Yleisesti NHL:stä

[ipaz]

Hockey Belongs To Desert! Kertoo lähinnä Phoenixin/Arizonan organisaatiosta, eikä ulkoisista puitteista sinänsä, että samankaltaisissa maisemissa pellailevat Kultaiset ritarit ovat muutamassa vuodessa vakiintuneet tärkeäksi osaksi liigan "corea", siinä missä Kojootit eivät neljännesvuosisadan jälkeenkään oikein saa moottoria käyntiin ja kansaa lehtereille. Oma poika Matthews UFA:na sinne? Teppo Winnipeg johtoportaaseen? Vaikkei mitään erityisiä sympatioita ko. franchisea kohtaan olekaan, relokaatio on aina kivulias prosessi paikalliselle yhteisölle, vaikka Quebec City yhtäältä jengin ansaitseekin. Toisaalta kuinka moni kaipaa Atlanta Thrashersia?

Vaikka molemmat auringonpaahteessa pelaavatkin, niin eiköhän kaikki lähde kuitenkin omistajasta ja siitä minkälaisen johtoportaan hän saa aikaan. Vegasilla on omistaja, joka on lyönyt valtavan määrän rahaa rakentaakseen nykyisen hurlumhein. Yksi tärkein asia luonnollisesti se, että Vegasin halli sijaitsee keskellä kaupunkia Las Vegas Stripilla (tai no, 100 metriä sivuun) ja Coyotesin Gila River Arena 30km Phoenixin valoista esikaupunkien takana.

Tosin ei NBA:n Phoenix Suns ole myöskään saanut keskustahalliaan täyteen moneen vuoteen, vaikka kapasiteetti koripallossa on "vain" 18500 katsojaa. En sitten tiedä kuin houkutteleva paikka Phoenixin keskusta on illanvietolle urheilun katsomisen ohessa. Alueen varakkaammat ihmiset asuvat Scottsdalen kaupungissa, joka sijaitsee keskustasta itään kun taasen Coyotes-halli on kaukana lännessä (Scottsdale > Glenndale 50km)

Vegasissa on onnistunut kaikki paremmin kuin hyvin. Joukkueesta saatiin rakennettua heti menestyjä uusien Expansion Draft-sääntöjen takia. Ja kun aloittaa kulttuurin luomisen nollista erittäin vahvalla suunnitelmalla ja valtavalla, ennakkoluulottomalla markkinointikoneistolla jolla on ollut rahaa käytössään enemmän kun tarpeeksi, niin näkyvyyttä on tullut enemmän kuin millään laajennusjoukkueella koskaan NHL:n historiassa. Siinä on vanhalla joukkueella, kuten Coyotesilla useine omistajasotkuineen aivan eri lähtökohdat lähteä pyörittämään businesta.

Golden Knights myös valtava etu siitä, että oli myös kaupungin ensimmäinen iso ammattilaisurheilujoukkue (Major four), kun taas Jets / Coyotes muutti täyteen ahdetulle markkinalle: NFL Cardinals, NBA Suns ja MLB Diamondbacks oli perustettu jo 1995, vaikka aloitti pelaamisen kaudella 1998, kun Coyotes oli jo tullut kaupunkiin.

Kyllä urheilujoukkueen menestys lähtee aina omistajasta, sekä siitä millaisen johtokunnan / hallituksen saa palkattua ja kuinka paljon rahaa on käytettävissä markkinointiin.

 

[Henkka]

Mitenkäs se menikään?

"Menestyneet NHL-joukkueet rakennetaan kärkivarauksilla huippusenttereiden ympärille."

Top4-joukkueiden Top3-sentterit:

	sentterit
TBL	Point	3rd round	79.overall
	Cirelli	3rd round	72.overall
	Gourde	vapaa agentti
MTL	Danault	1st	26.overall
	Suzuki	1st	13.overall
	Staal	1st (2nd ovr)	vanhus-hylkiö treidillä
NYI	Nelson	1st	30.overall
	Barzal	1st	16.overall
	Pageau	4th round	treidillä
VGK	Karlsson	2nd round	CBJ-hylkiö
	Stephenson	3rd round	treidi
	Roy	4th round	treidi

Eli semmoinen just ja just puolenvälin 1.kiekan varaus tarvitaan korkeintaan, mutta muuten nuo kärkivaraukset johtaa vain kalliisiin sopimuksiin, viihdyttävään runkosarjakiekkoon ja Hart Trophy -ehdokkuuksiin. Sieltä sitten kallis paperi ja cap-kurimus. Mikään ei oikeastaan indikoi, että kärkivaraukset senttereihin johtaisivat varmuudella lopulliseen menestykseen. Toisenlaisen tien valinneet menestyvät lopulta paremmin.

 

[hihhu]

Mitenkäs se menikään?

"Menestyneet NHL-joukkueet rakennetaan kärkivarauksilla huippusenttereiden ympärille."

Elän käsityksessä, että osta, varaa, vaihda tai varasta itsellesi noin Norristason pakki ja katsellaan sitten.

 

[larzzon]

^^ Ehkä yhden vuoden otanta on aika pieni, mutta just esim Pointista on ollut tilastotwitterissä juttua, että hän olisi ollut heittämällä ykköskiepin varaus, jos varaaminen olisi tilastopohjaista, eikä vanhojen äijien silmätestiä. Barzalin olisi kuulunut myös mennä korkeammalla. (ilmeisesti hänen haastatteluvastauksensa olivat olleet sen verran itsevarmoja/humoristisia, että moni joukkue skippasi, ml. Bruins).

edit: pointtina, että varaus- ja skouttaustoiminta on ollut ihan viime vuosiin saakka niin amatöörimäistä puuhastelua, etten noista varausnumeroista niin perustaisi.

 

[Rod Weary]

Palataan asiaan, kun Sasha nostelee kannua. Siis ensi kaudella.

 

[Henkka]

^^ Ehkä yhden vuoden otanta on aika pieni, mutta just esim Pointista on ollut tilastotwitterissä juttua, että hän olisi ollut heittämällä ykköskiepin varaus, jos varaaminen olisi tilastopohjaista, eikä vanhojen äijien silmätestiä. Barzalin olisi kuulunut myös mennä korkeammalla. (ilmeisesti hänen haastatteluvastauksensa olivat olleet sen verran itsevarmoja/humoristisia, että moni joukkue skippasi, ml. Bruins).

edit: pointtina, että varaus- ja skouttaustoiminta on ollut ihan viime vuosiin saakka niin amatöörimäistä puuhastelua, etten noista varausnumeroista niin perustaisi.

Minun mielestäni ongelma on se, että se korkea ja helppo varaus johtaa nykypäivänä tuohon kalliiseen automaattisopimukseen, jolle ei kukaan tunnu mahtavan mitään. Paitsi ehkä Steve Yzerman. Korkeat varaukset ovat hyviä bisnekselle ja supertähtikultille, muttei ne voittamiseen johda.

Sitten näihin kärkivuoro-jengeihin jää voittava syvyysosasto syntymättä, kun ne supertähdet saa liikaa. Liikaa = markkinahinta, joka on keskinkertaisuutta capin sisällä. Voittavat jengit ovat täynnä ryöstölappuja tai muuta cap-kikkailua. Ja samasta syystä Boston on korkealla vuodesta toiseen. Eihän siinä ole mitään järkeä miten edullisia, epäitsekkäitä ja tehokkaita esim Marchand ja Bergeron ovat olleet.

 

[hihhu]

^^ Ehkä yhden vuoden otanta on aika pieni, mutta just esim Pointista on ollut tilastotwitterissä juttua, että hän olisi ollut heittämällä ykköskiepin varaus, jos varaaminen olisi tilastopohjaista, eikä vanhojen äijien silmätestiä. Barzalin olisi kuulunut myös mennä korkeammalla. (ilmeisesti hänen haastatteluvastauksensa olivat olleet sen verran itsevarmoja/humoristisia, että moni joukkue skippasi, ml. Bruins).

edit: pointtina, että varaus- ja skouttaustoiminta on ollut ihan viime vuosiin saakka niin amatöörimäistä puuhastelua, etten noista varausnumeroista niin perustaisi.

Olen joskus miettinytkin, että jos top 3 varaus haluaa hyvään joukkueeseen, niin kannattaa vaan puhua paljon paskaa, ettei alkupään jengit uskalla varata. Ja noin ylipäätään, jos ei halua johonkin, niin sparraa itsensä sellaiseen "hookers and blow"-haastattelumoodiin, ettei nyt mihinkään ihan huumoriorganisaatioon joudu. McDavidinkaan ei olisi tarvinnut kuin sekoilla itsensä kuin pari sijaa alaspäin, niin siellähän alkaa olla ihan jääkiekkojoukkueitakin.

 

[Henkka]

Sitten vielä tämäkin, että korona toki muutti maailmaa. Moni rakensi joukkuettaan nousevalle capille. Ja nyt tässä hetkessä nähdään tämä, kellä se cap-kulttuuri on kestänyt parhaiten.

Kun uudet TV-diilit tulee ja tulevaisuudessa cap lähtee jälleen ehkä rajuunkin nousuun, niin eiköhän sitten nähdä taas korkealla varanneen jengin voittoja. Mutta nykyhetkessä näkyy ylikorostetusti parhaiten hoidetut jengit (jopa Bergevinille rispekt) ja ovat sen kyllä täysin ansainneet.

 

[Ollakseni]

Eli semmoinen just ja just puolenvälin 1.kiekan varaus tarvitaan korkeintaan, mutta muuten nuo kärkivaraukset johtaa vain kalliisiin sopimuksiin, viihdyttävään runkosarjakiekkoon ja Hart Trophy -ehdokkuuksiin. Sieltä sitten kallis paperi ja cap-kurimus. Mikään ei oikeastaan indikoi, että kärkivaraukset senttereihin johtaisivat varmuudella lopulliseen menestykseen. Toisenlaisen tien valinneet menestyvät lopulta paremmin

No. Olihan tuossa semmoinen pätkä kun joku Penguins voitti mestaruuksia ja kärkisentterit oli varattu sijoilla 1 ja 2. Washingtonilla on myös Nicklas Bäckström joka varattiin neljäntenä, Toews varattiin kolmantena. Ja onhan noista joukkueista Tampalla joku Stamkos (1st.)myös mukana ja Montrealilla Kotkaniemi (3rd.). Ja onhan Vegasilla maalissa entinen ykkösvaraus ja Tampalla joku toisena varattu puolustaja.

 

[larzzon]

Minun mielestäni ongelma on se, että se korkea ja helppo varaus johtaa nykypäivänä tuohon kalliiseen automaattisopimukseen, jolle ei kukaan tunnu mahtavan mitään. Paitsi ehkä Steve Yzerman. Korkeat varaukset ovat hyviä bisnekselle ja supertähtikultille, muttei ne voittamiseen johda.

Sitten näihin kärkivuoro-jengeihin jää voittava syvyysosasto syntymättä, kun ne supertähdet saa liikaa. Liikaa = markkinahinta, joka on keskinkertaisuutta capin sisällä. Voittavat jengit ovat täynnä ryöstölappuja tai muuta cap-kikkailua. Ja samasta syystä Boston on korkealla vuodesta toiseen. Eihän siinä ole mitään järkeä miten edullisia, epäitsekkäitä ja tehokkaita esim Marchand ja Bergeron ovat olleet.

Niin, kieltämättä siitä on joukkueelle tavattomasti etua, jos onnistuu löytämään runkopelaajiaan alemmilla vuoroilla, sitä en kiistä.

Varusnumero on pelaajalle itselleen varmasti se ensimmäinen paalu, jolla hän määrittelee itseään muiden joukossa. Kuinka paljon esim Seguinin ongelmista Bruinsissa johtui siitä, että muut vastaavat kärkivaraukset saivat pelata jotain muuta kuin kahdensuunnan kiekkoa, tekivät enemmän pisteitä, saivat isompia sopimuksia? Tunsiko Seguin, että hän on jäänyt vertailuryhmästään jälkeen?

Joku Pastrnak sen sijaan on ollut jo iloinen, että on päässyt pelaamaan NHLää varauskesänsä jälkeisenä kautena. Harva vastavalla numerolla varattu on.

Kyllä se varausnumero luultavasti merkitsee suht pitkälle, kun pelaaja miettii mitä hän milläkin hetkellä ansaitsee roolin tai palkan puolesta. Toki merkitys varmasti myös hälvenee, mitä pidemmälle ura etenee, mutta ovathan nuo elcn jälkeiset laput aika keskeisessä roolissa menestyvillä joukkueilla. Jos ei tarvitse 10+ miljoonaa maksaa...

 

[hulkster19]

Ja onhan noista joukkueista Tampalla joku Stamkos (1st.)myös mukana ja Montrealilla Kotkaniemi (3rd.). Ja onhan Vegasilla maalissa entinen ykkösvaraus ja Tampalla joku toisena varattu puolustaja.

