Mainos

Yleistä keskustelua Liigasta

  • 2 682 992
  • 12 280

Shejbal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Shayne Toporowski sai keväällä 2001 Bluesissa viimeisessä ottelussaan kahden ottelun pelikiellon. Pelasi pari kautta välissä Venäjällä, Ruotsissa ja Saksassa, kunnes palasi SM-liigaan Pelicansiin syksyksi 2003, jolloin kärsi pelikieltonsa.

Näin kävi. Ja lisätään vielä, että Toporowski sai harjoitusottelussa (joissa pelikieltoja ei voinut kärsiä) Leksandia vastaan kahden ottelun pelikiellon vielä tuohon päälle.

Siis harjoitusotteluissa ei voinut kärsiä kahden vuoden takaisia pelikieltoja, mutta niissä pystyi saamaan lisää pelikieltoa runkosarjaan, vaikka pelattiin ulkomaalaista vastustajaa vastaan.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät

Mielenkiintoista seurata, miten Liiga reagoi tähän. Pelaaja on varmasti vahvoilla tuossa tapauksessa, mutta miten tämä vaikuttaa Pelaajayhdistyksen ja Liigan väliseen sopimukseen. Siellä on määritelty hyvin tarkasti pelaajien lomat (lomat on juhannuksesta eteenpäin) ja kielletään mm. viikonlopputyö tiettynä aikana. Moni valmentaja rytmittäisi pelaajien loman erilailla, jos siihen olisi mahdollisuus.
 

Juteeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche ja Tappara
Eilen telkkarin äärellä ihmeteltiin Liigan mainoskatkojen ideaa. SM-liigan mainoskatkojen aikana Turun hallissa jytää tekno ja telkkarissa selostaja höpöttää jonnin joutavia, kun kamera kuvaa laajasti kenttää. Googlen kautta löysin 2010 kirjoitettuja STT:n juttuja, että mainoskatkojen tarpeellisuutta perustellaan lisääntyvällä TV-tarjonnalla. Yhtäkään mainosta en tälläkään kaudella ole Liigan mainoskatkojen aikana telkkarista nähnyt. Onko tällä sitten ole haettu että kaukalossa olevat mainokset näkyvät TV-kuviin, vai mikähän on koko homman idea? Jäännös epäonnistuneesta ideasta?

Kukaan ei kai ole estänyt myymästä mainoksia siihen katkolle? Viime kaudella ainakin Ruudun puolella pyöri joitain mainoksia juuri tuolla tauolla. Ei ole pistänyt silmään tuo mainosten puuttuminen Ruudun lähetyksistä, mutta taitaa olla niin, että niitä ei ole näytetty tällä kaudella.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Perseestä, että jälleen mennään kaikki otteluparit samoina päivinä. Tuskin tämä koskaan tulee muuttumaan, että nämä porrastettaisiin alusta loppuun saakka.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Perseestä, että jälleen mennään kaikki otteluparit samoina päivinä. Tuskin tämä koskaan tulee muuttumaan, että nämä porrastettaisiin alusta loppuun saakka.
Tuokin oli vähän hölmöä, että alun porrastetussakin se kärkipari aloitti. Vastustajat tulee kuitenkin sääleistä, joten olisihan sen ylimääräisen lepopäivän voinut näille suoda, kun kärkipari saa jo sen fyysisen edun muutenkin.
 

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Ruotsissahan nuo ovat olleet alusta loppuun jo vuosia porrastetusti eri päiville ja Suomessahan yleensä tehdään kaikki Ruotsin perässä, joten toivoa on, että joskus tämä pudotuspelien porrastus eri päiville Suomessakin totetuu muutenkin kuin parin hassun matsin osalta.
 
4

444

Tuokin oli vähän hölmöä, että alun porrastetussakin se kärkipari aloitti. Vastustajat tulee kuitenkin sääleistä, joten olisihan sen ylimääräisen lepopäivän voinut näille suoda, kun kärkipari saa jo sen fyysisen edun muutenkin.
Toisaalta näille sääleistä nousseille jengeille ensimmäinen back-to-back peli tulee mahdollisessa 6. pelissä. 3.-6. pelasivat tällaiset jo 3. ottelussa ja uudestaan 6:nnessa. Vähän helpotusta siis kuitenkin.
 

charger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se Puree!
Ruotsissahan nuo ovat olleet alusta loppuun jo vuosia porrastetusti eri päiville ja Suomessahan yleensä tehdään kaikki Ruotsin perässä, joten toivoa on, että joskus tämä pudotuspelien porrastus eri päiville Suomessakin totetuu muutenkin kuin parin hassun matsin osalta.
Olisihan tuota mielellään katsonut JYP-HIFK ja Tappara-KalPa sarjoja vähän pitempään. Ehkä sitten ensi kaudella enemmän porrastusta.
 

