Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko


Mm. Kalle Sahlstedt on puhunut tästä aiemmin huolestuneena. Ainakin itseäni yllätti, että jopa Slovakian liigassa maksetaan noin kovia palkkoja.



"Keski-Euroopan liigojen maksukyky on noussut.

– Neljä liigaa menee palkoissa ihan heittämällä Suomen ohi. KHL, Sveitsi, SHL ja DEL. Lisäksi Tsekki on vähintään samalla tasolla, siellä maksetaan jopa 130 000 euron nettopalkkoja, asunto ja auto siihen päälle, sanoo kolmas agentti.

Slovakian liigassakin kyetään maksamaan 80 000 euron nettopalkkoja. Suomessa se vastaa noin 160 000 euron liksaa asunnon ja auton kera. 160 000 euroa on SM-liigassa erittäin hyvä palkka.

Itävallan ICE-liigassa on myös kyvykkäitä maksajia, erityisesti Red Bull -energiajuomayhtiön omistama Salzburg.

Saksan DEL-liigan huiput tienaavat selkeästi paremmin kuin Suomessa, yli 200 000 euroa nettorahaa.

– Lisäksi pelaajalla on mahdollisuus päästä sikäläisen hyvän työttömyyskorvauksen alle kesäkuukausien ajaksi, eräs agentti muistuttaa."
 

Glove

Jäsen
Suosikkijoukkue
ABCDE FC
Mielenkiintoista nähdä, miten liigaseurat pystyvät vastaamaan ulkomaalaisille kollegoilleen kilpailussa pelaajista. Uhkakuvana tässä on se, että Liigaan saadaan palkattua aina vaan huonompia pelaajia, jolloin Liigan kiinnostavuus laskee. Tämä taas johtaa siihen, että rahavirrat pienenevät, josta seuraa se, että ei ole varaa hyviin pelaajiin ja näin oravanpyörä kohti tuhoa on valmis.
 
Failure is always an option.

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Agenteilla tietysti on oma lehmä ojassaan, että kannattaa vähän silläkin filtterillä miettiä noita.

Jos Slovakiassa oikeasti yleistä olisi, että maksetaan 160 000 euroa SM-liigassa vastaava summa pelaajille, niin sarja ei kyllä tasan varmasti olisi tuollainen glorifioitu Mestis kuin se nykyään on. Kanukit tulevat ECHL:stä ja esim. suomalaisia sieltä Mestiksestä. Veikkaan, että korkeintaan 1-2 pelaajaa Slovakian liigassa saa tuollaisia rahoja.

Joku kolmekymppinen kanukki menee Euroopassa sinne missä hänelle maksetaan eniten ja niitä kanukkeja riittää. Ei hän mieti enää NHL:ään ponkaisua ajatellen, että SM-liigan pelityyli ja taso sopii siihen parhaiten, vaikka siellä ei makseta yhtä paljon kuin Slovakiassa saisi.

Ei siis olisi mitään syytä miksei Slovakiassa olisi tasokkaampia kanukkeja, jos palkat olisivat jutun agentin maalailemaa luokkaa.
 

vanukas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Sebastian Ahon kiekkokoulu
Mielenkiintoista nähdä, miten liigaseurat pystyvät vastaamaan ulkomaalaisille kollegoilleen kilpailussa pelaajista. Uhkakuvana tässä on se, että Liigaan saadaan palkattua aina vaan huonompia pelaajia, jolloin Liigan kiinnostavuus laskee. Tämä taas johtaa siihen, että rahavirrat pienenevät, josta seuraa se, että ei ole varaa hyviin pelaajiin ja näin oravanpyörä kohti tuhoa on valmis.
Kolikon toinen puoli on se, että maailmalla on lisääntynyt reilusti hyvinpalkattuja kiekkoilijapaikkoja. Tämä sataa suoraan junnutuotantoon, jossa ammatikseen kiekkoilu on mahdollinen haave yhä useammalle nuorelle. Urapolkuja esim. Keski-Euroopan sarjoissa löytyy. Yleisesti en pidä pahana, että tähän lajiin syntyy lisätyöpaikkoja ympäri maailmaa. Liiga elää siinä mukana nousten tai laskien verrattuna muihin liigoihin.
 

