Eli oletko siis sitä mieltä, että tämä dokumentti pikemminkin karnevalisoi seksuaalisen hyväksikäytön, koska päähenkilönä on maailman suosituin ikinä missään artisti Michael Jackson ja ihmiset puntaroivat asioita siltä kannalta, että voiko suosittu artisti olla väitetyn kaltainen hirviö, sen sijaan, että uhrit pääsisivät ääneen ilman epäilyjä rahastamisesta? Nythän ei voi välttyä siltä, että osa jengistä uskoo hyväksikäyttöjen tapahtuneen ja osa ei, jolloin Jacksonin kanssa lapsuuttaan viettäneiden henkilöiden kokemuksiin ei välttämättä täysin uskota. Kohudokkarihan Leaving Neverland on, ehkä kohutuin tekele vuosikausiin elokuva- ja viihdemaailmassa.
En ole sitä mieltä, että dokumentti karnevalisoi seksuaalisen hyväksikäytön. Olen sitä mieltä, että sen esittäminen karnevalisoi seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän keskustelun.
Tällaista dokumenttia ei olisi tehty ellei siinä olisi kyse Michael Jacksonista, jonka koko elämä oli yhtä karnevaalia. Arvet minussa -dokumentissa tarinansa kertoi tavalliset ihmiset, jotka tulivat tavallisten ihmisten hyväksikäyttämiksi. En vastusta, että Yle esittää dokumentin, mutta, minusta keskustelu hyväksikäytöstä saa karnevalisoimisen makua, kun sitä käydään amerikkalaisen kohudokumentin yhteydessä, vaikka meille jokaiselle tutummassa kontekstissa on omia hyväksikäyttötapauksia ja esitettävänä aihetta käsittelevä kotimainen dokumentti.
Jos ihmisiä aidosti kiinnostaa lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, niin kannattaa katsoa linkkaamani Arvet minussa. Uskallan väittää, että niihin tarinoihin on helpompi samaistua kuin amerikkalaiseen viihdepalvontakulttuurin äärimmäisiin lieveilmiöihin. Docventures-konsepti on muutenkin karnevaali, jossa keskustelijoiden juomilla ja ohjelman tekijöiden sutkautuksilla on yhtä merkittävä rooli kuin keskustelun sisällöllä. Docventuresin paikalla on esitetty dokumentteja, jotka Yle on esittänyt aiemmin Dokumenttiprojektin paikalla, mutta tekijäkaksikon viihdemäinen konsepti on saanut niille suuremman huomion. Valitettavasti.