Kuuntelin äsken lenkillä Guardianin Football Weekly -podcastin erikoisjaksoa ilmastostaja jalkapallosta (linkki:
The climate crisis and football – Football Weekly special, löytyy toki kaikilta asiaankuuluvilta alustoilta). Se herätti pohtimaan aihetta jääkiekon ja erityisesti Liigan osalta. Nyt tarkoituksena ei ole herättää keskustelua ilmastonmuutoksesta, siihen löytyy varmaan jo ketjuja. Tämän viestin tarkoituksiin otetaan annettuna, että yhteiskunnaliset vaatimukset hiilineutraliuteen pääsemiseen tulevat kasvamaan lähivuosina ja -vuosikymmeninä. Viimeaikainen keskustelu koronan suhteen on myös osoittanut, että jääkiekko ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen saareke, ja siten senkin on seurattava muun yhteiskunnan sääntöjä.
Puhutaan siis erityisesti hiilijalanjäljestä. Yllämainitussa podcastissa kerrottiin selvityksistä jalkapallon osalta. En tiedä, onko tällaisia jääkiekossa tehty, varmasti kannattaisi Liigan imagon vuoksi olla proaktiivinen asiassa. Joka tapauksessa, ehkä hieman yllättäen, isoin osa jalkapallotapahtuman hiilijalanjäljestä syntyy matkustamisesta, mutta ei joukkueen, vaan fanien matkustamisesta. Oletan, että tämä on iso osa myös jääkiekkotapahtumassa. Kuvittelisin myös, että jääkiekossa merkittävä hiilijalnjälke kasvattava tekijä on jään ylläpitäminen halleissa.
Mitä tämä tarkoittaa sitten Liigan kannalta? Voisin kuvitella, että Liigan sarjajärjestelmän on muututtava 10-20 vuoden aikajänteellä. (Olisin tämän voinut laittaa myös sarjajärjestelmä-ketjuun, mutta toisaalta tästä voi viritä laajempaakin keskustelua.) Olen aina lähtenyt sarjajärjestelmän suhteen taloudellisista realiteeteista siten kuin ne ymmärrän. Eli lippu-, sponsori- ja tv-tulojen takia on otteluita oltava tietty määrä per joukkue ja yhteensä. Siksi en ole nähnyt realistisena joukkuemäärän vähentämistä (koska kokonaismäärä vähenee) tai ottelumäärän vähentämistä joukkuetta kohden. En myöskään ole nähnyt kovin kiinnostavina keinotekoisia ristiinpelaamisia (sori,
@Tshekki77). Mutta hiilijalajäljen näkökulmasta on todennäköisesti lyhennettävä sarjakautta (jäähdytys helpompaa talvella), mikä vähentää väistämättä otteluita. Toisaalta, ja tämä korostuu nyt pandemia-aikana, on pohdittava voiko seurojen ansaintalogiikka perustua lipputuloille. Onko tulevaisuuden jääkiekko-otteluita seurattava ensisijaisesti kotisohvalta? Tarvitaanko silloin muuten näitä uusia isoja halleja? Haluan korostaa, että nämä eivät ole sinänsä muutoksia, mitä toivon. Mutta nämä saattavat olla väistämättömiä.
On myös tehtävissä asioita. jotka eivät yhtä dramaattisesti vaikuta ottelutapahtumaan tai liigakauden kulkuun. Julkisliikenteen kehittäminen, jotta fanit pääsevät paikalle ilman omia autojaan, on yksi tällainen. Sitä eivät tietenkään liigaseurat voi toteuttaa, mutta ainakin he voisivat olla aloitteellisia kunnallisten päättäjien suuntaan. Ja ehkä kannustaa joillain tavoin katsojiaan hyödyntämään niitä yhteyksiä mitkä ovat olemassa (diili liikennelaitoksen kanssa: ottelulipulla ilmaiseksi hallille?). Toinen voisi olla otteluohjelman suunnitteleminen siten, että matkustusta saadaan vähennettyä. Se tarkoittaisi esim. otteluita peräkkäisinä päivinä yhdellä paikkakunnalla (tai lyhyin etäisyyksiin). Toisaalta pudotuspeleissä voitaisiin optimoida siirtymällä koti-koti-vieras-vieras -systeemiin, ja pelata nuo yhden paikkakunnan pelit jälleen peräkkäisinä päivinä. Tietenkin hallien tekniikan ja energiatehokkuuden parantaminen on myös toteutettavissa (ja siihen nuo uudet hienot hallit voivat hyvinkin auttaa).
No, tämä oli vähän jäsentelemätön ja ei kovin tarkkaan pohdittu viesti. Tuo keskustelu mainitussa podcastissa kuitenkin vakuutti minut siitä, että muutos on väistämättä edessä. Suotavaa olisi, että Liiga ja seurat onnistuisivat reagoimaan ja toimimaan ajoissa, ihan jo imagosyistä.