Reinhart

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Mielenkiintoista nähdä, miten liigaseurat pystyvät vastaamaan ulkomaalaisille kollegoilleen kilpailussa pelaajista. Uhkakuvana tässä on se, että Liigaan saadaan palkattua aina vaan huonompia pelaajia, jolloin Liigan kiinnostavuus laskee. Tämä taas johtaa siihen, että rahavirrat pienenevät, josta seuraa se, että ei ole varaa hyviin pelaajiin ja näin oravanpyörä kohti tuhoa on valmis.
Liigan kilpailukyky on kokojan tullut alas hitaasti suhteessa muihin eurooppalaisiin sarjoihin sillä aiemmin oltiin siellä ihan Top 3 tasolla nyt ehkä enään Top 6. Tätä kehitystä liigan tulisi muuttaa. Käsittääkseni liigaseurojen liikevaihtoa yritetään kasvattaa hieman joka suunnasta: Tv-sopimuksin, lisätapahtumilla/viihteellä, katsojamäärissä ja erilaisilla oheismyynneillä ja tuotteilla. Mielenkiinnolla odotan, että miten nämä Uros-live yms... uudet useatkin hallihankkeet parantavatko ne seurojen taloutta ja kilpailukykyä? kuitenkin kun Suomi on pieni maa ja kuluttajien määrissä emme pärjää muille euroopassa kuin ehkä slovakian väkimäärille. Ylipäätänsä jos kehityskulkua ei saada käännettyä niin todellakin edessä on hidas näivettymisen tie ja mielenkiintoa siirtyy muihin sarjoihin. Toki kansallisella sarjalla on varmasti aina jokin paikkansa mutta olisihan se hyvä että taso säilyisi siellä Top 3 joukossa niin näkisimme laatupelaajia ja pelejä. Juuri nyt näyttää siltä, että liigasta on muotoutumassa enempi sellainen kasvattajasarja kovempiin liigoihin, jossa on toki hyviä nuoria pelaajia mutta kovemman tason pelaajat pelaa sitten jo ihan muualla.
 

fakiiri

Jäsen
Liigan kilpailukyky on kokojan tullut alas hitaasti suhteessa muihin eurooppalaisiin sarjoihin sillä aiemmin oltiin siellä ihan Top 3 tasolla nyt ehkä enään Top 6. Tätä kehitystä liigan tulisi muuttaa. Käsittääkseni liigaseurojen liikevaihtoa yritetään kasvattaa hieman joka suunnasta: Tv-sopimuksin, lisätapahtumilla/viihteellä, katsojamäärissä ja erilaisilla oheismyynneillä ja tuotteilla. Mielenkiinnolla odotan, että miten nämä Uros-live yms... uudet useatkin hallihankkeet parantavatko ne seurojen taloutta ja kilpailukykyä? kuitenkin kun Suomi on pieni maa ja kuluttajien määrissä emme pärjää muille euroopassa kuin ehkä slovakian väkimäärille. Ylipäätänsä jos kehityskulkua ei saada käännettyä niin todellakin edessä on hidas näivettymisen tie ja mielenkiintoa siirtyy muihin sarjoihin. Toki kansallisella sarjalla on varmasti aina jokin paikkansa mutta olisihan se hyvä että taso säilyisi siellä Top 3 joukossa niin näkisimme laatupelaajia ja pelejä. Juuri nyt näyttää siltä, että liigasta on muotoutumassa enempi sellainen kasvattajasarja kovempiin liigoihin, jossa on toki hyviä nuoria pelaajia mutta kovemman tason pelaajat pelaa sitten jo ihan muualla.
Iso ero Suomen ja Ruotsin välille tulee kulttuurista. Kyllä, Ruotsissa on enemmän asukkaita kuin Suomessa, mutta pienemmilläkin paikkakunnilla länsinaapurissamme on taloudellisesti voimakkaita seuroja. Asia numero yksi on urheilun, erityisesti oman seuran arvostus. Ruotsissa on tavanomaista, että perheeseen juuri syntynyt lapsi liitetään oman seuran jäseneksi suurin piirtein ennen nimen antamista. Ruotsissa tunnetaan käsite "klubbkänslä". Se kulkee sukupolvilta toiselle, omasta seurasta ollaan ylpeitä, sen mukana halutaan olla ja elää. Ääriesimerkkinä on jalkapallon puolelta perinteikäs Göteborgin GAIS, jonka velkoja fanit aikoinaan maksoivat pois.

