Yleisesti NHL:stä

[Bbird80]

Enemmän NHL:ää yleisesti seuraavilta kysyisin että onko kuinka yleistä että sama joukkue liidaa sekä yv- että av-tilastoa? Tämä tuli siitä mieleen, että Caps näyttää tällä hetkellä niin tekevän.

The Capitals Lead the NHL in the Power Play and Penalty Kill

En tiedä, mutta kuinka usein sarjan johtopallilla nähdään joukkue, joka on vastaavasti molemmissa tilastoissa viimeinen? Ducks on tämän kauden outolintu, mättävät maaleja tasakentällisin melkoista tahtia.

 

[Henkka]

En tiedä, mutta kuinka usein sarjan johtopallilla nähdään joukkue, joka on vastaavasti molemmissa tilastoissa viimeinen? Ducks on tämän kauden outolintu, mättävät maaleja tasakentällisin melkoista tahtia.

Hyvä esimerkki siitä, että 5 vs. 5 jääkiekko on se, joilla pelit oikeasti voitetaan. Erikoistilanteet voi olla vaikka mitä paskaa, kun suurin osa pelistä on kuitenkin 5 vs. 5.

Playoffseissa varsinkin, kun jäähylinja löystyy ja erikoistilanteiden määrä vähenee, niin tasakenttäpelaamisen suhtellinen merkitys vain kasvaa.

Anaheimin tilanne on siten erinomainen. Saattaa jopa olla, että San Jose Sharksin varmat mestaruusjuhlat joudutaan tämän takia perumaan.

 

[penzwei]

Playoffseissa varsinkin, kun jäähylinja löystyy ja erikoistilanteiden määrä vähenee, niin tasakenttäpelaamisen suhtellinen merkitys vain kasvaa.

Esimerkki tästä olkoon sarja Boston Bruinsin ja Montreal Canadiensin väliltä keväältä 2011. Bruins ei onnistunut saamaan yhtään ylivoimaosumaa, silti voittaen sarjan.

 

[vilpertti]

Kuten Ducksin kausiketjussakin totesin, katsotaan joukkueen suorittamista sitten, kun ovat pelanneet enemmän kuin yhden ottelun lännen kovia joukkueita vastaan. Tällä hetkellä toki näyttää hyvältä, mutta joukkueella on ollut myös kenties liigan helpoin alkukausi.

 

[Dissonanssi]

Hyvä esimerkki siitä, että 5 vs. 5 jääkiekko on se, joilla pelit oikeasti voitetaan. Erikoistilanteet voi olla vaikka mitä paskaa, kun suurin osa pelistä on kuitenkin 5 vs. 5.

Playoffseissa varsinkin, kun jäähylinja löystyy ja erikoistilanteiden määrä vähenee, niin tasakenttäpelaamisen suhtellinen merkitys vain kasvaa.

Anaheimin tilanne on siten erinomainen. Saattaa jopa olla, että San Jose Sharksin varmat mestaruusjuhlat joudutaan tämän takia perumaan.

En näkisi asiaa aivan näin yksioikoiseksi.

Se on tietenkin täysin selvä asia, että jos jommasta kummasta täytyy valita, niin tietenkin tärkeämpää on pelaamisen hyvä taso tasakentällisin. Kuitenkin täytyy huomioida myös muut, pelilliset muutokset mentäessä playoffeihin.

Oikeastaan tuo lähtökohta, jonka mukaan erikoistilanteiden määrä pienenee, voidaan tulkita juuri korostavan erikoistilanteiden tehokkaan hyödyntämisen tärkeyttä. Pelaaminen tasakentällisin muuttuu huomattavasti enemmän riskejä välttäväksi, yksinkertaisemmaksi sekä ylipäänsä vähemmän maalipaikkoja tuottavaksi. Tällöin pelaamisen luonne muuttuu jo niin selkeästi, että on syytä suhtautua varauksella ajatukseen, jonka mukaan joukkueet pystyisivät siirtämään saman tehokkuuden runkosarjasta myös playoffeihin.

