Yleisesti NHL:stä

[Afinogenov]

Kuka selostaa Buffalon kotiottelut NHL.tv:n pätkissä? Aivan loistavaa tunnelmannostatusta. Muutenkin NHL-selostajat vaikuttavat olevan valovuoden edellä suomalaisia selostajia.

Rick Jeanneret elävä legenda !!! Katso minun allekirjoitus :D siinä on top 10 calls Rick Jeanneret.

edit: Morrowhan tuohon jo vastasikin, mutta tässä vielä tunteella työtä tekeviä nhl-selostajia http://www.youtube.com/watch?v=GV6YIVGXs4E ja onhan sielä lopussa vielä Antero

Olen samaa mieltä siinä että nhl-selostajat ovat valovuoden edellä suomalaisia vastaavia, mutta onhan meilläkin Antero Mertarantaa ja Iku Viitasta. Nyt mentiin kyllä taas metsään tämän viestin kanssa, mutta kertoisiko joku minulle, koska NHL:n siirtomarkkinat aukeavat ? Ja miten määritellään vapaa agentti ?

 

[eleven]

Voimahyökkääjistä...

Tuli tuosta Anaheim-ketjussa vellovasta voimahyökkääjä-keskustelusta mieleen katsella hieman tilastoja. Mielestäni voimahyökkääjän suuntaa-antaviin perusmittareihin ovat aina kuuluneet pääosin maalit ja jäähyt. Sitten voi toki tarkastella tappeluiden määrää, syöttöjä, kokonaispisteitä ynnämuita, mutta tarkastellaan nyt pelkkiä maaleja sekä jäähyjä.

Noita tsekatessani esiin pompsahti mielenkiintoinen ja jokseenkin yllättävä tilasto. NHL:n 96 pelaajasta, jotka on tehnyt 20 maalia tai enemmän, vain kahdella on yli sata jäähyminuuttia kasassa. Tuo on kyllä käsittämättömän vähän! Nämä kaksi miestä ovat Corey Perry (29 maalia ja 108 jäähyminuuttia) sekä Scott Hartnell (23 maalia ja 151 jäähyminuuttia).

Muutaman tunnin päästä tuohon tilastoon tulee todennäköisesti muutos. Brenden Morrow`lla on kasassa 30 maalia ja 99 jäähyminuuttia. Yhden jäähyn ottamisen myötä Dallas-kapteenista tulee NHL:n ainoa yli 30 maalia tehnyt pelaaja, jolla on yli sata minuuttia jäähyjä.

Mielestäni tuota PIM & G -tarkastelua parempi lähestymistapa on taklaukset ja maalit. Toki eri joukkueiden tilastojen laskijat laskevat taklauksia vähän eri painotuksilla, mutta kyllä tuosta tilastosta suuntaa saa. Lisäksi jos laskee vain jäähyminuutteja, niin esimerkiksi Saku Koivu on tuon mukaisesta "voimahyökkääjästatuksesta" 7 jäähyminuutin ja 4 maalin päässä.

Koitin itse tällaista metodia: 100 eniten taklannutta hyökkääjää, poimitaan heidän joukostaan 20 maalia tehneet. Lukema edessä on sijoitus taklauksissa heidän joukossaan. 3 parasta kullakin osastolla heidän joukostaan lihavoitu.

TOP30 taklaajat
1. Dustin Brown 32G 55PIM 296H
2. Brenden Morrow 30G 99PIM 247H
3. Mike Fisher 23G 82PIM 227H
4. Alexander Ovechkin 61G 36PIM 207H
5. Erik Cole 22G 76PIM 176H
6. Shane Doan 27G 59PIM 155H
7. Chris Kunitz 20G 80PIM 154H
8. Ales Kotalik 22G 54PIM 132H
9. Ryan Malone 27G 98PIM 127H

TOP60
10. Jonathan Cheechoo 22G 46PIM 123H
11. Ryan Getlaf 23G 94PIM 123H
12. David Booth 21G 26PIM 109H
13. Vincent Lecavalier 40G 79PIM 108H
14. Scott Hartnell 23G 151PIM 106H

TOP100
15. Mike Richards 27G 72PIM 104H
16. Nik Antropov 26G 90PIM 100H
17. Dustin Penner 22G 45PIM 98H
18. Eric Staal 36G 46PIM 97H
19. Corey Perry 29G 108PIM 95H
20. Jarome Iginla 49G 67PIM 94H
21. Andrei Kostitsyn 25G 25PIM 94H
22. Patrick O'Sullivan 20G 20PIM 88H

Tästä tilastosta suurin osa mielletäänkin voimahyökkääjiksi, mutta itse tiputtaisin Andrei Kostitsynin pois, mielestäni hänen pelinsä ei ainakaan vielä täytä voimahyökkääjän vaatimuksia. Patrick O'Sullivanin ja David Boothin pienistä jäähymääristä päätellen ehkä heidätkin voisi tiputtaa pois voimahyökkääjälistalta, mutta vaikea sanoa ilman tiiviimpää Floridan ja Los Angelesin seuraamista. Onhan Ovechkinkin 4. vähiten jäähyminuutteja kerännyt näistä, mutta miellän hänet kyllä ehdottomasti voimahyökkääjäksi.

 

[M10]

Mielenkiintoinen listaus eleveniltä. Ihan hyviä pointteja ja olen ihan samaa mieltä siitä, että pelkät maalit ja jäähyt eivät kerro vielä kaikkea. Tuo Koivun esimerkki todistaa tämän.

Toisaalta, ei tämä viimeisin listaus taklauksista, maaleista ja jäähyistä myöskään kaikkea kerro. Onhan se nyt kuitenkin väärin, että Iginla on noin selvästi "huonompi" voimahyökkääjä kuin joku Kunitz, Fisher, Kotalik tai Cheechoo. Tuskin kukaan selvin päin pitää vaikka Kotalikia kovempana voimahyökkääjänä, kuin Iginla.

 

[eleven]

Toisaalta, ei tämä viimeisin listaus taklauksista, maaleista ja jäähyistä myöskään kaikkea kerro. Onhan se nyt kuitenkin väärin, että Iginla on noin selvästi "huonompi" voimahyökkääjä kuin joku Kunitz, Fisher, Kotalik tai Cheechoo. Tuskin kukaan selvin päin pitää vaikka Kotalikia kovempana voimahyökkääjänä, kuin Iginla.

Arvasin että joku luuleekin tuota voimahyökkääjien paremmusjärjestyksenä, mikä se ei todellakaan ole vaan numerointi tapahtuu pelkästään taklausten määrän perusteella. Pelkkien statsien perusteella asiaa arvioitaessa pitäisi ottaa huomioon myös tappelut. Tappelut ei mielestäni ole mikään edellytys voimahyökkääjälle, mutta pönkittää kyllä pf-statusta.

Lisäksi tuota listaa tarkastellessa huomasin että sieltä puuttuu Jokinen jota kuitenkin taidetaan pitää ihan yleisesti voimahyökkääjänä, eli ei tuo mikään täydellinen listaus ole mistä näkisi kaikki voimahyökkääjät. Jokisella on 73 taklausta.

EDIT: Jos voimahyökkääjälistaa lähtisin tekemään niin se näyttäisi suurin piirtein tältä: Iginla, Ovechkin, Morrow, Staal, Perry, Cole, Doan, Getzlaf, Jokinen, Lecavalier. Sijoitukset nyt ovat vähän sinne päin joten älkää ruvetko kyselemään kysymyksiä tyyliin miks tuo on tuon edellä jne.

 

[M10]

Arvasin että joku luuleekin tuota voimahyökkääjien paremmusjärjestyksenä, mikä se ei todellakaan ole vaan numerointi tapahtuu pelkästään taklausten määrän perusteella. Pelkkien statsien perusteella asiaa arvioitaessa pitäisi ottaa huomioon myös tappelut. Tappelut ei mielestäni ole mikään edellytys voimahyökkääjälle, mutta pönkittää kyllä pf-statusta.

