Minä jakaisin sen uutis- ja ajankohtaisosaan sekä toisaalta draamatuotantoon, ja jakaisin myös hallinnolliset kerrokset jompaan kumpaan. Siinä olisi helpompi nähdä missä sitä pattia on.Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun aihe osuu omaan työhön täydellisesti. Jos YLE olisi yritys, miksi se tulisi ensin jakaa kahtia? Tai missään vaiheessa? Ja miten tämä liittyy kustannuslaskelmiin?
Aihe osuu omaan työhön juuri näiden kustannuslaskelmien yms. puolesta. YLEn kanssa minulla ei ole mitään tekemistä. Ja olen samaa mieltä tuosta ensimmäisestä virkkeestä. Ja toisestakin.
Minä jakaisin sen uutis- ja ajankohtaisosaan sekä toisaalta draamatuotantoon, ja jakaisin myös hallinnolliset kerrokset jompaan kumpaan. Siinä olisi helpompi nähdä missä sitä pattia on.
Mutta YLE:ä on vaikea hahmottaa yrityksenä. Yritys saattaisi hyvinkin pistää muutosneuvottelut pystyyn tai jopa myydä toisen osan pois.
Varmaan, mutta iso yritys ja yritys ylipäänsä on jo viritetty siihen malliin, että kustannuksia voidaan seurata. YLE:ssä kaikki pitäisi rakentaa alusta. No, tämä on pelkkää spekulaatiota ja hassuttelua, katsotaan mitä persut saavat aikaiseksi.En ole eri mieltä jaottelusta eri osioihin.
Kysyin vain mielenkiinnosta, miten tuo jakaminen helpottaisi kustannusten seuraamista? Tiedän kokemuksesta, että kustannusten seuraaminen on helppoa suuressakin yrityksessä, vaikka kaikki toiminnot olisi keskitetty yhteen ainoaan firmaan.
Varmaan, mutta iso yritys ja yritys ylipäänsä on jo viritetty siihen malliin, että kustannuksia voidaan seurata. YLE:ssä kaikki pitäisi rakentaa alusta. No, tämä on pelkkää spekulaatiota ja hassuttelua, katsotaan mitä persut saavat aikaiseksi.
Kyllä tätä samaa tapahtuu myös yksityisellä. Rangaistus siitä että ei tuhlaa on että rahat vähenee.Kieltämättä minulle on ennenkin tullut tunne, että kun YLEllä on joku tietty budjetti, niin se kulutetaan riippumatta siitä, tarvitaanko sitä vai ei. Eikä tämä rajoitu vain YLEen. Kuullut monestakin julkishallinnon alasta, että annettu budjetti kulutetaan surutta loppuvuodesta vain sen takia, että varmistetaan sama budjetti seuraavalle vuodelle. Nämä tiedot olen saanut ihan esimerkkeinä, joten voinen pitää niitä kohtuullisen luotettavina. Ja tämä on malliesimerkki isännättömästä rahasta.
Kouluissa tuota tehtiin "lihavina vuosina". Rehtori ilmoitti marras- joulukuussa, että nyt olisi aika hankkia jotain uutta, jos tarvitsette. Fysiikan perusvälineitä meillä tarvittiin ainakin aina, mutta monissa kouluissa ostettiin kalliita tietokoneavusteisia antureita ja muita nopeasti vanhaksi meneviä vehkeitä hyllyyn pölyttymään, koska muuten seuraavana vuotena tulee vähemmän hankintarahaa. Nykyään tällaista ei ole. Ei ole ainakaan 15 vuoteen ollut.Totta tuo, että firmat on viritetty siihen malliin, että kustannusten hallinta on helppoa. Sattumoisin tiedän noista kaiken, kun päivätyönäni noita(kin) pyörittelen. Mutta, ihan samoin YLEssä olisi voitu toimia, vaikka ei varsinainen yritys olekaan, jos tahtoa olisi. Jostain kumman syystä tahtoa ei ole ollut.
Kieltämättä minulle on ennenkin tullut tunne, että kun YLEllä on joku tietty budjetti, niin se kulutetaan riippumatta siitä, tarvitaanko sitä vai ei. Eikä tämä rajoitu vain YLEen. Kuullut monestakin julkishallinnon alasta, että annettu budjetti kulutetaan surutta loppuvuodesta vain sen takia, että varmistetaan sama budjetti seuraavalle vuodelle. Nämä tiedot olen saanut ihan esimerkkeinä, joten voinen pitää niitä kohtuullisen luotettavina. Ja tämä on malliesimerkki isännättömästä rahasta.