Target

Jäsen
Suosikkijoukkue
Löytyy
Ketolakin sen tietää, miten liigatuote tulisi rakentaa
Legenda lataa kovaa kritiikkiä SM-liigalle: ”Ei huippusarja - taso ei riitä 15 joukkueeseen”

Taidetaan vaan mennä lyhytnäköisesti heikoimpien organisaatioiden pillin tahtiin, jolloin tuota ei saada koskaan läpi.
Asiaahan Ketola tuossa puhuu. Vaikka moni täälläkin on sitä mieltä, että nousu sarjaa ylemmäs nostaa samalla pelaajien taitotasoa yms. ominaisuuksia yhdellä sopimuksella.
 
4

444

Asiaahan Ketola tuossa puhuu. Vaikka moni täälläkin on sitä mieltä, että nousu sarjaa ylemmäs nostaa samalla pelaajien taitotasoa yms. ominaisuuksia yhdellä sopimuksella.
Näytähän nyt yksikin viesti, jossa kukaan on väittänyt tosissaan, että nousu sarjaa ylemmäs on nostanut pelaajien taitotasoa. Vai olisiko käynyt perinteinen ”en ymmärrä lukemaani, joten länkytän vain jotain” -efekti?

Useampi liigajoukkue -> useampi ammattimainen organisaatio -> mahdollisuus tukea paremmin junioritoimintaa -> mahdollisuus luoda puitteet nuoren pelaajan kasvattamiseksi liigatasolle -> yleisen kiinnostuksen lisääntyminen paikkakunnalla lajin parissa junnujen joukossa -> enemmän harrastajia, enemmän lahjakkuuksia -> enemmän liigapelaajia tulevaisuudessa. Ilmeisesti vanha setämies Ketola on haksahtanut samaan kvartaaliajatteluun huippu-urheilun suhteen kuin niin moni muukin mm. tällä palstalla vinkuva nimimerkki. Kun kaikki pitäisi saada ihan välittömästi ja heti, koskaan ei voi odottaa. Kun ei millään malttaisi. Laadukkaita liigapelaajia ei ehkä juuri tällä hetkellä riitä 15 liigajoukkueeseen, mutta voiko tämä johtua siitä, että laajentuminen on tapahtunut melko nopeasti? Voiko olla mahdollista, että muutokset pelaajien osalta näkyvät vähän jälkijunassa? Kun lahjakkaat 10-vuotiaat eivät muuttuneet kolmessa vuodessa EHT-tason parikymppisiksi.

Riittikö kaikkien liigapelaajien taso heti liigatasolle kaudella 88-89, kun sarja laajeni kahdella joukkueella? Entä 2000, kun jollekin annettiin säälistä paikka Liigassa? Entä 2006, kun KalPa nostettiin? Nyt kun puhutaan tästä maagisesta 12 joukkueen rajasta, jota enempää tämän kokoinen perähikiä ei pysty kannattelemaan, niin pitäisikö palata suosiolla kauteen 99-00, ja pudottaa kaikki tuon jälkeen tulleet jengit pois? Ja Bluesin tilalle tietenkin vanha kunnon perinneseura Espoo United.
 

Tuamas

Jäsen
Ilmeisesti vanha setämies Ketola on haksahtanut samaan kvartaaliajatteluun huippu-urheilun suhteen kuin niin moni muukin mm. tällä palstalla vinkuva nimimerkki. Kun kaikki pitäisi saada ihan välittömästi ja heti, koskaan ei voi odottaa. Kun ei millään malttaisi. Laadukkaita liigapelaajia ei ehkä juuri tällä hetkellä riitä 15 liigajoukkueeseen, mutta voiko tämä johtua siitä, että laajentuminen on tapahtunut melko nopeasti? Voiko olla mahdollista, että muutokset pelaajien osalta näkyvät vähän jälkijunassa? Kun lahjakkaat 10-vuotiaat eivät muuttuneet kolmessa vuodessa EHT-tason parikymppisiksi.

