Yleisesti NHL:stä

[thego]

Tavallaan kattaa, mutta ei käytännössä. Tuo pystihän menee aina pistetilastoissa loistavalle puolustajalle, ja tärkeät oman pään soturit jäävät usein satunnaisfaneilta tämän takia huomioimatta. Mutta tarvitseeko nämä kaverit edes mediahuomiota? Hyökkäävä hyökkääjähän saa jo palkintonsa, on maalipörssin voittajaa ja pistepörssin voittajaa.

Sitähän minä juuri tarkoitinkin. Sekä mitä enemmän näitä palkintoja aletaan jakamaan niin sitä enemmän ne menettävät arvoaan: ainakin minun silmissä.

 

[dana77]

Tuo pystihän menee aina pistetilastoissa loistavalle puolustajalle, ja tärkeät oman pään soturit jäävät usein satunnaisfaneilta tämän takia huomioimatta.

James Norris trophyhän on siis palkinto joka annetaan kauden päätteeksi Niclas Lidströmille. Hän johtaa pistetilastoa ja loistaa sen lisäksi puolustuspäässä. Niin kauan kuin joku on noin hyvä molemmissa päissä ei erityisiä palkintoja tarvita (mitäpä se Lidas kahdella palkinnolla tekisi, kaapit vaan täyttyisivät).

Ei nykykiekossa puolustaja oikein voi olla kokonaisuutena erinomainen ilman että hän olisi myös kiekollisenakin todella hyvä. Ja jos puolustaja on kiekollisena hyvä, niin hän taatusti pelaa joukkueessaan ylivoimaa ja kerää tehopisteitä sikäli vähintään sen 50+. Joku S.Stevens on ehkä viimeinen esimerkki pelaajasta joka olisi ollut edes lähellä liigan parhaita puolustajia ilman että olisi ollut pistetilaston kärjessä ja sekin johtui vain siitä että joukkueessa pelasi Scott Niedermayer ja Brian Rafalski, jotka hoitivat YV:t.

Hyökkääjistä Gilmour ja Fedorov (kahteen kertaan) ovat muuten Selke-kausillaan keränneet yli 100 pistettä, noina vuosina ei olisi välttämättä tarvinnut erikseen valita parasta puolustavaa hyökkääjää olisi vain todettu että herrat olivat parhaat hyökkääjät liigassa (Sergein kohdalla niin todettiinkin, mutta Gilmourin sijasta kunnia meni jollekin Lemieuxille)

 

[Osmo Rapeli]

1. Brian Burke, Anaheim Ducks
2. Lou Lamoriello, New Jersey Devils
3. Ken Holland, Detroit Red Wings
4. Bob Gainey, Montreal Canadiens
5. Darryl Sutter, Calgary Flames
6. Doug Risebrough, Minnesota Wild
7. David Poile, Nashville Predators
8. Brett Hull/Les Jackson, Dallas Stars
9. Doug Wilson, San Jose Sharks
10. Paul Holmgren, Philadelphia Flyers
11. Jim Rutherford, Carolina Hurricanes
12. Francois Giguere, Colorado Avalanche
13. Ray Shero, Pittsburgh Penguins
14. Peter Chiarelli, Boston Bruins
15. Darcy Regier, Buffalo Sabres
16. David Nonis, Vancouver Canucks
17. Glen Sather, New York Rangers
18. Don Maloney, Phoenix Coyotes
19. Garth Snow, New York Islanders
20. Jacques Martin, Florida Panthers
21. George McPhee, Washington Capitals
22. Dave Tallon, Chicago Blackhawks
23. Cliff Fletcher, Toronto Maple Leafs
24. Bryan Murray, Ottawa Senators
25. Scott Howson, Columbus Blue Jackets
26. Larry Pleau, St. Louis Blues
27. Dean Lombardi, Los Angeles Kings
28. Don Waddell, Atlanta Thrashers
29. Kevin Lowe, Edmonton Oilers
30. Jay Feaster, Tampa Bay Lightning

Pari hajatusta:

On sinällään aika outoa tehdä lista joka painottuu viimeisen vuoden aikaisiin ansioihin. Mistä lähtien GM:n homma on ollut vai vuoden projekti? Ensimmäisenä paistaa kysymysmerkki siitä miksei Don Waddell ole sijalla 69, pelastiko Hossa-trade muka käsittämättömät sössimiset varausten kusemisen ja edellisen deadlinen kanssa miehen paremmaksi kuin Lowe tai Feaster, jotka hekin ovat kuitenkin osanneet ottaa korjaussarjoja virheisiinsä? Lowe, kaikesta huolimatta, ei ole kuitenkaan tuhonnut tulevaisuutta niin kuin Waddell, vaan Oilersista löytyy iso läjä lupaavia nuoria. Ainoastaan salary cappia Lowe on onnistunut kuormittamaan liikaa parilla ylihintaisella pelaajalla. Kuitenkin, Zhitnikin hommaaminen, Tkachuk-treidi ja se, että ainoa lupaava nuori on Tobias Ernström pitäisi olla tarpeeksi iso todistusaineisto Waddellin päänmenoksi.

Larry Pleau, eikös Pleaun pitäisi olla paljon korkeammalla? Mikä joukkue on noussut ahdinkovuosistaan yhtä kirkkaan tulevaisuuden omaavaksi niin kuin Blues, joka on Pleau/Kekäläinen-duon johdolla ensinnäkin draftannut helkkarin hyvin?

David Poile - rohkea GM ja hyviä pakkivarauksia, mutta missä playoff-menestys viipyy?

Jos rankkauksena viimeisin vuosi niin hei, George McPhee taisi tehdä pari AIKA hyvää kauppaa deadlinella.

Top4 ymmärrettävä ja aika hyvin valittu, järjestyksestä nyt voi sitten olla montaa mieltä. Itse saattaisin rankata Ken Hollandin ykköseksi, tyylikästä treidailua ja joukkueenkokoamista vuodesta toiseen. Myös kestomenestystä. Doug Wilsonin tyrkkäisin kans top-5:een vaikka pleijareissa ei täysosumaa ole tullut.

 

[thego]

David Poile - rohkea GM ja hyviä pakkivarauksia, mutta missä playoff-menestys viipyy?

No hei. Nashville pikkasen nuori organisaatio vielä ja kuitenkin kolmena edellisenä keväänä ollut poffeissa mukana. Tälläkin hetkellä ollaan piste yli viivan. Mutta toisaalta jos tuo lista perustuu viime kauden ansioihin (niinku jostain käsitin) niin en pidä Foppa kauppaa mitenkään mahtavana vetona Poilelta.

Kesällä jos saa signattua Weberin ja Suterin jatkamaan ja mielellään vielä Eratin samaan nippuun niin voin omasta puolestani jatkaa Poilen fanittamista.

 

[Osmo Rapeli]

Kesällä jos saa signattua Weberin ja Suterin jatkamaan ja mielellään vielä Eratin samaan nippuun niin voin omasta puolestani jatkaa Poilen fanittamista.

Kuten sanoin, hyvä GM, mutta voittamisen kulttuuriin perustuvassa lajissa hyvät liikkeet ja sympatia ei auta, vain voittajat muistetaan. Suurin vika Nashvillessa lienee organisaation sopimattomuus ympäristöön, eikä missään nimessä Poile, mutta niin kauan kun Preds ei voita pudotuspelisarjoja ei voida puhua NHL:n seitsemänneksi parhaasta GM:stä.

 

[Cube]

Kuten sanoin, hyvä GM, mutta voittamisen kulttuuriin perustuvassa lajissa hyvät liikkeet ja sympatia ei auta, vain voittajat muistetaan. Suurin vika Nashvillessa lienee organisaation sopimattomuus ympäristöön, eikä missään nimessä Poile, mutta niin kauan kun Preds ei voita pudotuspelisarjoja ei voida puhua NHL:n seitsemänneksi parhaasta GM:stä.

Nimenomaan. Sama ongelmat voittavan joukkueen rakentamisessa Poilella oli jo Washingtonissa. Caps oli pleijareissa kyllä tuttu nimi todella pitkään, mutta kunnon menestystä ei tullut millään. Toki silti hyvä GM.

 

[Mängimies]

Missä vaiheessa NHL.comin koosteissa on alettu näyttää tappeluja? Nehän oli ennen ihan hyshys-kamaa. Huonoa mainosta liigalle jne. En ole viime aikoina pahemmin koosteita katsellut, mutta viime yön Pens-Philly -matsista ainakin näytettiin Laraquen ja Coten paini. Eteenpäinmenoa.

 

[Henkka]

Ens yölle on taas huikeasti seurattavaa tarjolla. Yhteensä 10 ottelua, joissa kaikissa on panoksensa isoja asioita. Oikeastaan vain Dallas-Phoenix on pudotuspeleihin selviytymisen kannalta merkityksetön, Dallas ainoastaan pelaa omasta sijoituksestaan.

NY Rangers @ NY Islanders
Voitolla Rangers varmistaa pudotuspelipaikkansa.

Tampa Bay @ Washington
Capitals jatkaa huikeata takaa-ajoaan pudotuspelipaikasta.

Ottawa @ Toronto
Senators tarvitsee vielä pisteitä pudotuspelipaikan varmistaakseen, muuten voi käydä kylmät.

Buffalo @ Montreal
Sabresilla vielä äärimmäisen ohut oljenkorsi pudotuspeleihin.

Columbus @ Detroit
Red Wings tarvitsee yhden pisteen voittaakseen runkosarjan.

St. Louis @ Nashville
Nashville tarvitsee lisäpisteitä varmistaakseen pudotuspelipaikkansa.

Calgary @ Minnesota
Divisioonavoitto panoksena, myös hyvin todennäköinen ensimmäisen kierroksen playoff-pari, joten asetelmia varmasti haetaan.

Edmonton @ Vancouver
Vancouver lähes pakkovoiton edessä, jos mielii pudotuspeleihin.

San Jose @ Los Angeles
Sharks jahtaa Red Wingsiä voittaakseen runkosarjan ja tarvitsee täydet 2 pinnaa. Tästä vain yksi piste, niin Detroit varmistaa runkosarjan voiton.

 

[Saikka]

Calgary @ Minnesota
Divisioonavoitto panoksena, myös hyvin todennäköinen ensimmäisen kierroksen playoff-pari, joten asetelmia varmasti haetaan.

Haetaanpa hyvinkin. Wildilla kokoonpanossa Simon, Fridge sekä Boogeyman. Jos ei voiteta, niin aivan tajuttomat turpakäräjät jokatapauksessa tiedossa. Vähän kyllä tuo matsi pelottaa, Iginla ollut kolme matsia nyt ilman maalia, ja Lemairehan sen jo aikaisemmin sanoi "He's been saving the goals for us." Jep.

Helvetin mielenkiintoinen yö tosiaan tiedossa, Wild voittaa, ja se on divisioonavoittaja ensimmäisen kerran seurahistoriassa. Toinen matsi mitä tulee seurattua silmä kovana on Capsien matsi, ihan jo pelkästään AO:n takia pitää semifanittaa jengiä ja toivoa pleijaripaikkaa. AO for Hart, anyone?

 

[Cube]

AO for Hart, anyone?

Kuka muukaan?

 

[dali]

Kuka muukaan?

Martin Brodeur. Caps elää ja kuolee AO:n kanssa ja Devils elää ja kuolee Brodeurin mukana.

 

[Henkka]

Mielestäni myös Nicklas Lidström voisi olla Hart-ehdokas. Ovechkin toki sen mielestäni ansaitsee etenkin huippukeväänsä ansiosta, mutta Lidaksen vaikutus Wingsin takalinjoilla joukkueen menestykseen on valtaisan suuri. Joka ilta kovat minuutit vastustajien parhaita pelaajia vastaan ja teet sen homman paremmin kuin kukaan muu. Valitettavan näkymätöntä hommaa vaan, jolla ei pääse otsikoihin.

 

[Cube]

Tottakai muitakin hyviä ehdokkaita on. Ei tarkoittanut, että ihan kirjaimellisesti otettaisiin tuo heittoni, lähinnä yritin korostaa sitä, että mielestäni ei oikein ole mitään syytä miksei palkintoa voisi Ovechkinille (=ennakkosuosikki) antaa. Jopa tämä paljon käytetty "Caps ei pääse playoffeihin" -argumentti on menettänyt mielestäni alkuperäisen painoarvonsa, koska homma on menossa näin tiukoille. Vaikka Caps jäisikin lopulta pudotuspelien ulkopuolelle, ei se ainakaan Ovechkinista olisi kiinni, vaan ennemminkin huonosta alkukaudesta Hanlonin alaisuudessa ja lisäksi esimerkiksi Kölzigin epätasaisista otteista. AO on johtanut Capsin huikeaa takaa-ajoa ja teki esim. maaliskuun 14 pelissä 14 maalia ja antoi 12 syöttöä. Tiukassa paikassa ja veitsi kurkulla jatkuvasti pelaten aikamoisen huikeat pisteet. Jos ero pudotuspeliviivaan jää lopulta esim. yhteen pisteeseen, on mielestäni aika epäoikeudenmukaista "ottaa" Hart Ovechkinilta sen takia pois, koska Capsin päästessä pleijareihin hän kuitenkin palkinnon aivan suvereenisti tulisi viemään.

No mutta, sinällään näiden palkintojen kanssa on kyllä ihan sama, jos se pleijaripaikka jää väliin. Tai ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä.

 

[Wing]

Yleensä Hartit vaan aina tahtovat mennä hyökkääjille, jotka loistavat pistetilastoissa. Huippupuolustajien merkitys joukkueilleen on oikeastaan todella aliarvostettua. Yleensä se vain kuitenkin on niin, että puolituntia pelissä rehkivä pakki on se joukkueen todellinen selkäranka. Hart Trophy on käytännössä parhaan hyökkääjän palkinto. Poikkeuksena on Pronger, joka voitti palkintojen mersun vuonna 2000. Kyllä Oveckin saa ja ansaitseekin Hartin saada jos joukkueensa huikean taistelun jälkeen pleijareihin pystyy johtamaan. Detroit-fanina minua jää kuitenkin ikuisesti kismittämään, että Lidström ei ole palkintoa voittanut komean uransa aikana. Törkeä vääryys on ainakin se, ettei hän ole kertaakaan ollut edes ehdolla. No kai ne Norris-pokaalit kuitenkin kaapit mukavasti täyttävät. Maalivahdit ovat tietysti oma lukunsa. Mielestäni heitä ei pitäisi ottaa edes huomioon Hartia jaettaessa koska maalivahti on aina se tärkein lenkki joukkueessa joka tapauksessa. Vezina riittää parhaalle.

 

[Cube]

Maalivahdeista olen myöskin sitä mieltä, että saa kyllä pelata aivan uskomattoman kauden, jos Hartin haluaa ansaita. Lidströmistä myöskin periaatteessa samaa mieltä, eli kyllähän hänkin palkinnon jossain kohtaa uraansa olisi tietyssä mielessä ansainnut, mutta toisaalta Lidaksella on usein ollut Detroitissa vähän liiankin hyvä joukkue. Tärkein pelaaja hän todennäköisesti on, mutta ovat Datsyuk ja Zetterberg'kin kovia kavereita, näin esimerkiksi.

 

[Wing]

Lidströmistä myöskin periaatteessa samaa mieltä, eli kyllähän hänkin palkinnon jossain kohtaa uraansa olisi tietyssä mielessä ansainnut, mutta toisaalta Lidaksella on usein ollut Detroitissa vähän liiankin hyvä joukkue.

Outo ristiriita tässä mutta ihan oikeasti käytännössä monet, myös äänestäjät, ajattelevat näin. Tarkoitan sitä, että periaatteessa ei voi pelata liian hyvässä eikä toisaalta liian huonossa joukkueessa voittaakseen Hartin. Eli siis jos pelaat runkosarjan kärkinipussa niin et voi saada Hartia. Jos taas joukkueesi jää playoffien ulkopuolelle niin et voi saada Hartia. Kannattaa siis pelata joukkueessa joka sijoittuu sijoille 4-8 konferenssissaan. Silloin voit saada Hartin.

 

[Janezky84]

Outo ristiriita tässä mutta ihan oikeasti käytännössä monet, myös äänestäjät, ajattelevat näin. Tarkoitan sitä, että periaatteessa ei voi pelata liian hyvässä eikä toisaalta liian huonossa joukkueessa voittaakseen Hartin. Eli siis jos pelaat runkosarjan kärkinipussa niin et voi saada Hartia. Jos taas joukkueesi jää playoffien ulkopuolelle niin et voi saada Hartia. Kannattaa siis pelata joukkueessa joka sijoittuu sijoille 4-8 konferenssissaan. Silloin voit saada Hartin.

Niin, jos joukkue jää playoffsien ulkopuolelle niin syyllistä haetaan liian usein joukkueen parhaasta pelaajasta. Jos taas pelaat Red Wingsin kaltaisessa organisaatiossa, niin pisteesi, +/- saldosi, yms. ovat ympärilläsi pelaavien huippupelureiden ansiota. Näin taidetaan aika monesti ajatella, valitettavasti.

Itse olen sitä mieltä, että Nicklas Lidström on tällä(kin) kaudella ollut liigan paras pelaaja, eikä Detroit olisi siellä missä on tällä hetkellä ilman Lidasta. Kaikki kunnia Ovechkinille, Malkinille ja Crosbylle, mutta jos minulla olisi valta päättää, ei tarvitsisi kahta kertaa miettiä kenelle Hart Memorial Trophy tällä kaudella menisi.

 

[Cube]

Outo ristiriita tässä mutta ihan oikeasti käytännössä monet, myös äänestäjät, ajattelevat näin. Tarkoitan sitä, että periaatteessa ei voi pelata liian hyvässä eikä toisaalta liian huonossa joukkueessa voittaakseen Hartin. Eli siis jos pelaat runkosarjan kärkinipussa niin et voi saada Hartia. Jos taas joukkueesi jää playoffien ulkopuolelle niin et voi saada Hartia. Kannattaa siis pelata joukkueessa joka sijoittuu sijoille 4-8 konferenssissaan. Silloin voit saada Hartin.

Kyse on lähinnä siitä miten moni muu kaveri on pelannut huippukauden tai on muuten pelaajana vakiinottanut paikkansa liigan eliitissä. Detroitilla on Lidström, mutta myös lähes 100 pisteen Selke-mies Datsyuk ja 90 pisteen Zetterberg, joka on myöskin erinomainen kahden suunnan pelaaja. Todennäköisesti Lidström on näistä se paras ja tärkein, mutta sen arvioiminen on huomattavasti hankalampaa, koska myös nämä kaksi muuta ovat aivan eliittiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Hart voisi ihan hyvin mennä hyväänkin joukkueeseen. Detroit vain sattuu olemaan yksittäisten pelaajien osaltakin "liian hyvä".

 

[Cube]

Itse olen sitä mieltä, että Nicklas Lidström on tällä(kin) kaudella ollut liigan paras pelaaja, eikä Detroit olisi siellä missä on tällä hetkellä ilman Lidasta. Kaikki kunnia Ovechkinille, Malkinille ja Crosbylle, mutta jos minulla olisi valta päättää, ei tarvitsisi kahta kertaa miettiä kenelle Hart Memorial Trophy tällä kaudella menisi.

Hartia ei jaeta liigan parhaalle, vaan joukkueelleen arvokkaimmalle pelaajalle.

 

[Janezky84]

Hartia ei jaeta liigan parhaalle, vaan joukkueelleen arvokkaimmalle pelaajalle.

Niin no joo, tuo on kyllä totta. En vaan taas sattunut muistamaan postatessani, että noinhan tuo homma meneekin. Noin kun asiaa katsoo niin kyllä Ovechkinin ja seuraavaksi tärkeimmän Washingtonin pelaajan "tärkeysero" joukkueelleen on suurempi kuin Detroitissa ero Lidströmin ja vaikkapa Datsyukin välillä. Olisi taas pitänyt miettiä kahdesti ennen kuin rupeaa tilittämään niistä kaikista Lidströmille antamatta jääneistä Harteista :)

 

[Wing]

Lisätään nyt vielä sen verran, että oikeastaan minun mielestäni Ovien Hartiin ei saisi ollenkaan vaikuttaa se pääseekö Caps pudotuspeleihin vai ei. Pleijareitakin tärkeämpää on se, että Oveckin on panoksellaan palauttanut uskottavuuden Washingtonin joukkueeseen. Toki on hänkin saanut siihen loistavaa taustatukea.

 

[Henkka]

Detroit vain sattuu olemaan yksittäisten pelaajien osaltakin "liian hyvä".

Tämä on kanssa mielenkiintoinen näkökulma. Tuntuu jotenkin hullulta, että se on Lidströmiltä jotenkin arvostuksesta pois, kun joukkueessa on myös muita hyviä pelaajia. Mike Babcock puhui tästä näkemyksensä, että hänen mielestään HARTin ansaitsee runkosarjan parhaan joukkueen paras pelaaja, ei kukaan muu. Sen parhaimman pelaajan vaikutus parhaimmman joukkueen muita parempaan menestykseen on hänen mielestään kaikista suurin.

Oikeastaan tässä tapauksessa on Lidströmin pitkän linjan kestävyyden ja tasaisuuden vika, ettei hänen oikeata vaikutusta Red wingsin organisaatiolle edes tajuta. Onko Red Wings oikeasti niin hyvä ilman Lidströmiä, mitä kaikki antaa ymmärtää? Silloin harvoin kun Lidas on ollut poissa, joukkueella on tullut yleensä poikkeuksetta turpaan. Mutta kun mies siellä aina jaksaa painaa ja pakertaa omalla erinomaisella tasollaan, niin siihen on vain totuttu ja suuri osa menestyksestä laitetaan myös muiden yksilöinen harteille. Onhan siellä toki hyviä yksilöitä ja hyvin toimiva joukkue, mutta se tärkein ja eniten pelaava yksilö, hyökkäysten käynnistäjä ja vastustajan tärkeimpien pelaajien pimentäjä on silti vain illasta toiseen Nicklas Lidström.

Syksyllä olisin HARTiin pitänyt ykkösvaihtoehtona Lidströmiä, mutta Ovechkinin hirmuinen kevät ajaa nyt selvästi ohi, pääsee Capitals sitten pleijareihin tai ei. Ja nehän pääsee.

 

[tomageeni]

Hart trophylle lienee taas monta ottajaa. Ovechkin lienee suurin ennakkosuosikki ja palkinto todennäköisesti on hänen jos Caps pleijareihin kipuaa. Brodeur on myös vakionimi näissä Hart -keskustelussa.
Mielestäin Evgeni Malkin on myös varteenotettava ehdokas. Hänen panoksensa ansiosta Penguins pystyy taistelemaan idän voitosta, vaikka Crosby missasi lähes 30 ottelua.
Vähän yllätyskorttina itse heittäisin mukaan myös Alex Kovalevin. Vaikka pistetilastoissa ei kamppailekaan nuorempien maanmiestensä kanssa, on hän luultavasti suurin yksittäinen syy sille, että Montreal on tällä kaudella idän toinen - eikä toiseksi viimeinen kuten ennen kautta arvioitiin. Uran paras kausi tuossa iässä. Pisteissä mitattuna 2001 pelasi vielä paremmin, mutta mielestäni tämä kausi kokonaisvaltaisesti suhteessa parempi.

Nähdäkseni 1-3 sijoilla olevan joukkueen pelaaja voi kyllä aivan hyvin voittaa Hart Trophyn. Tämä vain edellyttää sitä, että joukkue on tasaisen hyvä eikä joukkueessa ole ainakaan samalla pelipaikalla toista supertähteä. Esim. Joe Thorntonilla on ihan hyvät mahdollisuudet päästä ehdolle tuohon palkintoon, vaikka joukkue on 2. koko liigassa. Joukkueen sisäisessä pistepörssissä hän onkin ylivoimaisessa 40 pisteen johdossa hyökkääjien osalta (94 - 54 (Michalek)) - välissä on toki kesken kauden treidattu puolustaja Campbell, mutta hänkin 35 pistettä Big Joeta perässä.

 

[Wing]

Tämä on kanssa mielenkiintoinen näkökulma. Tuntuu jotenkin hullulta, että se on Lidströmiltä jotenkin arvostuksesta pois, kun joukkueessa on myös muita hyviä pelaajia. Mike Babcock puhui tästä näkemyksensä, että hänen mielestään HARTin ansaitsee runkosarjan parhaan joukkueen paras pelaaja, ei kukaan muu. Sen parhaimman pelaajan vaikutus parhaimmman joukkueen muita parempaan menestykseen on hänen mielestään kaikista suurin.

Tässä kohtaa Babcock puhuu vähän läpiä päähänsä mielestäni. Ei tämä aivan näin yksiselitteistä ole. Olisiko esimerkiksi viime kaudella pitänyt palkita parhaana Brierre, Vanek tai Miller vain siksi koska Sabres oli paras joukkue. Vastaus on yksiselitteisesti ei. Hart on oikeastaan aika "paska" palkinto typerine kriteereineen. Paras olisi, jos vain jaettaisiin parhaalle maalivahdille, pakille ja hyökkääjälle omat pystit joukkuetta katsomatta. Toimintatavat ja ennen kaikkea näkyvyys eri pelipaikoilla vaihtelee liikaa, jotta objektiivinen arvio arvokkaimmasta pelaajasta voitaisiin tehdä.

 

[Henkka]

Eihän tuollainen yksiselitteisyyskään hyvästä ole. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että Lidströmin tärkeyttä Detroitille aliarvioidaan.

Mutta jos nyt näitä Hart-kriteereitä ajatellaan, niin Joe Thorntonhan oikeastaan täyttää ne parhaiten. Löytyy menestyvä joukkue, sekä myös tuo ylivoimainen suhde joukkueen sisäisessä pistepörssissä.

***

Yön saldoa:

- Rangers voitti Islandersin ja varmisti pudotuspelipaikkansa.
- Washington otti pakkovoiton Tampa Baysta ja pudotuspeliunelma on taas askeleen lähempänä.
- Ottawa murskasi Toronton ja varmisti samalla pudotuspelipaikkansa. Kyseiset murskajaiset saattoivat myös poistaa turhat apinat selästä ja joukkue pääsee lähtemään vapautuneena puhtaalta pöydältä pudotuspeleihin.
- Buffalo hävisi Montrealille ja menetti mahdollisuutensa pudotuspeleihin. Montreal säilytti vielä mahdollisuutensa itäisen konferenssin voittoon.
- Detroit voitti Columbusin ja varmisti runkosarjan voiton.
- Nashville voitti St. Louisin ja myöhempien otteluiden tulokset (Vancouverin tappio) varmistivat pudotuspelipaikan. Nashvillen voitto vei mennessään myös Chicagon pudotuspelihaaveet.
- Minnesotan voitto Calgarysta varmisti divisioonavoiton. Calgaryn pudotuspelipaikka varmistui kuitenkin paria tuntia myöhemmin Vancouverin tappiolla.
- Dallas voitti Phoenixin ja ensimäinen pudotuspelipari Dallas - Anaheim on 99,9%:n varma. Ainoastaan Colorado voi ohittaa Dallasin maalierolla ja maalierojen ero on 24 häkkiä Dallasin eduksi, kun joukkueilla on yhteensä kolme peliä jäljellä. Joukkueiden keskinäiset ottelut runkosarjassa menivät pisteissä tasan 4-4.
- Vancouver hävisi Edmontonille ja putosi ulos pudotuspeleistä.
- San Josen miehet olivat varmasti kuulleet ennen peliä Red Wingsin runkosarjavoitosta ja merkityksetön ottelu päättyi Los Angelesin voittoon.

Läntisen konferenssin mahdolliset pudotuspeliparit:

Detroit - Calgary/Nashville
San Jose - Colorado/Calgary/Nashville
Minnesota - Colorado/Calgary
Anaheim - Dallas

Dallasilla on mahdollisuus vielä ohittaa Anaheim pisteissä ja napata kotietu, kun molemmilla on 2 ottelua jäljellä. Eroa on kuitenkin 3 pistettä.


EDIT:

Ei varmistanutkaan Ottawa vielä pudotuspelipaikkaa. Yhdellä skenaariolla joukkue voi vielä jäädä ulos.

Tilanne on siis se, että jos Boston, Philly, Carolina ja Capitals ja voittavat kaikki loput pelinsä, niin Ottawa on ulkona. Tosin viimeinen Ottawan matsi on Bostonia vastaan ja pistekin siitä varmistaa pudotuspelipaikan. Silloin Philly jää ulos, vaikka kaikki edellä mainitut joukkueet voittaisivat loput ottelunsa.

Jos Ottawa kuitenkin häviäisi ja nuo muut mainitut joukkueet voittavat ottelunsa, sarjataulukko menisi näin:

3. Carolina 94p

6. Boston 96p
7 Philly. 95p
8. Washington 94p
--------------
9. Ottawa 94p

Washingtonin paremmuuden Ottawaa vastaan tasapisteissä ratkaisee runkosarjan sweep puhtaasti voitoin 4-0.