Kun Ylestä ilmeisesti tullaan leikkaamaan, ehdottakaapa, mistä luovutaan.
Toivon, että Ylessä tehdään periaatepäätös kaiken urheilun lopettamisesta. En halua ruutuihin edes arvokisoja. Urheilu itsessään on liiketoimintaa, ja sitä pystytään tarjoamaan kansan nähtäväksi myös kaupallisin perustein. Ostakoot urheilua ihmiset, joilla on siihen halua ja rahaa, mutta en näe, että yleisradioyhtiön varsinaista toimialaa olisi sekaantua äärimmäisen korruptoituneeseen urheilubisnekseen.
Toinen leikkauskohde on kokemuksellinen höpösisältö, jota Ylen nettipalvelu nykyään tulvii. Saattaa olla, että jonkun aika kuluu kuunnellessa muiden panojuttuja, mutta niiden sivistyksellinen arvo on pieni. Ne voi tunkea Youtubeen tai vastaaville kanaville.
Höpösisällön poistamisella säästetty raha tulee käyttää kovaan toimitustyöhön, taustojen kaiveluun ja toimittajien itsensä sivistämiseen. Nyt Ylen vakavammastakin sisällöstä liian suuri osa on sellaista, että toimittaja kutsuu studioon kolme maahanmuuttajaa, heittää keskustelun väliin muutaman tulkinnanvaraisen tilastotiedon ja sen jälkeen antaa osallistujien fabuloida näkemyksiään ikään kuin totuutena. Kokemusasiantuntijuudesta täytyy päästä faktoihin ja kokonaiskuvaan.
Toistuvat lähetykset on lopetettava, myös merisää. Ei kenenkään tarvitse kuulla radiosta jatkuvasti samoja asioita. Meillä on tämä internetti hei!
En tiedä aluetoimitusten tarpeellisuudesta. Paljonko niihin kuluu rahaa? Voisiko niitä supistaa?
Television puolta täytyy pienentää ja radion kasvattaa. Ylen vahvuus on radiossa. Tärkeintä on kuitenkin poistaa urheilu. Sen määrä on nykyään kohtuuttoman suuri. Urheilu on viihdettä ja jos kuluja on karsittava, niin ensin viihteestä ja vasta sitten muusta sisällöstä.
Toivon, että Ylessä tehdään periaatepäätös kaiken urheilun lopettamisesta. En halua ruutuihin edes arvokisoja. Urheilu itsessään on liiketoimintaa, ja sitä pystytään tarjoamaan kansan nähtäväksi myös kaupallisin perustein. Ostakoot urheilua ihmiset, joilla on siihen halua ja rahaa, mutta en näe, että yleisradioyhtiön varsinaista toimialaa olisi sekaantua äärimmäisen korruptoituneeseen urheilubisnekseen.
Toinen leikkauskohde on kokemuksellinen höpösisältö, jota Ylen nettipalvelu nykyään tulvii. Saattaa olla, että jonkun aika kuluu kuunnellessa muiden panojuttuja, mutta niiden sivistyksellinen arvo on pieni. Ne voi tunkea Youtubeen tai vastaaville kanaville.
Höpösisällön poistamisella säästetty raha tulee käyttää kovaan toimitustyöhön, taustojen kaiveluun ja toimittajien itsensä sivistämiseen. Nyt Ylen vakavammastakin sisällöstä liian suuri osa on sellaista, että toimittaja kutsuu studioon kolme maahanmuuttajaa, heittää keskustelun väliin muutaman tulkinnanvaraisen tilastotiedon ja sen jälkeen antaa osallistujien fabuloida näkemyksiään ikään kuin totuutena. Kokemusasiantuntijuudesta täytyy päästä faktoihin ja kokonaiskuvaan.
Toistuvat lähetykset on lopetettava, myös merisää. Ei kenenkään tarvitse kuulla radiosta jatkuvasti samoja asioita. Meillä on tämä internetti hei!
En tiedä aluetoimitusten tarpeellisuudesta. Paljonko niihin kuluu rahaa? Voisiko niitä supistaa?
Television puolta täytyy pienentää ja radion kasvattaa. Ylen vahvuus on radiossa. Tärkeintä on kuitenkin poistaa urheilu. Sen määrä on nykyään kohtuuttoman suuri. Urheilu on viihdettä ja jos kuluja on karsittava, niin ensin viihteestä ja vasta sitten muusta sisällöstä.