Riittikö kaikkien liigapelaajien taso heti liigatasolle kaudella 88-89, kun sarja laajeni kahdella joukkueella? Entä 2000, kun jollekin annettiin säälistä paikka Liigassa? Entä 2006, kun KalPa nostettiin? Nyt kun puhutaan tästä maagisesta 12 joukkueen rajasta, jota enempää tämän kokoinen perähikiä ei pysty kannattelemaan, niin pitäisikö palata suosiolla kauteen 99-00, ja pudottaa kaikki tuon jälkeen tulleet jengit pois? Ja Bluesin tilalle tietenkin vanha kunnon perinneseura Espoo United.

Noin vahvasti otetaan kantaa, käytännössä morkataan Ketolaa ja sitten viimeisessä kappaleessa paljastuu, että vittu eihän kaveri ole lukenut edes koko juttua.

Mä häpeän.
 

Hangon keksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton joukkueet
Asiaahan Ketola tuossa puhuu. Vaikka moni täälläkin on sitä mieltä, että nousu sarjaa ylemmäs nostaa samalla pelaajien taitotasoa yms. ominaisuuksia yhdellä sopimuksella.
Sama pätee myös toisinpäin. Aika moni täällä kuvittelee että jos Liigan joukkuemäärää vähennetään niin se nostaa Liigaan jäävien joukkueiden pelaajien taitotasoa yms. ominaisuuksia yhdellä sopimuksella.
 

Tuamas

Jäsen
Sama pätee myös toisinpäin. Aika moni täällä kuvittelee että jos Liigan joukkuemäärää vähennetään niin se nostaa Liigaan jäävien joukkueiden pelaajien taitotasoa yms. ominaisuuksia yhdellä sopimuksella.

Liigatasoisten pelaajien tarjonta on suunnilleen vakio, pitkällä aikavälillä tarjonta voi hieman nousta lisäjoukkueiden myötä.

Miten luulet keskimääräisen pelaajan tason per sarja käyvän, jos tarjolla on pelipaikkoja 250 (10 joukkueen liiga) tai jos niitä pelipaikkoja onkin 50% lisää eli 375 (15 joukkueen liiga)?

Ns. Ketolan mallissa (joka olisi Suomen oloissa se järkevin) nostettaisiin liigan urheilullista tasoa selvästi sekä Mestiksen tasoa vielä muutamaa pykälää selvemmin.
 

R & L

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ketolalla vähän vain tuollainen vanhan patruunan meininki puheissaan. Saa erittäin monimutkaisen asian kuulostamaan yksinkertaiselta vailla oikeita toimivia ratkaisuja toteutuksesta. Oli Suomen sarjamalli sitten mitä tahansa, niin joka tapauksessa pelaajat menevät ensisijaisesti muihin isoihin sarjoihin eivätkä jää pelaamaan Suomeen "A sarjaa" .

Sitten mihin perustuu " Jos systeemi toimii Ruotsissa, se toimii meilläkin" . Väiitäisin kylläkin Ruotsilla ja Suomella olevan aikalailla erilaiset toimintaympäristöt, että tämän voisi vain perustelematta heittää. Tässä siirtymävaiheessakin olisi vain se ongelma, että sinne ensimmäisenä tippuvat joutuvat kituutelemaan muutaman kauden suljetussa sarjassa vailla mahdollisuutta nousta. Väittäisin tuon olevan aika kova paikka monelle seuralle.

Ketola ei myöskään mainitse sitä isointa ongelmaa tässä systeemissä, eli miten ratkaistaan ja mistä saadaan raha tämän kaiken järjestämiseen?
Jokaiselle tippujalle pitäsi maksaa liigaosake pois, eli noin 5x1,8milj€= 9,0 milj€ ennen kuin tuo raha alkaisi kiertämään seurojen kesken.

Tuohon kun Ketola tai samaa jargonia puhuva Tamminen kertovat vastauksen, niin mikäs siinä mennessä tuohon kahden sarjan systeemiin.
 

Hangon keksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton joukkueet
Liigatasoisten pelaajien tarjonta on suunnilleen vakio, pitkällä aikavälillä tarjonta voi hieman nousta lisäjoukkueiden myötä.