Tuli mieleen meidän vanha kyläkoulu aikoinaan. Siellä oli johtavina opettajina vanha pariskunta ja esim. kaikki urheiluvälineet olivat jostain 60-luvulta. Pari jalkapalloa oli vähän uudempaa. En osaa sanoa oliko totta vai ei, mutta sellainen huhu liikkui, että kaikki hankintarahat oli jätetty käyttämättä jostain syystä ja kun pariskunnan mies jäi eläkkeelle ja uusi opettaja siirtyi rehtoriksi, niin ei mennyt kauaa, kun kaikki urheiluvälineet oli uusittu sen aikaiselle tasolle. En siis tiedä, että mikä oli systeemi aikoinaan viime vuosituhannella, mutta outoa oli, että mitään uutta ei hankittu juuri mihinkään.Kouluissa tuota tehtiin "lihavina vuosina". Rehtori ilmoitti marras- joulukuussa, että nyt olisi aika hankkia jotain uutta, jos tarvitsette. Fysiikan perusvälineitä meillä tarvittiin ainakin aina, mutta monissa kouluissa ostettiin kalliita tietokoneavusteisia antureita ja muita nopeasti vanhaksi meneviä vehkeitä hyllyyn pölyttymään, koska muuten seuraavana vuotena tulee vähemmän hankintarahaa. Nykyään tällaista ei ole. Ei ole ainakaan 15 vuoteen ollut.
Uusien koulujen rakentamisen yhteydessä rahaa tuntuu kuitenkin riittävän myös hankintoihin. Esimerkiksi meidän käskettiin tehdä kaksi listaa uuteen kouluun. Toiseen välttämättömät hankinnat ja toiseen sellaiset, joita saa, jos rahaa jää. Summia ei kerrottu, vaikka kuinka yritin. Kuinka ollakaan, saatiin juuri ne, mitkä olin laittanut välttämättömien listalle, mutta ei mitään siltä toiselta. Olisi varmaan pitänyt laittaa kaikki siihen välttämättömien listalle.
Tämähän on ihan perus budjettipeliä. Eli seuraavalla kerralla laitat nuo kaikki välttämättömien listalle ja tuonne toiselle listalle keksit kaikkea mitä sattuu. Sitten niistä ”tingitään” kun tehdään päätöksiä hankinnoista.Kuinka ollakaan, saatiin juuri ne, mitkä olin laittanut välttämättömien listalle, mutta ei mitään siltä toiselta. Olisi varmaan pitänyt laittaa kaikki siihen välttämättömien listalle.
Varmaan kaikkialla tapahtuu mutta julkisella enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Yksityisellä kuitenkin aika monessa paikassa on tulospalkkiosopimuksia ihmisillä joilloin syntyy ainakin ylemmistä toimihenkilöistä alkaen motivaatiotakin säästöihin. Lisäksi siellä joku controller kyttää kuitenkin selän takana mihin sitä rahaa käytetään.Kyllä tätä samaa tapahtuu myös yksityisellä. Rangaistus siitä että ei tuhlaa on että rahat vähenee.
Systeemin pitäisi kannustaa tehokkaaseen tekemiseen ja palkita siitä.
Ihmiset on opetettu siihen. Että kun on tehostettu, potkitaan porukkaa pihalle sen sijaan että kasvatettaisiin bisnestä.
Tapahtuu myös pienemmässä mittakaavassa. On pikkujoulu ja tykybudjetti, työkalunudjetti jne. Harvoin niitä alitetaan, vaikka asian saisikin toteutettua ennakoitua edullisemmin. Ja ymmärrän täysin, miksi käytetään, koska todella harvoin mitään hyötyä säästöstämisestä tulee.Varmaan kaikkialla tapahtuu mutta julkisella enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Yksityisellä kuitenkin aika monessa paikassa on tulospalkkiosopimuksia ihmisillä joilloin syntyy ainakin ylemmistä toimihenkilöistä alkaen motivaatiotakin säästöihin. Lisäksi siellä joku controller kyttää kuitenkin selän takana mihin sitä rahaa käytetään.
Siis paljon löytyy Ylestä järkeviä kohteita, mutta mitään perussuomalaista teurastusta ei vain voi hyväksyä. Ihme kauna heillä on yhtä kansallisen kulttuurimme tärkeintä linnaketta vastaan, halutaan luoda tyhjiö joka sitten voidaan täyttää yksityisten kanavien toimesta ylikansallisella tosi-tv -sonnalla. Avointen yksityisten kanavien laadullinen alasajo on jo nyt täysin käsittämättömällä tasolla.
Ja vaatimukset. En osaa vasemmistosta arvioida, miten siellä reagoidaan asiaan, mutta noin omasta puolestani ja omassa kuplassani pidetään täysin rationaalisena leikata Ylen menoja suurin piirtein samassa suhteessa kuin muualtakin. Toivon että tässä kysymyksessä voidaan luottaa hallituksen rationaaliseen enemmistöön.Toinen asia on persujen retoriikka.
Ja jos haluaa hassutella niin viimeistään mainosten pärähtäessä ilmoille ääni on helvetillisen voimakas.Katson varsin paljon sekä YLE:n että MtV3:n ajankohtaistarjontaa. Sisältöön puuttumatta, niin teknisesti YLE häviää Maikkarille: studiovieraiden mikrofonit toimivat Ylellä vähän miten sattuu ja äänenvoimakkuudet heittelevät. MTV3:n puolella en ole moista huomannut.
Ja jos haluaa hassutella niin viimeistään mainosten pärähtäessä ilmoille ääni on helvetillisen voimakas.
Eihän sinne jäisi sen jälkeen enää kuin tyhjät seinät, mikä olisi tietysti ihan hyvä.Holma on sitä mieltä, että kaikki ”pamput” pitäisi pistää Yleltä ulos.
Vai olisiko heikossa taloustilanteessa rationaalista tehostaa pois kaikki (mahdollinen) joutokäynti ja sen jälkeen arvioida, onko mahdollisesti tarvetta karsia vähemmän merkittävästä sisällöstä, vai onko sellaista lainkaan. Suhdeluvut eivät oikein päde, koska toisaalla voidaan olla hyvinkin tiukilla ja leikkausvaraa ei kenties enää ole.Ja vaatimukset. En osaa vasemmistosta arvioida, miten siellä reagoidaan asiaan, mutta noin omasta puolestani ja omassa kuplassani pidetään täysin rationaalisena leikata Ylen menoja suurin piirtein samassa suhteessa kuin muualtakin. Toivon että tässä kysymyksessä voidaan luottaa hallituksen rationaaliseen enemmistöön.
Samaa olen kironnut itsekin. Ei vaan jaksa. Samat tylsät mainokset esitetään ties kuinka monta kertaa päivässä/viikossa.Kerran tuli katsottua jotain maikkarin tms elokuvaa. Lopetin kun pätkä pyöri jotain 15 minuuttia ja sen jälkeen vajaat 10 minuuttia ajettiin ensin ulkopuolisten mainoksia ja sitten oman mediatalon tulevien ohjelmien mainoksia.
Ei vaan jaksanut. Ennen oli paremmin.
Edelleen jaksan ehdottaa, että TeemaFem ja Yle Ykkönen (siis radiokanava) kiinni. Tulisi reippaat vuosisäästöt, kun jo TeemaFemin toimiluvasta tjsp. Ylen pitää maksaa 10 miljoonaa euroa vuodessa
Ei hitossa Ylen Ykköstä kiinni, mistä sitä sitten puheohjelmia voisi kuunnella?Edelleen jaksan ehdottaa, että TeemaFem ja Yle Ykkönen (siis radiokanava) kiinni. Tulisi reippaat vuosisäästöt, kun jo TeemaFemin toimiluvasta tjsp. Ylen pitää maksaa 10 miljoonaa euroa vuodessa. Ruotsinkielisen ohjelman voi hyvin tunkea TV1:n ja ennen kaikkea TV2:n ohjelmakarttaan, nostaisi vaan kyseisten kanavien tasoa. Ja tietysti näin 2020-luvulla Areena on olemassa.
Yle Ykkösen taas sulauttaisin Yle Nova Suomeen, jotta kyseinen kanava palaisi kurssille nykyiseltä harhailultaan. X3M olisi toki muodikasta lopettaa, mutta se ei menisi koskaan RKP:lle läpi, jos samalla TeemaFem lakkaisi, niin jatkakoot puolestani. YleX taas on käytännössä ainoa Sanoman vastavoima suomalaisessa musiikissa, minkä takia siihen ei tule koskea kuin ehkä joidenkin ohjelmien/juontajien osalta.