Joo totta, my bad. Ja tappelut todellakin kuuluvat voimahyökkääjän statukseen. Sen vuoksi esimerkiksi minulla on hieman vaikeuksia pitää Ovetshkinia perinteisenä NHL:n power-forwardina.

Iginlalla on vain alle 70 minuuttia jäähyjä, mutta kuitenkin kuusi enemmän tai vähemmän vakuuttavaa tappelua suht kovia jätkiä vastaan. Tämä todistaa sen, että tuo jäähymäärä ei kerro kovuudesta loppujen lopuksi paljon mitään. Enemmänkin aggressiivisuudesta.

 

[eleven]

Huvin vuoksi vielä listaus mainitsemieni tyyppien major-penaltyjen määristä: Malone (8), Hartnell (7), Morrow (5), Iginla (5), Richards (4), Perry (4), Jokinen (3), Brown (3), Lecavalier (3), Getzlaf (2), Kunitz (2), Cole (2), Doan (1), Kostitsyn (1), Penner (1). Muilla 0. Toki tämä ei ole yksi yhteen tappelujen määrän kanssa mutta antaa jotain suuntaa...

 

[eh]

Löytyväthän nuo fighting major -tilastotkin, jos viitsii kaivella.

Malone 8, Hartnell 6, Iginla 5, Morrow 5, Bernier 4, Perry 4, Richards 4, ...

Itse en oikein ymmärrä, miksi jäähyminuutit olisivat mikään mittari voimahyökkääjälle. Maalit ja tappelut ovat sellainen yhdistelmä, joka kertoo jo jotain. Silti voimahyökkääjää ei voi tunnistaa pelkästään tilastoista. Esimerkiksi Mike Comrie ei sellainen ole, vaikka maaleja onkin parikymmentä ja tappeluitakin kolme.

 

[SpaidAce]

Goal song

Mikä mahtaa olla tuo varsin yleinen maalilaulu, jota soitetaan NHL:ssä. Sellainen vähän disco-musa tyylinen. Eilen ainakin Kingssien pelissä soi. Olisinko joskus kuullut jopa Tapparan pelissä.. Osaako joku auttaa?

 

[Saikka]

Mikä mahtaa olla tuo varsin yleinen maalilaulu, jota soitetaan NHL:ssä. Sellainen vähän disco-musa tyylinen. Eilen ainakin Kingssien pelissä soi. Olisinko joskus kuullut jopa Tapparan pelissä.. Osaako joku auttaa?

En parempaa versiota heti löytänyt, mutta ilmeisesti tätä hait?

http://youtube.com/watch?v=GifCrexCN4A

 

[eleven]

Eli nimi on Zombie Nation - Kernkraft 400. Tuosta tulee aina mieleen Don Cherryn kokoelmavideot.

Voi luoja kun on muuten typerä video. :D

 

[SpaidAce]

Kiitos vastaajille! Eli juuri tuota hain.

 

[Henkka]

http://www.nypost.com/seven/03302008/sports/cap_map_shows_salaries_heading_north_104233.htm?page=1

Ensi kauden palkkakatto olisi nousemassa niinkin hurjasti, kuin 56.3 miljoonaan. Lisäystä viime kauteen tulisi siis kuuden millin verran.

 

[AnFa]

Sellainen kysymys olisi playoffeihin pääsystä, että mikä ratkaisee jatkoonpääsyn, jos joukkueet ovat tasapisteissä sijoilla 8 ja 9? Elin siinä luulossa, että se olisi maaliero, mutta aloin nyt epäilemään, kun huomasin että Dallas "on varmistanut paikkansa" playoffeissa niin teksti-tv:n kuin nhl.com:inkin mukaan.

Rupesin laskemaan sitten sitä, että miten joukkueiden pelit voivat mennä vielä ristiin, että Dallas on pakosti jatkossa. Laskin että ainakin seuraava yhdistelmä on vielä mahdollinen olla viikon päästä:

5. Calgary 95p
6. Colorado 94p
7. Vancouver 94p
8. Nashville 93p
----
9. Dallas 93p

Toki Dallasilla on tällä hetkellä maaliero 32 maalia parempi, kuin Nashvillellä. Mutta eikö teoriassa niin voisi vielä käydä, että Dallas tippuisi pudotuspeleistä?

 

[Wing]

Sellainen kysymys olisi playoffeihin pääsystä, että mikä ratkaisee jatkoonpääsyn, jos joukkueet ovat tasapisteissä sijoilla 8 ja 9?

Voitetut ottelut ratkaisevat tasapisteissä. Jos nekin ovat tasan niin seuraavaksi ratkaisevat joukkueiden väliset kohtaamiset runkosarjassa.

 

[thego]

Tässä vielä kokonaisuutena:

2. The greater number of games won.
3. The greater number of points earned in games between the tied clubs. If two clubs are tied, and have not played an equal number of home games against each other, points earned in the first game played in the city that had the extra game shall not be included. If more than two clubs are tied, the higher percentage of available points earned in games among those clubs, and not including any "odd" games, shall be used to determine the standing.
4. The greater differential between goals for and against for the entire regular season.

 

[Bosco]

Hockey Newsin sivuilla on mielenkiintoinen artikkeli, jossa on laitettu GM:t paremmuusjärjestykseen. Ihan hyvä listaus mielestäni, ainoastaan tuo Dallasin GM-kaksikon oleminen top-10:ssä ihmetyttää. Ei heidän näytöt kyllä vielä noin korkeaan sijoitukseen oikeuta, vaikka tässä artikkelissa pääpaino onkin viimeisen vuoden otteissa ja he hyvää työtä ovatkin Dallasissa tehneet. Ei se Richards-diili nyt kuitenkaan niin loistava ollut Dallasin kannalta että sillä pitäisi top-10 paikka saada vaan hyvä treidi molempien osapuolien kannalta, vaikka Dallas kaupassa saikin parhaan pelaajan.

Myös Don Waddellin sijoitus on ihan liian korkea, 28:s. Kyllähän jokaisen listan pitäisi alkaa siitä, että Waddell sijoitetaan viimeiseksi ja siitä sitten edetään.

Laitetaan vielä lista kokonaisuudessaan tähän, jos joku ei jaksa tuota artikkelia lukea:

1. Brian Burke, Anaheim Ducks
2. Lou Lamoriello, New Jersey Devils
3. Ken Holland, Detroit Red Wings
4. Bob Gainey, Montreal Canadiens
5. Darryl Sutter, Calgary Flames
6. Doug Risebrough, Minnesota Wild
7. David Poile, Nashville Predators
8. Brett Hull/Les Jackson, Dallas Stars
9. Doug Wilson, San Jose Sharks
10. Paul Holmgren, Philadelphia Flyers
11. Jim Rutherford, Carolina Hurricanes
12. Francois Giguere, Colorado Avalanche
13. Ray Shero, Pittsburgh Penguins
14. Peter Chiarelli, Boston Bruins
15. Darcy Regier, Buffalo Sabres
16. David Nonis, Vancouver Canucks
17. Glen Sather, New York Rangers
18. Don Maloney, Phoenix Coyotes
19. Garth Snow, New York Islanders
20. Jacques Martin, Florida Panthers
21. George McPhee, Washington Capitals
22. Dave Tallon, Chicago Blackhawks
23. Cliff Fletcher, Toronto Maple Leafs
24. Bryan Murray, Ottawa Senators
25. Scott Howson, Columbus Blue Jackets
26. Larry Pleau, St. Louis Blues
27. Dean Lombardi, Los Angeles Kings
28. Don Waddell, Atlanta Thrashers
29. Kevin Lowe, Edmonton Oilers
30. Jay Feaster, Tampa Bay Lightning

 

[Chip Whitley]

Laitetaan vielä lista kokonaisuudessaan tähän, jos joku ei jaksa tuota artikkelia lukea

Näitähän on aika vaikea vertailla, ja itse lähtisinkin lähinnä voitetut ottelut -periaatteella omaa listaani rakentamaan. Tästä syystä katson vähän kieroon kun Ottawan GM on noinkin alhaalla, ja vastaavasti Leafsin, Islandersin ja Coyotesin GM't ylempänä. Pidän myös Lamorielloa hieman yliarvostettuna, sillä viime kesien UFA-sainaukset tai muutenkin vain sopimukset ovat Brodeuria lukuun ottamatta olleet aika huonoja; työsulun jälkeen heitti 7 miljoonaa menemään Mogilnyyn ja Malakhoviin (muistaakseni jollekin AHL-pakillekin kaksi miljoonaa kaudesta?), Eliakselle järkyttävän pitkä ja rahakas soppari, Zubrusille samanmoinen, ja Vishnevskin sopimus on myös todellinen aivopieru. Mukaan mahtuu pari hyvääkin, Brodeur ja Parise lähinnä, mutta kokonaisuutta katsoen mollivoittoista touhua. Tietty Sutterin palkkaus oli ehkä kesän paras liike koko NHL'ssa, mutta ei sovi unohtaa Gomezin, Rafalskin ja muiden avainpelaajien menetyksiä, vaikka kaikki vapaita agentteja olivatkin.

Canucksin Nonisilla on ollut vähän pelivaraa koko johtokautensa ajan (palkat lähes katossa jo valmiiksi), joten Luongon hankintaa lukuun ottamatta on hiljaista ollut. Tästä huolimatta se tietty passiivisuus siirtomarkkinoilla varmasti tiputti Nonisin sijoitusta, tosin ihmettelen edelleen miten esim. Bostonin Chiarelli on Nonisia ylempänä. Joku Bob Gainey puolestaan saa kiittää korkeasta sijoituksestaan erinomaista scouttausta, ilman tuota tuskin top10 materiaalia olisi. Vaikeita nämä tällaiset listaukset.

Regier noin ylhäällä on minulle myös yllätys. Pääsyy jonka takia Sabres tippui NHL'n piikkipaikalta pois playoffeista, ja tästä palkintona viidentoista parhaimman joukossa? Dallasin kaksikkohan on tehnyt sen yhden liikkeen, jonka seurauksena pakka sekosi ja otettiin seuraava kuukausi urakalla nekkuun. Kymmenen parhaan joukkoon siis?

 

[dana77]

Ottaisin Kevin Lowen ennen aika montaa listalla ylempänä olevaa herraa. Ehkä sijat 20-23 voisivat olla hänen heiniään.

 

[Ferris]

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka pitkältä aikaväliltä GM:ien toimintaa tuossa on katseltu? Siitä ei tainnut olla mainintaa missään? Jos kyse on pelkästään tästä kaudesta, niin mielestäni McPhee pitäisi olla huomattavasti korkeammalla. Kesän vapaat agentit olivat kaikki enemmän kuin hyviä hankintoja (Nylle, Poti, Kozlov), samoin pidän kauppatakarajahankintoja myöskin kovin onnistuneina (Fedorov, Huet, Cooke). Tuohon päälle Ovetshkinin ja Seminin jatkot. Ainut tämän kauden heikko veto oli tuo Hanlonin potkujen kestäminen ja se voi kyllä maksaa sitten pudotuspelipaikan. Toisaalta jos rankkauksessa katsotaan GM:n koko pätkää nykyseurassaan, niin McPheen paikka on varmastikin aika lähellä totuutta. Väliin mahtui kuitenkin aika monta vuotta hölmöilyä etenkin pakkihankintojen suhteen.

GM:ien vertaaminen on kyllä aika vaikeaa, etenkin jos vertailupohjana pidetään kyseisen GM:n aikaa samassa joukkueessa. Toiset kun on olleet toimessaan puoli kautta ja toiset jo vuosikymmenen.

 

[pot67]

Ihan hyvä listaus mielestäni, ainoastaan tuo Dallasin GM-kaksikon oleminen top-10:ssä ihmetyttää. Ei heidän näytöt kyllä vielä noin korkeaan sijoitukseen oikeuta, vaikka tässä artikkelissa pääpaino onkin viimeisen vuoden otteissa ja he hyvää työtä ovatkin Dallasissa tehneet. Ei se Richards-diili nyt kuitenkaan niin loistava ollut Dallasin kannalta että sillä pitäisi top-10 paikka saada vaan hyvä treidi molempien osapuolien kannalta, vaikka Dallas kaupassa saikin parhaan pelaajan.

Ehkä se Ribeiro-Niinimaa deal nosti sitten osakkeika paljonkin. Näin ainakin uskon, sillä nythän jokainen voi miettiä uudelleen diilin arvoa. Varsinkin ne Habs-fanit, jotka kaupan tullessa julki väittivät kummankin joukkueen voittaneen..

 

[Bosco]

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka pitkältä aikaväliltä GM:ien toimintaa tuossa on katseltu? Siitä ei tainnut olla mainintaa missään?

Pääpaino arvioinnissa on ollut viimeisen vuoden otteilla GM:na.

Jos kyse on pelkästään tästä kaudesta, niin mielestäni McPhee pitäisi olla huomattavasti korkeammalla. Kesän vapaat agentit olivat kaikki enemmän kuin hyviä hankintoja (Nylle, Poti, Kozlov), samoin pidän kauppatakarajahankintoja myöskin kovin onnistuneina (Fedorov, Huet, Cooke). Tuohon päälle Ovetshkinin ja Seminin jatkot. Ainut tämän kauden heikko veto oli tuo Hanlonin potkujen kestäminen ja se voi kyllä maksaa sitten pudotuspelipaikan. Toisaalta jos rankkauksessa katsotaan GM:n koko pätkää nykyseurassaan, niin McPheen paikka on varmastikin aika lähellä totuutta. Väliin mahtui kuitenkin aika monta vuotta hölmöilyä etenkin pakkihankintojen suhteen.

McPhee teki mielestäni myös todella hyvää työtä tällä trade-deadlinella ja kyllähän hän olisi ansainnut varmasti korkeamman sijoituksen tuossa rankingissa. Perusteluista saa sellaisen kuvan, että tuo vaatimaton sijoitus johtuisi hänen osaltaan huonosta playoff-saldosta ensimmäisen kauden jälkeen (0-4 ottelusarjavoitot ja playoffien ulkopuolella kolmena edellisvuonna) sekä Boudreaun löytämisen "onnekkuudesta". Eli Capsin tämän kauden kurssin kääntyminen Hanlonin potkujen jälkeen on pikemminkin Hockey Newsin mielestä laitettavissa onnen piikkiin kuin McPheen kyvykkyyden managerina.

Ehkä se Ribeiro-Niinimaa deal nosti sitten osakkeika paljonkin. Näin ainakin uskon, sillä nythän jokainen voi miettiä uudelleen diilin arvoa. Varsinkin ne Habs-fanit, jotka kaupan tullessa julki väittivät kummankin joukkueen voittaneen..

Eihän tuolla Dallasin nykyisellä managerikaksikolla ollut mitään tekemistä tuon diilin kanssa kun he ovat vasta viime marraskuun puolivälistä saakka hoitaneet tuota GM:n tehtävää. Tuo Niinimaa-Ribeiro kauppa kun tapahtui siis yli vuoden ennen tämän nykyisen Dallasin GM-kaksikon aikaa.

Niin ja tuo linkki tuohon artikkeliin on nyt korjattu, jos sillä nyt mitään merkitystä on kun ei kukaan ollut näyttänyt huomaavan sen vievän ihan väärään paikkaan.

 

[M10]

Varsinkin ne Habs-fanit, jotka kaupan tullessa julki väittivät kummankin joukkueen voittaneen..

Habs-fanit ovat edelleen sitä mieltä, että Montreal vain hyötyi tuossa kaupassa. Kyseessä kun on kaukalon ulkopuoliset asiat. Pelillisestihän Stars vei tuon vähintään 100-0. Niin siis tuon kaupan, mitä Dallasilta oli junailemassa Doug Armstrong.

Dallasin kaksikkohan on tehnyt sen yhden liikkeen, jonka seurauksena pakka sekosi ja otettiin seuraava kuukausi urakalla nekkuun. Kymmenen parhaan joukkoon siis?

Tämä oli yleensä ihan ok tekstiä kirjoittavalta Chip Whitleyltä hassun puusilmäinen kommentti. Enkä sano sitä sillä, että väittäisin kaksipäisen GM:n kuuluvan tuonne top kymppiin, vaan sillä, että tuon kaupan onnistumista ei todellakaan voi mitata yhden kuukauden perusteella. Katsellaan pari kautta ja arvioidaan sitten. Jackson/Hull on muuten tehnyt paljon muutakin, kuin tuon blockbuster-treidin. Tuolla parivaljakolla on ollut yllättävän suuri rooli jopa Starsin pelillisissä asioissa. Armstrongin jatkaessa esim. Fistric, Niskanen tai Grossman eivät olisi todennäköisesti saaneet tällaista luottamusta, kuin nyt kaksipäisen GM:n vedellessä naruista.

 

[Bosco]

Näitähän on aika vaikea vertailla, ja itse lähtisinkin lähinnä voitetut ottelut -periaatteella omaa listaani rakentamaan. Tästä syystä katson vähän kieroon kun Ottawan GM on noinkin alhaalla, ja vastaavasti Leafsin, Islandersin ja Coyotesin GM't ylempänä.

Eipä tuo Bryan Murray kovinkaan hyvin ole vielä onnistunut Ottawan GM:na, tosin ei tuolla paikalla olekaan ollut kuin vajaan vuoden. Aiemmalta uralta näytöt ovatkin hieman kovemmat, mutta kun kerran pääpaino on viimeisen vuoden esityksillä on hän mielestäni oikealla paikalla. Mikäli taas asiaa tarkkailtaisiin tuolla voitetut ottelut-periaatteilla niin se suosisi mielestäni liikaa managereita, jotka saavat valmiiksi kovan materiaalin käyttöönsä verrattuna taas managereihin joiden täytyy rakentaa joukkue uudelleen edellisen managerin töppäysten takia (Toronto) tai muusta syystä.

Regier noin ylhäällä on minulle myös yllätys. Pääsyy jonka takia Sabres tippui NHL'n piikkipaikalta pois playoffeista, ja tästä palkintona viidentoista parhaimman joukossa?

Eiköhän suurin syy Regierin tekemisille tai tekemättä jättämisille ole ollut Buffalon omistajassa, eikä suinkaan Regierin kyvykkyydessä managerina?

 

[Chip Whitley]

Enkä sano sitä sillä, että väittäisin kaksipäisen GM:n kuuluvan tuonne top kymppiin, vaan sillä, että tuon kaupan onnistumista ei todellakaan voi mitata yhden kuukauden perusteella.

Ei voi, sillä se ei ole kauhean reilua, mutta nyt kuitenkin mitattiin. Itse ainakin uskon että tuo korkea sijoitus johtuu juuri Richardsin hankinnasta, joka ei vielä tähän mennessä ole mielestäni täysin onnistunut, josta ihmettelyni korkeaan sijoitukseen alkoi. Dallasillahan on ollut tavallaan ylitarjonta sentterin paikalle Richards-kaupan jälkeen, ja tämä on varmasti tehnyt vähän hallaa kemioille, jota ainakin minä (tosin vähemmän joukkuetta seuranneena) voisin pitää yhtenä pääsyynä tason tippumiseen.