Miten luulet keskimääräisen pelaajan tason per sarja käyvän, jos tarjolla on pelipaikkoja 250 (10 joukkueen liiga) tai jos niitä pelipaikkoja onkin 50% lisää eli 375 (15 joukkueen liiga)?

Ns. Ketolan mallissa (joka olisi Suomen oloissa se järkevin) nostettaisiin liigan urheilullista tasoa selvästi sekä Mestiksen tasoa vielä muutamaa pykälää selvemmin.
Olen eri mieltä siitä että tarjonta on vakio. Suomalaisille pelaajille löytyy kuitenkin niin paljon pelipaikkoja ulkomailta etteivät Liigan ulkopuolella pelaavat Liigatason pelaajat mitenkään automaattisesti tarjoudu Liigaan pelaamaan. Jos Liigasta nyt pudotettaisiin vaikka viisi joukkuetta pois niin ei voida olettaa että kaikki noiden viiden joukkueen pelaajat jotka Liigaan kelpaavat myös Liigaan tulevat, koska heillä on myös muita mahdollisuuksia.
Aikoinaan vuonna 1987 kun Jokerit putosi Liigasta niin Frank Mobergin suurin huolenaihe oli se että muuttuuko sarja tylsäksi kun IFK on niin ylivoimainen. Hänellä oli oletuksena että kaikki Jokerien pelaajat, sponsorit ja katsojatkin siirtyvät silloin IFK:n leiriin. Vähän samantapaisia oletuksia on heillä jotka kovasti ovat vaatimassa Liigan joukkuemäärän supistamista.
 
4

444

Noin vahvasti otetaan kantaa, käytännössä morkataan Ketolaa ja sitten viimeisessä kappaleessa paljastuu, että vittu eihän kaveri ole lukenut edes koko juttua.

Mä häpeän.
Ota nyt vaikka kohta kohdalta kantaa siihen, mikä meni mielestäsi pieleen ja miltä osin en ole mielestäsi lulenut artikkelia. Ja mitä tulee kappalejakoon, niin sitä käytetään aika normaalisti irrottamaan eri asioita toisistaan kirjoituskielessä. Omissa teksteissäni eri kappaleet liittyvät toisiinsa ainoastaan aiheen kautta, ei toistensa kautta. Toivon mukaan ymmärrät eron.
 

Tuamas

Jäsen
Ketola ei myöskään mainitse sitä isointa ongelmaa tässä systeemissä, eli miten ratkaistaan ja mistä saadaan raha tämän kaiken järjestämiseen?
Jokaiselle tippujalle pitäsi maksaa liigaosake pois, eli noin 5x1,8milj€= 9,0 milj€ ennen kuin tuo raha alkaisi kiertämään seurojen kesken.

Eihän tämä ole mikään ongelma, jos tähän sitoudutaan.

SM-liiga Oy on saanut jo useammalta seuralta fyrkat liigaosakkeesta, jota kautta saisi pari ensimmäistä "lunastettua ulos" ja tähän päälle sitten TV-sopimuksen "ylisuurista" tuotoista esim. 10-20% SM-Liiga Oy:n "sarjajärjestelmänparantamisrahastoon".
 

Tuamas

Jäsen
Ota nyt vaikka kohta kohdalta kantaa siihen, mikä meni mielestäsi pieleen ja miltä osin en ole mielestäsi lulenut artikkelia. Ja mitä tulee kappalejakoon, niin sitä käytetään aika normaalisti irrottamaan eri asioita toisistaan kirjoituskielessä. Omissa teksteissäni eri kappaleet liittyvät toisiinsa ainoastaan aiheen kautta, ei toistensa kautta. Toivon mukaan ymmärrät eron.

Tämä kohta
Nyt kun puhutaan tästä maagisesta 12 joukkueen rajasta, jota enempää tämän kokoinen perähikiä ei pysty kannattelemaan, niin pitäisikö palata suosiolla kauteen 99-00, ja pudottaa kaikki tuon jälkeen tulleet jengit pois?

indikoi vahvasti ettet lukenut juttua, koska Ketola jutussa puhuu 10+10 joukkueen mallista ja tässä asiayhteydessä ei ole otettu muuten kantaa joukkuemäärään.
 

R & L

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Eihän tämä ole mikään ongelma, jos tähän sitoudutaan.

SM-liiga Oy on saanut jo useammalta seuralta fyrkat liigaosakkeesta, jota kautta saisi pari ensimmäistä "lunastettua ulos" ja tähän päälle sitten TV-sopimuksen "ylisuurista" tuotoista esim. 10-20% SM-Liiga Oy:n "sarjajärjestelmänparantamisrahastoon".

Onko Liigalla kassassa kyseisiä varoja vai onko ne jaettu jo osinkoina osakkeenhaltijoille? Toinen asia on myöskin paraneeko Liigan tuottavuus suhteessa niin paljon, että tuollaiseen isoon kustannuspakettiin mentäisiin? Mikä on esimerkiksi Elisan arvio tai joukkueiden pääsponsoreiden arvio sarjan näkyvydestä ja arvosta? Tuo kymmenen joukkueen arviohan perustuu puhtaasti vain siihen, että myös B liigaan saataisiin tarpeeksi hyviä joukkueita. Jos puhtaasti A liigaa arvioidaan Liigan arvo saattaa kymmellä joukkueella peräti heikentyä.
 
4

444

Tämä kohta


indikoi vahvasti ettet lukenut juttua, koska Ketola jutussa puhuu 10+10 joukkueen mallista ja tässä asiayhteydessä ei ole otettu muuten kantaa joukkuemäärään.
Niin, kuten juuri kirjoitin (oletan että luit ensimmäistä lausetta pidemmälle), niin kappalejako sitoo kappaleet toisiinsa ainoastaan aiheen kautta. Tässä kohtaa nostan toki tassun pystyyn virheen merkiksi, koska kuvittelin ketjun olevan se sarjajärjestelmään liittyvä lanka, mutta näemmä olemmekin ”Yleistä keskustelua Liigasta” -ketjussa. Pahoittelen siis sekaannusta. Tuo ”maaginen 12 joukkuetta” on siis lukumäärä, joka on mainittu eri kirjoittajien toimesta lukuisia kertoja tuossa toisessa ketjussa, ja viittaukseni oli nimenomaan siihen.

Setämies Ketola voisi seuraavaksi avata vähän visioimansa Liigan tulomallia seurojen näkökulmasta. Mutta ehkä en jatka tästä aiheesta tässä ketjussa enempää, kun sille tosiaan on omansakin.
 

Tuamas

Jäsen
Onko Liigalla kassassa kyseisiä varoja vai onko ne jaettu jo osinkoina osakkeenhaltijoille? Toinen asia on myöskin paraneeko Liigan tuottavuus suhteessa niin paljon, että tuollaiseen isoon kustannuspakettiin mentäisiin? Mikä on esimerkiksi Elisan arvio tai joukkueiden pääsponsoreiden arvio sarjan näkyvydestä ja arvosta? Tuo kymmenen joukkueen arviohan perustuu puhtaasti vain siihen, että myös B liigaan saataisiin tarpeeksi hyviä joukkueita. Jos puhtaasti A liigaa arvioidaan Liigan arvo saattaa kymmellä joukkueella peräti heikentyä.

SM-Liiga Oy:llä on osakeantien kautta tuloutunut 5,4 milj€ ja oma pääoma on yhteensä siellä 6,4milj€ tienoilla.

Siis ongelmahan tämän mallin myötä on siinä, että se heikentäisi alkuun niiden pudonneiden organisaatioiden tilannetta, siihen asti että meillä olisi aito kilpailullinen 10+10 joukkueen sarja, josta taasen suuremman kiinnostuksen myötä hyötyisivät tasaisemmin kaikki.

Lisäksi "lopputuotteessa" alempikin sarja on jo urheilullisesti ja taloudellisesti niin kovatasoinen, että molempia sarjoja olisi mielekästä televisioida ja molemmissa sarjoissa aidot 8 joukkueen pleijarit yhdistettynä 2+2 joukkueen putoamissarjaan tekisi keväistä sekä urheilullisesti että taloudellisesti melkoista viihdettä jolle katsojia löytyisi merkittävästi nykyistä enemmän.
 

R & L

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Lisäksi "lopputuotteessa" alempikin sarja on jo urheilullisesti ja taloudellisesti niin kovatasoinen, että molempia sarjoja olisi mielekästä televisioida ja molemmissa sarjoissa aidot 8 joukkueen pleijarit yhdistettynä 2+2 joukkueen putoamissarjaan tekisi keväistä sekä urheilullisesti että taloudellisesti melkoista viihdettä jolle katsojia löytyisi merkittävästi nykyistä enemmän.

Tämä olisi varmasti ideaalissa tilanteessa täysin totta, että keväisin olisi täysin erilailla panosta ja sitä kautta viihdettä otteluissa. Ketolan puheisiin vielä sen verran, että tuossa 10+10 mallissa täytyisi sen verran varmistaa vaihtuvuutta että A:n jumbo tulisi suoraan alas, ja B:n voittaja suoraan ylös. Karsinnat pelaisivat sitten seuravaat. Tällä varmistettaisiin vaihtuvuus, ja myös ettei kynnys sarjojen välillä nouse liian korkeaksi.

Tosin kaikki tämä puhdasta teoriaa, koska eihän tuon mallin taakse tulla enemmistöä saamaan koskaan. Liian monelle 10 joukkueen pääsarja on niin iso riski ettei siihen haluta ryhtyä.
 

rinne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Siis ongelmahan tämän mallin myötä on siinä, että se heikentäisi alkuun niiden pudonneiden organisaatioiden tilannetta, siihen asti että meillä olisi aito kilpailullinen 10+10 joukkueen sarja, josta taasen suuremman kiinnostuksen myötä hyötyisivät tasaisemmin kaikki.

Lisäksi "lopputuotteessa" alempikin sarja on jo urheilullisesti ja taloudellisesti niin kovatasoinen, että molempia sarjoja olisi mielekästä televisioida ja molemmissa sarjoissa aidot 8 joukkueen pleijarit yhdistettynä 2+2 joukkueen putoamissarjaan tekisi keväistä sekä urheilullisesti että taloudellisesti melkoista viihdettä jolle katsojia löytyisi merkittävästi nykyistä enemmän.
Ongelma on, että ainoa tae tuon vision toteutumiselle on sokea, idealistinen usko.

Missä päin maailmaa B-sarjan kiinnostus on oikeasti niin kova, että tuon vision toteutumiseen voisi varauksetta uskoa? Ei Ketolan esimerkkinä käyttämässä Ruotsissa ainakaan. SHL:n uusi tv-sopimus repii jännästi eroa SHL:n ja Allsvenskanin välille. Tuo "Ruotsissa toimiva mallikaan" ei siis varauksetta toimi.

10+10 todennäköisesti nostaisi katsojakeskiarvoja jonkin verran, erityisesti jos Jokerit saataisiin idän seikkailultaan takaisin. Kokonaiskatsojamäärä voisi silti A-sarjassa jopa laskea, koska pelejä olisi vähemmän. 60 ottelun sarja kymmenellä joukkueella ei enää olisi mielekäs. Liikaa pelejä samoja joukkueita vastaan, jolloin niiden "kiinnostavienkin" vastustajien viehättävyys vähenee.

Toinen ongelma on joukkueiden päätyminen B-sarjaan. En usko hetkeäkään, että "B-sarjan" joukkue olisi yleisön silmissä yhtä kiinnostava. Eivät edes Tappara, IFK, Kärpät, Ässät tjsp kiehtoisi yleisöä B:ssä pelatessaan yhtä paljon kuin pääsarjajoukkueena. Ainakaan oletusarvoisesti. Mikäli mihinkään esimerkkeihin maailmalta on luottamista, niin satunnaiskatsojia kiehtoo eniten pääsarjataso. Sponsorit ja media puolestaan seuraavat yleisömassoja. Uuden tv-sopimuksen perusteella Liigan taloudellinen arvo on varsin kovalla tasolla. Olisiko 10 joukkueen Liigan arvo yhtä kova? Kukaan ei tiedä. Riippuisi paljon joukkueista ja ottelumäärästä.

10+10 olisi idealistisena ideana kaunis. Jos jostakin löytyisi rahoitus takaamaan sen B-sarjan kilpailukykyisyys. Nykyisellään en keksi yhtään esimerkkiä, missä tasoero taloudesta johtuen ei olisi kasvava johtuen taloudellisista tekijöistä (vrt. vaikka se SHL:n uusi tv-sopimus). Joten kyllä olisin taipuvainen olemaan @Ishmael:n kanssa samoilla linjoilla. Ketolan ehdotus on kaunis, mutta noin esitettynä se ei toimi. Mistä saadaan rahoitus erityisesti sinne B-sarjaan. Heikennetään A:ta, jotta B on elinvoimaisempi? Taikaseinä?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös