Jos jätetään numerot pois, miksi TeemaFem pitäisi lopettaa?
Siksi että katselu siirtyy yhä enemmän verkkoon ja erityisesti viikonloppuisin TV2:lla tuntuu olevan pulaa ohjelmista, kun pitää näyttää Siskonpetiä yhdeksän jaksoa putkeen. Ei muuta kuin ruotsinkielistä ohjelmaa (joka on vieläpä varsin laadukasta) tai Teeman historiadokkari tilalle. Luulisi itse asiassa palvelevan lineaarisen television katsojakuntaa paremmin kuin Siskopedin uusinnat. Eli en siis ole mitenkään PS-henkisesti "hyi vittu oopperaa tai ruotsin kieltä" liikkeellä. Aika monta kertaa on tullut herättyä skandiohjelmaan - mitä muuten tänäänkin näyttää Kakkoselta tulevan kokonaisen työpäivän verran.
(Siskonpeti on ihan hauska ohjelma kyllä)
Urheiluhan tuossa olisi erityisesti talvella se vaikea palikka, mutta Lipposen sanoin s
o what. Eivät säästöt koskaan ole kivuttomia, ja kun Areena tosiaan on olemassa, niin sieltä voi käydä katsomassa puuttuvat ohjelmat. Ja tokihan vaikka hiihtomies olenkin, niin ei esimerkiksi ampumahiihdon mc:n joka helvetin kilpailua tarvitse telkkariin tuutata, vaan sekin voisi joskus väistää Areenan puolelle ja antaa tilaa BUU-klubbenille (lapsiperheistä toki kaikki osaavat käyttää nettiä). Tuskin kovin monen Irma-Annikin päivä oikeasti menee pilalle, kun ei näekään parhaan suomalaisen olevan sijalla 44. Tai näkisi jos edes kerran uskaltaisi kirjoittaa Yle Areena Googleen.
Ylen tulee olla sivistävä ja koko kansan palvelu, en minäkään sitä kiistä tai alas ajaisi. Sen sijaan näen aiheellisena pohtia, tarvitseeko se oikeasti enää kolmea televisiokanavaa ja seitsemää valtakunnallista radiokanavaa (+ alueradiot), kun median kulutus siirtyy yhä voimakkaammin nettiin. Kyllä, on olemassa edelleen helvetillinen massa ihmisiä, jotka eivät katso kuin lineaarista telkkua. Silti kuinka moni siitä porukasta jäisi vaille vastinetta verorahoilleen, jos Lolita Lobosco tai Ainutlaatuinen Uusi-Seelanti näkyisivätkin vain Areenassa, tai herra paratkoon, jäisivät kokonaan näyttämättä? Plus eivät ehkä ole ihan sitä suomalaisen kulttuurin varjelua, millä Yleä, oikeutetusti, puolustetaan. Toki maailma on laaja ja niin päin pois, mutta jäisihän sinne ainakin Simon Reeven Kanadan seikkailua ja Matkapassi.
Samaa pohdintaa olisi siis syytä nähdäkseni käydä radion kanssa. Mitä tarvitaan, mitä ei ja mitä voisi laittaa Areenaan. Vai onko n. 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla jotenkin tapana kytätä radio-ohjelmia? Minä ainakin olen sen verran jonne, että radio on lähinnä taustameluna autoillessa tai töiden ohessa. Sen verran elitisti kyllä olen, että uskon Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kuuntelijoiden löytävän sen netistä.
Huh, olipas se pitkä vastaus myös nimimerkeille
@Straight Edge ja
@Osmo Rapeli . Nyt 12 diktaattoria soimaan ja nukkumaan.