100km/h alueella.

Rikosnimikkeenä on liikenteen vaarantaminen.

Niin, siis tuo on syytenimeke, se mistä sinua syytettiin oli tieliikennelain rikkominen, koska se on se laki jota rikoit, syytenimike taas on juuri se asia mistä tässä keskustellaan. Rikoslaki 23 luku §1
"Joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi"

Syyte siis 130 km/h nopeudesta ei pitänyt paikkaansa mutta koska olet tunnustanut ajaneesi ylinopeutta olet yhä silti syyllistynyt tieliikennelain rikkomiseen ja näin ollen siis yhä _syyllinen_ siihen. Ja koska kyse on samasta laista ei ns. virheellinen syyte vapauta sinua siitä ja jos olisit voittanut keissisi, olisit saattanut silti saada pari rikesakkoa oman tunnustuksesi pohjalta.

Ja kuten todettua, niin olin syytön tuohon tekoon, josta syytettiin. Puman kuljettajan olisi pitänyt olla syytettynä. Tapahtui siis oikeusmurha, koska väärä henkilö tuomittiin tuohon yksilöityyn tekoon syylliseksi.

Tämäkin on ollut alusta asti selvää kaikille, mutta yhä koska et sinä ole syytön sen samaisen lain rikkomiseen josta sinua syytettiin, ei ko. syytteen kaatuminen vapauttaisi sinua syyllisyydestä. Näin ollen kyse on yhä vain väärästä syytenimikkeestä (po. lievä liikenteen vaarantaminen), virkavirheestä poliisin osalta yms. Nyt pitää muistaa että tuomarin kannalta tilanne on sinänsä ollut selvä, poliisi on sanonut yhtä ja syytetty toista, se että tuomari toimii poliisin todistuksen mukaan on periaatteessa ihan perusteltua joten itse oikeusjärjestelmä ei ole se joka on nyt kusettanut sinua, vain se yksittäinen poliisi.

 

[Käärityt hihat]

Tiedät sen itsekin, että mikään ihmisen valmistaman/käyttämän teknisen laitteen lukema ei ole virheetön. Eikä se vähennys ole aina tuo 3 kmh. Jos nopeutta on yli 100 kmh, niin vähennys on 4% eli vähintään 4 kmh.

Väitän että varmuusvähennys on aina 3 km/h, mutta jos sulla on jotain konkreettista väitteesi tueksi, niin mielelläni kuulisin siitä.

Jos muuten joskus puhallusratsiassa alkometri värähtää ja poliisit lähtevät viemään joko tarkkuusalkometriin tai verille, niin kannattaa ehdottomasti valita ensin mainittu jos mahdollista. Tarkkuusalkometrin kokeen tuloksesta tehdään sellainen varmuusvähennys, että mittauksen lopputulos on 999,999 kertaa miljoonasta pienempi kuin oikea mittaustulos.