Koska oma seura on tärkeä, peleissä käy paljon yleisöä. Esimerkiksi jääkiekossa Leksand tulee 15 000 asukkaan kunnasta. Leksandin taajamassa asuu reilut 5000 ihmistä. Seura on Taalainmaan ylpeys, yleisöä tulee reilun 40 kilometrin päästä Falunista ja Borlängestä. Pienen Leksandin peleissä ennen koronaa yleisökeskiarvo pyöri reilussa 6000 katsojassa. Göteborgissa on Frölundan peleissä koko ajan yli 10 000 katsojaa yms. Yleisömäärät ovat korkeita, vaikka Ruotsissa jääkiekko selkeästi jalkapalloa pienempi laji. Hammarby ei koskaan voita jalkapallossa mitään ja ennen koronaa yleisökeskiarvo reilusti yli 20 000.
Ruotsissa käydään peleissä, vaikka oma joukkue ei ole voittanut viittä peliä putkeen. Suomessa ollaan menestyksen perään, syvää urheilukulttuuria meillä ei ole kuin muutamissa lajeissa.

Ja kun käy yleisöä, yritykset kiinnostuvat. Ruotsissa yritysten ja seurojen yhteistyö on syvempää, laaja-alaisempaa ja rahakkaampaa kuin Suomessa. Lisäksi maksutelevisiokulttuuri on Ruotsissa eri tasolla. Ruotsalaiset ovat valmiita maksamaan peleistä, siksi SHL-seurat saavat telkkarirahaa noin viisi miljoonaa euroa per kausi per seura. Suomessa raha on miljoonan euron tuntumassa per seura per vuosi.

Kävin Saksassa katsomassa jääkiekkoa tammikuussa 2020. Vaikka laji on täysin marginaalissa, Saksassa isosta väestömäärästä riittää katsojia myös jääkiekkoon. Eisbären Berlinin yleisömäärät ennen koronaa olivat reilusti yli 10 000 katsojaa per peli.
Pelissä oli hyvä tunnelma, yleisö lauloi, huusi ja pomppi. Jos kanadalainen pelaaja saa suurin piirtein saman arvoisen sopimustarjouksen Suomesta tai Saksasta, haluaako hän pelata Berliinissä, Kölnissä tai vaikkapa Münchenissä, jos tarjolla on Poria, Jyväskylää tai Lappeenrantaa?
 
Kelaa mitä spedei! -Sacha Remling Scooterista

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Iso ero Suomen ja Ruotsin välille tulee kulttuurista. Kyllä, Ruotsissa on enemmän asukkaita kuin Suomessa, mutta pienemmilläkin paikkakunnilla länsinaapurissamme on taloudellisesti voimakkaita seuroja. Asia numero yksi on urheilun, erityisesti oman seuran arvostus. Ruotsissa on tavanomaista, että perheeseen juuri syntynyt lapsi liitetään oman seuran jäseneksi suurin piirtein ennen nimen antamista. Ruotsissa tunnetaan käsite "klubbkänslä". Se kulkee sukupolvilta toiselle, omasta seurasta ollaan ylpeitä, sen mukana halutaan olla ja elää. Ääriesimerkkinä on jalkapallon puolelta perinteikäs Göteborgin GAIS, jonka velkoja fanit aikoinaan maksoivat pois.

Koska oma seura on tärkeä, peleissä käy paljon yleisöä. Esimerkiksi jääkiekossa Leksand tulee 15 000 asukkaan kunnasta. Leksandin taajamassa asuu reilut 5000 ihmistä. Seura on Taalainmaan ylpeys, yleisöä tulee reilun 40 kilometrin päästä Falunista ja Borlängestä. Pienen Leksandin peleissä ennen koronaa yleisökeskiarvo pyöri reilussa 6000 katsojassa. Göteborgissa on Frölundan peleissä koko ajan yli 10 000 katsojaa yms. Yleisömäärät ovat korkeita, vaikka Ruotsissa jääkiekko selkeästi jalkapalloa pienempi laji. Hammarby ei koskaan voita jalkapallossa mitään ja ennen koronaa yleisökeskiarvo reilusti yli 20 000.
Ruotsissa käydään peleissä, vaikka oma joukkue ei ole voittanut viittä peliä putkeen. Suomessa ollaan menestyksen perään, syvää urheilukulttuuria meillä ei ole kuin muutamissa lajeissa.
Yksi hyvä esimerkki on tämä korona. Suomessa suuri osa ihan kovimmista diehard-faneistakin oli sitä mieltä, että ei mitään tukia ammattilaisurheiluseuroille, kun koronasta kärsii niin monet muut ja paljon tärkeämmät tahot.

Ruotsissa oli ihan itsestäänselvyys, että ammattilaisurheilua tuetaan isolla kädellä.

Tuo peleissä käyminen on myös aika hyvä esimerkki. Tampereella varsinkin on todella paljon sellaista väkeä, jotka ovat Ilveksen tai Tapparan miehiä tai naisia jopa siinä määrin, että väittelevät joukkueiden paremmuudesta tai suuttuvat jos omaa seuraa pilkataan. Peleissä ei silti välttämättä ole käyty ikinä tai kymmeniin vuosiin, eikä olla kyllä menossakaan. Suurin mahdollinen loukkaus olisi silti tuoda tällaiselle "Tappara-fanille" lahjaksi vaikka Ilves-muki tai "Ilves-fanille" Tappara-saunamittari. Ottelulipun parin kympin hinta saattaa mennä mitä turhempiin asioihin monta kertaa viikossa, mutta ottelulippuun ei koskaan vahingossakaan.
 
Viimeksi muokattu:

Beukeboom

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät / Mamba!
Olenko ainoa, ketä hiertää se että laji-ihmiset liigan sisältä itse jatkuvalla syötöllä puhuvat liigan heikosta tasosta, maksukyvystä jne?

Tämä on mielelestäni kuluttajien aliarviointia - miksi minä laittaisi ropojani tuotteeseen, jonka tekijät itse mollaavat sitä avoimesti? Kassavirran ja kuluttajien huomion kasvattaminen on A ja O sarjan kehittämisessä, enkä oikein saa kiinni miksi kaupallinen kulma on näin pahasti ylenkatsottu.

Tarkennuksena - keskustellut huomiot liigasta ovat oikeita ja paikkaansapitäviä, en vai näe kuluttajasuosion näkökulmasta lisäarvoa siitä huudetaan jatkuvasti kuinka huonoja ollaan. Karkottaa meidät viimeisetkin kiinnostuneet.
 

chauron

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nuoret tähdet
Olenko ainoa, ketä hiertää se että laji-ihmiset liigan sisältä itse jatkuvalla syötöllä puhuvat liigan heikosta tasosta, maksukyvystä jne?

Tämä on mielelestäni kuluttajien aliarviointia - miksi minä laittaisi ropojani tuotteeseen, jonka tekijät itse mollaavat sitä avoimesti? Kassavirran ja kuluttajien huomion kasvattaminen on A ja O sarjan kehittämisessä, enkä oikein saa kiinni miksi kaupallinen kulma on näin pahasti ylenkatsottu.

Tarkennuksena - keskustellut huomiot liigasta ovat oikeita ja paikkaansapitäviä, en vai näe kuluttajasuosion näkökulmasta lisäarvoa siitä huudetaan jatkuvasti kuinka huonoja ollaan. Karkottaa meidät viimeisetkin kiinnostuneet.
Kyllä näistä asioista pitää pystyä puhumaan julkisesti ilman hyssyttelyä. Nämä annetut luvut ovat tilastofaktoja eli tosiasioita joille voi joko tehdä jotain tai hyväksyä sen sellaisenaan, ja keskittyä entistä enemmän nuorten kasvattamiseen rahakkaiden ulkkareiden sijaan.

Ehkä tämä kans ravistelee niitä jotka elävät mielikuvissaan jossain 90-luvulla eli n.20-30 vuotta sitten olleessa ajassa.
 

Jalat1990

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ihan alkajaisiksi, on sääli että Suomalainen kiekko vaikuttaja puhuu siis kylläkin totta, mutta halveksivaan sävyyn Liigan palkoista yms. Mutta sitten kuitenkin on otettava järki käteen ja ihan vaikka miettiä näitä muita Euroopan maita, kuten Saksaa. Saksa on "hieman" isompi maa ja omistaa aivan helvetisti suuria firmoja ympäri maailman, niin myös Suomen mailta. Siellä on Del-liigalla maksumiehiä ja tukijoita yllin kyllin.
Suomessa "pieniä" seuroja tukee paikalliset "rappaus-salmiset" ja muut pikkufirmat, toki jokaista joukkuetta tukee muutkin isommat puljut, mutta rahan lähde hieman erilainen, kun vaikkapa juuri Saksassa.

Tämä ei siis ole Liigan ongelma ja syyttävä sormi ei voi osoittaa sinne suuntaan. Tällä hetkellä on lähes mahdotonta vastata kilpailijoiden palkkoihin, ennen kuin joku keski-suomalainen pistää miljardipuljun pystyyn, eikä heti myy sitä rapakon toiselle puolelle.
 
Viimeksi muokattu:

trubaduuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Edmonton Oilers, Imatran Ketterä
Ne harvat hallin ravintolaan ehtivät asiakkaat saavat olutta ostettua. Sehän tuossa taitaa ainoa perustelu olla.

Laajemman yleisön, laajemman näkyvyyden kannalta aivan hirveä ratkaisu. Kello 16 on arkipäivinä hiukan liian aikaista mielestäni.
Tuo on kyllä taas joukkueilta?/liigalta? kunnon perseennäyttö katsojakuntaa kohtaan. Noh muutama janoinen pääsee vetämään maanantaikaljaa.
 

Valapatto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ilmeisesti aitioporukkaa ei hallille saa, jos siellä ei saa juoda paria kaljaa. Kummallista ja onhan toi kellonaika nyt aivan naurettava. No välikausihan tämä muutenkin on kaikkinensa.
 
Saatana.

knttrtknkn1

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ne harvat hallin ravintolaan ehtivät asiakkaat saavat olutta ostettua. Sehän tuossa taitaa ainoa perustelu olla.

Laajemman yleisön, laajemman näkyvyyden kannalta aivan hirveä ratkaisu. Kello 16 on arkipäivinä hiukan liian aikaista mielestäni.
Tulikohan edes kaljanlaskijan palkkakulut myydyillä kaljoilla katettua? Tuskin, ehkä kuitenkin enemmän tuli hilloa kassaan kun normi kioskista.
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mikä järki on aloittaa finaali arkipäivänä klo 16.00?
Maanantaina ja tiistaina pelataan ihan liian aikaisin klo 16.00 ja puolestaan torstaina, kun on pyhä ja vapaat, on mahdollinen peli merkitty alkavaksi klo 18.30.

En voi kun ihmetellä logiikkaa ja valintoja.

Yleisöllä ei ole tunnetusti nyt mahdollista mennä paikan päälle, niin liiga kusee niiden tv-katsojiensa ja fanien linssiin laittamalla kauden huipentavat arkifinaalit alkamaan klo 16. Ihan ihme touhua.
 
Lennart Petrell - Aito IFK-ikoni.

charger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se Puree!
Huvittavaa kyllä tämä klo 16.00 alkamisaika. Jotain 30 myydyn kaljatuopin takia osalla yleisöstä jää peli näkemättä suorana. Ja kun tuloksen kuulee kuitenkin jostain, niin turha alkaa edes jälkikäteen katsomaan..

Todella vahvaa tekemistä Liigan suunnalta. Hienoa mainosta lajille!
 

fakiiri

Jäsen
Ihan alkajaisiksi, on sääli että Suomalainen kiekko vaikuttaja puhuu siis kylläkin totta, mutta halveksivaan sävyyn Liigan palkoista yms. Mutta sitten kuitenkin on otettava järki käteen ja ihan vaikka miettiä näitä muita Euroopan maita, kuten Saksaa. Saksa on "hieman" isompi maa ja omistaa aivan helvetisti suuria firmoja ympäri maailman, niin myös Suomen mailta. Siellä on Del-liigalla maksumiehiä ja tukijoita yllin kyllin.
Suomessa "pieniä" seuroja tukee paikalliset "rappaus-salmiset" ja muut pikkufirmat, toki jokaista joukkuetta tukee muutkin isommat puljut, mutta rahan lähde hieman erilainen, kun vaikkapa juuri Saksassa.

Tämä ei siis ole Liigan ongelma ja syyttävä sormi ei voi osoittaa sinne suuntaan. Tällä hetkellä on lähes mahdotonta vastata kilpailijoiden palkkoihin, ennen kuin joku keski-suomalainen pistää miljardipuljun pystyyn, eikä heti myy sitä rapakon toiselle puolelle.
Saksa on iso maa, mutta jääkiekko on täysin marginaalissa. Saksassa on ensin jalkapallo, sitten on jalkapallo, sitten on vähän taukoa ennen jalkapalloa ja sittenkin on jalkapallo. Hyvä esimerkki fudiksen asemasta on heinäkuulta 2016. Aamiaispöydässä lueskelin päivittäin Berliner Morgenpostia. Urheilusivut olivat täynnä EM-fudista ja Bundesliigan siirtouutisia sekä analyysejä siirroista. Samalla viikolla oli Amsterdamissa yleisurheilun EM-kisat, niistä ei ollut ainuttakaan juttua koko viikon aikana Berliner Morgenpostissa, joka on Berliinin suurin sanomalehti. Saksassakin jääkiekon rahoituksen pohja lähtee siitä, että yleisöä käy otteluissa. Saksassa jääkiekon elintila on ahdas, silti yleisöä käy sen verran että yhteistyökumppaneita kiinnostaa.

Vertailu Ruotsiin on merkitsevämpää. Ruotsissa on rapiat yhdeksän miljoonaa asukasta kyllä, mutta jääkiekkoa pelataan paljon pääsarjatasolla keskisuurissa ja verrattain pienissä kaupungeissa. Tukholmassa ja Malmössä jääkiekko on pieni tekijä fudikseen verrattuna, vaikka varsinkin Tukholmassa jääkiekon perinteet ovat pitkät.
Hyvä esimerkki kulttuurista on Värmlannin ylpeys Färjestad. Seura on Ruotsin menestynein liiga-aikakaudella, ja yksi vauraimmista. Karlstadissa, noin 300 kilometrin päässä Tukholmasta, asuu reilut 60 000 asukasta. Kaudella 18/19 seuran yleisökeskiarvo 7231 (Lähde SHL:n sivut) ja kaudella 19/20 7546.
Leksandin yleisökeskiarvo kaudella 19/20 oli 6027. Leksandin taajamassa asuu reilut 5000 ihmistä ja koko kunnassa 15 000.
Reilun 77 000 asukkaan Luulajassa katsojakeskiarvo kaudella 19/30 oli 5538.
Gävlessä Brynäsin keskiarvo kaudella 2019/2020 oli 6104. Gävlessä asukkaita on kaupungissa on reilut 75 000 ja koko kunnassa hieman vajaat 100 000.
Reilun 32 000 asukkaan Skellefteåssa päästään yli 4 600 katsojakeskiarvoon.

SM-liigan ja SHL:n taloudellisen kuilun kuromisen ydin on yleisömäärissä. Suomessa ei ole syvää, pitkälle menevää seurakulttuuria. Suomalaiset innostuvat kahden viikon ajaksi, kun curlingissa tai muussa marginaalilajissa tulee olympiamitali, mutta innostus ei riitä oman seuran peleihin menemiseen samalla tavalla kuin Ruotsissa. Ruotsissa yleisö käy oman seuransa peleissä, siitä syntyy innostus ja lopputuloksena lajiin tulee rahaa muun muassa hyvällä televisiosopimuksella.
 
Kelaa mitä spedei! -Sacha Remling Scooterista
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy