Mediajohtajan arvio: ”Sanoman panosten ja tuottojen väliin jää kymmenien miljoonien eurojen reikä.”
Tv-oikeuksien myyminen on ollut jääkiekon SM-liigalle rahasampo, mutta oikeudet ostanut mediakonserni Sanoma kirjaa Nelosen sopimuksesta tylyt tappiot.
Televisioitu finaalisarja on katkolla torstaina, sillä Tappara tarvitsee enää yhden voiton kaataakseen Kalpan.
Taistelua Kanada-maljasta voi seurata, koska Nelonen voitti liigan tv-oikeudet vuonna 2012. Sanoma Media Finlandin silloinen toimitusjohtaja Anu Nissinen kehui, että yhteistyö SM-liigan kanssa tarjoaa Neloselle ainutlaatuista sisältöä.
Viisivuotisen sopimuksen (2013–2018) piti antaa sekä SM-liigalle että Neloselle ”selkänojaa keskittyä tuotteeseen” pitkäjänteisesti. Selkänojaa tarjoava sopimus maksaa Neloselle markkinatietojen mukaan 70–80 miljoonaa euroa, mutta maksu-tv-myynti ei ole edennyt odotetusti.
”Sanoman panostuksen ja tv-oikeuksista saatujen tulojen väliin jää vuosina 2013–2018 kymmenien miljoonien eurojen reikä. Diili oli Neloselle sikakallis”, neuvottelut tunteva mediajohtaja summaa.
Tv-oikeudet ovat vuodesta 2013 olleet liigalle joukkueineen tärkeä rahalähde, sillä ne ovat tuoneet jopa viidenneksen seurojen budjeteista. Kunkin liigajoukkueen vuosittain saama tv-korvaus hipoo miljoonaa euroa ja lisäksi ne ovat nauttineet medianäkyvyydestä.
”Törkeän huono järjestely Sanoman ja Nelosen näkökulmasta. Tämä on Neloselle arka aihe, koska tämän raskaammin mediayhtiö ei juuri voi epäonnistua”, kuvaa toinen tv-urheilun ammattilainen.
Sanoma on reagoinutongelmiin: se on tehnyt liigan tv-sopimuksesta alaskirjauksia, jotka eivät liene ohitse. Liigan tv-oikeuksien arvonmääritys paljastaa sen, etteivät maksullisten tv-palveluiden tuotto-odotukset toteudu.
Kiekko-otteluiden tuotantokustannukset ovat korkeita, sillä jokaisella kierroksella pelataan kahdeksan ottelua. Koska kierroksia on 60, nousevat tuotantokustannukset vuosittain miljooniin euroihin.
Kyse on siitä, maksavatko Nelosen hankkimat kalliit lähetysoikeudet itsensä takaisin maksu-tv-pakettien käyttäjinä. Lukujen perusteella näyttää siltä, ettei suurin osa katselijoista ole valmis maksamaan kotimaisen kiekon jatkuvasta katselemisesta.
”Kiekko on Suomessa suosittu laji, mutta kuudentoista joukkueen usein keskinkertaista laatua tarjoava sarja ei kiinnosta kuin hard core -kuluttajia. Laadusta kertova niin kutsuttu production value on varsin alhainen”, mediajohtaja arvelee.
Nelosen puolella tv-sopimusta olivat viisi vuotta sitten rakentamassa Pekka Soini, Jorma Paakkari ja Anu Nissinen, eikä triosta yksikään enää ole Sanoman palveluksessa. SM-liigan silloinen puheenjohtaja Hannu Penttiläsanoi kesällä 2012, että Sanoma-yhteistyö tarjoaa ”ennennäkemättömiä” mahdollisuuksia.
”Ehkä näin tapahtuikin liigajoukkueille, mutta Neloselle diili toi alalla ennennäkemättömiä tappioita”, tv-urheilun ammattilainen kuvailee.
HC TPS Turku Oy:n takavuosien tilinpäätökset kertovat, että sen saamat vuosittaiset tv-korvaukset ovat olleet miljoonan euron pinnassa. Aihe on ilmeisen arka, koska Nelonen ei maksamistaan korvauksista kerro.
Kalpa Hockey Oy puolestaan raportoi tv- ja veikkaustulokorvauksista, jotka ovat kohonneet vuosittain 970 000 euron tuntumaan. TPS:n ja Kalpan lisäksi muut joukkueet ovat vuosittain saaneet samaa luokkaa olevat korvaukset.
Kun nykyinen sopimus umpeutuu vuonna 2018, SM-liigan tv-oikeuksista saama korvaus pienenee selvästi. Tunnustelut seuraavasta tv-sopimuksesta ovat mitä ilmeisimmin käynnistyneet.
Nelosen kokemukset tv-sopimuksen tuotoista ja sisältömyynnistä ovat niin happamia, ettei seuraava kumppani ole valmis maksamaan sopimuksesta kymmeniä miljoonia euroja.
”Tämä on jo ennakkoon täysin selvää, joten liigajoukkueiden tulonmuodostus kärsii”, arvioi tv-urheilun ammattilainen.
Nelonen Median liiketoimintajohtaja Kari Laakso ei vastaa Kauppalehden kysymyksiin tv-sopimuksen tuotoista, maksukorttien myynnistä, joukkueille maksettavista korvauksista, lähetysten tuotantokustannuksista tai Sanoman alaskirjauksista.
”Valitettavasti useimmat kysymyksistäsi ovat sellaisia, mitä emme halua tai voi julkisesti kommentoida”, Laakso vastasi kysymyksiin tv-sopimuksen menestyksestä.
Vuonna 2013 SM-liiga vaihtoi ulkoisessa viestinnässä nimekseen pelkkä Liiga, mutta taustayhtiön virallinen nimi säilyi SM-liigana.