Eipä tuo Bryan Murray kovinkaan hyvin ole vielä onnistunut Ottawan GM:na, tosin ei tuolla paikalla olekaan ollut kuin vajaan vuoden. Aiemmalta uralta näytöt ovatkin hieman kovemmat, mutta kun kerran pääpaino on viimeisen vuoden esityksillä on hän mielestäni oikealla paikalla. Mikäli taas asiaa tarkkailtaisiin tuolla voitetut ottelut-periaatteilla niin se suosisi mielestäni liikaa managereita, jotka saavat valmiiksi kovan materiaalin käyttöönsä verrattuna taas managereihin joiden täytyy rakentaa joukkue uudelleen edellisen managerin töppäysten takia (Toronto) tai muusta syystä.

Tuossa listassahan on aika monta GM'ää samassa tilanteessa Murrayn kanssa jossa joukkue on tavallaan ollut jo valmis (tai ei-valmis Toronton tapauksessa), joten sen takia en erikseen tuota pestin lyhytaikaisuutta maininnut. Ja tekihän Murray monen mielestä hyvän kaupan Carolinan kanssa, jotain mitä moni ylemmäksi rankattu ei ole tehnyt. Tietenkin se olisi tyhmää jos kaikki krediitti annettaisiin juuri virkaan astuneelle GM'lle, esimerkiksi Dallasin tilanteessa kaikesta kurasta huolimatta Armstrongin monivuotisen työn tulos tuo joukkue suurimmaksi osaksi on. Melkein pitäisi olla kaksi listausta jossa toisessa olisi kauemmin pestissään toimineet.

Eiköhän suurin syy Regierin tekemisille tai tekemättä jättämisille ole ollut Buffalon omistajassa, eikä suinkaan Regierin kyvykkyydessä managerina?

Ymmärrykseni mukaan Regierilla oli tilanne omissa käsissä, mutta koska piti politiikastaan kiinni (ei sopimusneuvotteluja kauden aikana), molemmat lähti. Tuskin nyt molempia olisi pystynyt pitämään, mutta toisen ainakin. Huhujen mukaanhan Briere oli ehdottanut viiden vuoden ja 25 miljoonan sopimusta mutta Regier piti periaatteestaan kiinni. Tiedä sitten pitääkö paikkansa, mutta olen ymmärtänyt että omistaja ei syypäänä ollut. Vanekille kuitenkin liikeni 7 miljoonaa.

 

[nuck]

Canucksin Nonisilla on ollut vähän pelivaraa koko johtokautensa ajan (palkat lähes katossa jo valmiiksi), joten Luongon hankintaa lukuun ottamatta on hiljaista ollut. Tästä huolimatta se tietty passiivisuus siirtomarkkinoilla varmasti tiputti Nonisin sijoitusta, tosin ihmettelen edelleen miten esim. Bostonin Chiarelli on Nonisia ylempänä.

Viime kaudella Nonis rankattiin saman lehden toimesta NHL:n suurimmaksi kiekkovaikuttajaksi, nyt hän on pudonnut managereiden listalla puolen välin alle (16.). Mielenkiintoinen sukellus kyseessä managerille, joka ei ole kuitenkaan tehnyt yhtään huonoa kauppaa vuoden aikana. Tosin tuolla tietyllä passiivisuudella on ollut varmasti osasyy tämän kauden rankkaukseen. Tai ehkä Keslerin, Bieksan ja Salon pitkät jatkosopimukset pudottivat arvostusta. Tai sitten se, että tällä kaudella hän ei pystynyt hankkimaan kuivilta markkinoilta toista Luongon tasoista pelaajaa vaihdossa kynään ja teroittimeen (anteeksi Allen!), kun palkat olivat jo niin katossa.

No, onneksi nämä ovat näitä listauksia, joita ei kovin syvään kannata tuijottaa. Ei etenkään, kun kyseessä on tosiaankin vain yhden kauden mittainen katsaus managerin toimiin.