Juuri näin. Ei tuossa pelkkiä senttereitä kannata liikaa tuijottaa.

Muuten tämän vuoden jäljellä olevat playoff-joukkueet ovat toki sellaisia, että ne kovimmat supertähdet puuttuvat. Ehkä Mark Stonen voi Vegasista sellaiseksi laskea. Ai niin, ja onhan siellä maalivahtina Fleury.

Enemmän ongelmana noilla korkealta supertähtiä varanneilla joukkueilla (Edmonton, Buffalo) on ollut se syvyysdraftaaminen, jossa taas esimerkiksi Tampa ja Colorado ovat onnistuneet erinomaisesti.

 

[Wilderness]

Juuri näin. Ei tuossa pelkkiä senttereitä kannata liikaa tuijottaa.

Muuten tämän vuoden jäljellä olevat playoff-joukkueet ovat toki sellaisia, että ne kovimmat supertähdet puuttuvat. Ehkä Mark Stonen voi Vegasista sellaiseksi laskea. Ai niin, ja onhan siellä maalivahtina Fleury.

Enemmän ongelmana noilla korkealta supertähtiä varanneilla joukkueilla (Edmonton, Buffalo) on ollut se syvyysdraftaaminen, jossa taas esimerkiksi Tampa ja Colorado ovat onnistuneet erinomaisesti.

Kyllähän nyt esimerkiksi Tampa on joukkue, jossa on (ainakin omasta mielestä) useampikin supertähti.

Tai ainakin omissa kirjoissa ainakin seuraavat kaverit menevät siihen kategoriaan:

Andrei Vasilevsky
Victor Hedman
Nikita Kucherov

Samalla taustalla kuitenkin löytyy pelaajia kuten Stamkos ja Point, jotka eivät myöskään kovinkaan kaukana ole riippuen siitä mihin sen rajan asettaa.

 

[kalitsu]

Brayden Point on aivan käsittämättömän aliarvostettu pelaaja. Katsokaa nyt mitä se kaveri tekee siellä kentällä, jatkuvasti. Kucherovin kanssa on varmasti mukava pelata, mutta veikkaisin Kuchin olevan varsin tyytyväinen ketjukavereihinsa.

 

[Wild-Chester]

Mitenkäs se menikään?

"Menestyneet NHL-joukkueet rakennetaan kärkivarauksilla huippusenttereiden ympärille."

Top4-joukkueiden Top3-sentterit:

	sentterit
TBL	Point	3rd round	79.overall
	Cirelli	3rd round	72.overall
	Gourde	vapaa agentti
MTL	Danault	1st	26.overall
	Suzuki	1st	13.overall
	Staal	1st (2nd ovr)	vanhus-hylkiö treidillä
NYI	Nelson	1st	30.overall
	Barzal	1st	16.overall
	Pageau	4th round	treidillä
VGK	Karlsson	2nd round	CBJ-hylkiö
	Stephenson	3rd round	treidi
	Roy	4th round	treidi

Eli semmoinen just ja just puolenvälin 1.kiekan varaus tarvitaan korkeintaan, mutta muuten nuo kärkivaraukset johtaa vain kalliisiin sopimuksiin, viihdyttävään runkosarjakiekkoon ja Hart Trophy -ehdokkuuksiin. Sieltä sitten kallis paperi ja cap-kurimus. Mikään ei oikeastaan indikoi, että kärkivaraukset senttereihin johtaisivat varmuudella lopulliseen menestykseen. Toisenlaisen tien valinneet menestyvät lopulta paremmin.

Mitenkäs se menikään?

Menestyneet NHL-joukkueet rakennetaan ykköskierroksella varatuiden maalivahtien ympärille.

Top4-joukkueiden ykkösmaalivahdit:

	maalivahdit
TBL	Vasilevsky	1st	19. overall
MTL	Price	1st	5. overall
NYI	Varlamov	1st	23. overall
VGK	Fleury	1st	1. overall

Molemmilla teorioilla on melkolailla yhtä pitkäaikainen näyttö takanaan.

 

[Henkka]

Hyvä hyvä. Tarvitaan lisää teorioita. Omani keskittyi vain senttereihin.

 

[Ollakseni]

Mulla on semmoinen teoria, että kannattaa varata hyviä pelaajia ja sitten huijata heidät tekemään alihintaisia sopimuksia. Esimerkiksi jos varaa Hart ja Art Ross voittajan toisella kierroksella niin se on hyvä taktiikka ja top-10 sentterin NHL:ssä voi löytää kolmannella kierroksella. Samoin kannattaa palkata liigan paras valmentaja jos mahdollista. Samoin jos saa laajennusdraftin yhteydessä kokonaisen hyökkäys ketjun niin se kannattaa hyödyntää. Tärkeää myös päästää ykkössentteri menemään johonkin muuhun joukkueeseen vapailla markkinoilla.

Tai sitten opetus on se, että ei ole yhtä tapaa voittaa mestaruutta tai rakentaa menestyvää joukkuetta. Tärkeintä on selkeä visio ja tuuri. Jos Barzal ei olisi ollut valittavissa Islandersilla olisiko heillä nyt yhtä hyvä tilanne? Mitä jos Florida ei olisi perseilyä laajennusdraftia?

 

[Wild-Chester]

Hyvä hyvä. Tarvitaan lisää teorioita. Omani keskittyi vain senttereihin.

En sikäli tyrmää teoriaasi, se voi varsin hyvin muutaman vuoden sisään muuttua ihan pitäväksi, erityisesti nyt mikäli palkkakatto pysyy samana useampia vuosia.

Lähinnä tarkoitan että viimevuosikymmenellä mestaruuksia voitettiin hyvinkin erilaisin reseptein, koskien niin joukkueen pelitapaa, kuin palkkarakennettakin.

 

[steierwrass]

Minun mielestäni ongelma on se, että se korkea ja helppo varaus johtaa nykypäivänä tuohon kalliiseen automaattisopimukseen, jolle ei kukaan tunnu mahtavan mitään. Paitsi ehkä Steve Yzerman. Korkeat varaukset ovat hyviä bisnekselle ja supertähtikultille, muttei ne voittamiseen johda.

Sitten näihin kärkivuoro-jengeihin jää voittava syvyysosasto syntymättä, kun ne supertähdet saa liikaa. Liikaa = markkinahinta, joka on keskinkertaisuutta capin sisällä. Voittavat jengit ovat täynnä ryöstölappuja tai muuta cap-kikkailua. Ja samasta syystä Boston on korkealla vuodesta toiseen. Eihän siinä ole mitään järkeä miten edullisia, epäitsekkäitä ja tehokkaita esim Marchand ja Bergeron ovat olleet.

Toki Boltsilla kaksi kärkihyökkääjää vie 18 miljoonaa ja siihen päälle maalivahdin 9,5M. Ihan muilla keinoilla siellä ollaan tällä hetkellä saatu joukkue kasaan. Hedman toki pelaa pienellä alennuksella ja Point myös tehoonsa nähden, mutta halvempia Barkov ja MacKinnon ovat tällä hetkellä kuin vaikka Point.

 

[larzzon]

Toki Boltsilla kaksi kärkihyökkääjää vie 18 miljoonaa ja siihen päälle maalivahdin 9,5M. Ihan muilla keinoilla siellä ollaan tällä hetkellä saatu joukkue kasaan. Hedman toki pelaa pienellä alennuksella ja Point myös tehoonsa nähden, mutta halvempia Barkov ja MacKinnon ovat tällä hetkellä kuin vaikka Point.

Pointin, Barkovin ja MacKinnonin kaikkien sopimukset olivat reilut 8 pinnaa capista. Point oli ainoa, jolla elc:n aikana ppg-kausi, Barkovilla tai MacKinnonilla ei edes lähelle. Kyllä mun mielestä on melko kohtuullista sanoa, että Point sai sopimuksensa näytöillä, Barkov ja MacKinnon lupauksella: seurat ottivat riskiä, että kehitys jatkuu ja pitkien sopimusten loput ovat edullisia.

Olisiko kolmoskiepin varauksella ollut Barkovin tai MacKinnonin kehityskaarella mitään edellytyksiä Barkovin tai MacKinnonin sopimuksiin? Epäilen.

 

[steierwrass]

Pointin, Barkovin ja MacKinnonin kaikkien sopimukset olivat reilut 8 pinnaa capista. Point oli ainoa, jolla elc:n aikana ppg-kausi, Barkovilla tai MacKinnonilla ei edes lähelle. Kyllä mun mielestä on melko kohtuullista sanoa, että Point sai sopimuksensa näytöillä, Barkov ja MacKinnon lupauksella: seurat ottivat riskiä, että kehitys jatkuu ja pitkien sopimusten loput ovat edullisia.

Olisiko kolmoskiepin varauksella ollut Barkovin tai MacKinnonin kehityskaarella mitään edellytyksiä Barkovin tai MacKinnonin sopimuksiin? Epäilen.

Mä en nyt tiedä, miten tää liittyy mun viestiin. Pointti Pointin sopimuksen vertailussa oli se, kun Henkka puhui kalliista kärkiäijien sopimuksista, niin ei noiden herrojen sopimukset ainakaan ole olleet sotkemassa rakentamista mitenkään. Pointin sopimus on kohdallaan tai halpa.

 

[larzzon]

^ No sori jos ei liittynyt! Ymmärsin itse @Henkka n pointin osapuilleen niin, että ura-ansiot ovat hyvin riippuvaisia varausnumerosta: mitä korkeampi varaus, sitä epätodennäköisemmin pelaajasta niistää halpoja kausia.

Parin pelaajan vertailu nyt ei sinänsä kerro ilmiöstä mitään, koska sattuma näyttelee näissä niin suurta roolia, mutta noista esimerkiksikin ottamistasi pelaajista Point tarjosi sopimuksen allekirjoitushetkellä ylivoimaisesti kovimman/varmimman vastineen rahoille. Barkovin ja MacKinnonin sopimuksen piti edullisena elcn aikaiset näytöt.

 

[larzzon]

Jos haluaa Pointia verrata korkeaan varaukseen niin sopiva verrokki on Marner. Molemmilla varauksen jälkeen kausi junioreissa, pisteet elcn aikana 61, 69, 94 ja 40, 66, 92. Samana kautena aloittivat, joten sopimukset vertailukelpoisia dollareissa.

 

[hulkster19]

Kyllähän nyt esimerkiksi Tampa on joukkue, jossa on (ainakin omasta mielestä) useampikin supertähti.

Tai ainakin omissa kirjoissa ainakin seuraavat kaverit menevät siihen kategoriaan:

Andrei Vasilevsky
Victor Hedman
Nikita Kucherov

Samalla taustalla kuitenkin löytyy pelaajia kuten Stamkos ja Point, jotka eivät myöskään kovinkaan kaukana ole riippuen siitä mihin sen rajan asettaa.

Joo, en siis tosiaan tarkoittanut sanoa tuota Tampasta. Tuli kirjoitettua epäselvästi, kun alun perin tekstissä oli ennen Muuten-sanaa (jolla oli tarkoitus viitata muihin kuin Tampaan) pari lausetta Tampasta, jotka lopulta poistin, kun sisältö oli aika lailla samaa kuin lainaamassani viestissä. Kaikki kolme listaamaasi pelaajaa ovat helposti supertähtiä, ja ei olisi vaikeaa laskea myöskään noita Stamkosia (vanhoilla meriiteillä) ja Pointia (ehkä parin vuoden päästä) tuohon kategoriaan.

 

[repe_joke]

Jos haluaa Pointia verrata korkeaan varaukseen niin sopiva verrokki on Marner. Molemmilla varauksen jälkeen kausi junioreissa, pisteet elcn aikana 61, 69, 94 ja 40, 66, 92. Samana kautena aloittivat, joten sopimukset vertailukelpoisia dollareissa.

Toisen soppari on 3-vuotta ja on RFA sopimuksen päätyttyä, ja toisen sopimus on 6-vuotta minkä jälkeen on UFA. Kyllähän niitä voi toisiinsa vertailla. Mitään järkeä siinä ei ole, mutta vertailla voi toki.

 

[Logan]

Oma teoria on tämä Suomen maajokkue-homma. Nyt Mackinnonista päästiin tai päästään nauttimaan vielä halvalla. Makar jne. tosta kun sopimukset saa niin on vaikeeta.

Tää on kuitenkin joukkuepeli niin siihen pitäs pyrkiä. Ainakin jos haluaa voittaa. Joukkueiden johtajien pitäs vaan tajuta että ei pitäs 2 pelaajan viedä 25 milliä katosta.

Jokainen pelaaja tietty rahansa haluaa mutta ne vois jakautua paremmin kun gm:t pitäs päänsä. Tähtikultissa on tietty vaikea faneille myydä joukkuetta.