Juuri tällöin erikoistilanteiden rooli korostaa, koska marginaalit ovat niin pienet. Myöskin erikoistilannepelaaminen ei luonteensa vuoksi lähtökohtaisesti muutu aivan yhtä paljon kuin tasakentällisin pelaaminen. Tämä voi aivan hyvin antaa erikoistilanteissa vahvalle joukkueelle jopa sen riittävän edgen.

 

[Henkka]

En näkisi asiaa aivan näin yksioikoiseksi.

Se on tietenkin täysin selvä asia, että jos jommasta kummasta täytyy valita, niin tietenkin tärkeämpää on pelaamisen hyvä taso tasakentällisin. Kuitenkin täytyy huomioida myös muut, pelilliset muutokset mentäessä playoffeihin.

Oikeastaan tuo lähtökohta, jonka mukaan erikoistilanteiden määrä pienenee, voidaan tulkita juuri korostavan erikoistilanteiden tehokkaan hyödyntämisen tärkeyttä. Pelaaminen tasakentällisin muuttuu huomattavasti enemmän riskejä välttäväksi, yksinkertaisemmaksi sekä ylipäänsä vähemmän maalipaikkoja tuottavaksi. Tällöin pelaamisen luonne muuttuu jo niin selkeästi, että on syytä suhtautua varauksella ajatukseen, jonka mukaan joukkueet pystyisivät siirtämään saman tehokkuuden runkosarjasta myös playoffeihin.

Juuri tällöin erikoistilanteiden rooli korostaa, koska marginaalit ovat niin pienet. Myöskin erikoistilannepelaaminen ei luonteensa vuoksi lähtökohtaisesti muutu aivan yhtä paljon kuin tasakentällisin pelaaminen. Tämä voi aivan hyvin antaa erikoistilanteissa vahvalle joukkueelle jopa sen riittävän edgen.

Semmoinen korjaus vielä tuohon, että ylivoiman ei tarvitse toimia käytännössä ollenkaan, kunhan alivoima pelaa. Tästä esimerkkinä on Boston Bruinsin 2011 Stanley Cup. Vuotavalla av:lla ja hyvällä tasakenttäpelaamisella ei kannuja voiteta.

 

[Dissonanssi]

Semmoinen korjaus vielä tuohon, että ylivoiman ei tarvitse toimia käytännössä ollenkaan, kunhan alivoima pelaa. Tästä esimerkkinä on Boston Bruinsin 2011 Stanley Cup. Vuotavalla av:lla ja hyvällä tasakenttäpelaamisella ei kannuja voiteta.

En tiedä, miksi kirjoitit tuohon "korjaus", sillä viestisihän vain vahvistaa tuota näkökulmaa, jonka toin esille.

Kun korostat alivoiman tärkeyttä, korostat siinä samalla väistämättä myös ylivoiman roolia. Nimittäin jos esitämme tosiseikaistoltaan toden väittämän, että "joukkueen y alivoimapeli oli hyvää", voimme esittää täysin samoilla tosiseikoilla myös, vaihtamalla näkökulmaa, väittämän "joukkueen x ylivoimapeli ei ollut riittävän hyvää ollakseen parempaa kuin joukkueen y alivoimapeli".

Kun otit esimerkiksi tuossa Bostonin, niin tuossahan juuri korostuu se, että Bostonin kohtalo olisi saattanut olla toinen, jos jollain vastustajalla olisi ollut täysin murhaava ylivoima. Tällöin se joukkue olisi voinut ottaa niskalenkin juuri erikoistilanteissa.

Bostonin esimerkki toki osoittaa sen, että loistava/hyvä ylivoima ei ole välttämätöntä mestaruuden voittamiseen. Tällaista väittämää tosin kukaan tuskin on esittänyt.

Alkuperäinen väittämähän käsittääkseni oli se, että playoffeja ajatellen tärkeämpää on maalinteko tasakentällisin kuin ylivoimalla. Mielestäni tämä väittämä voidaan, aikaisemmin esittämäni perustein, hyvin riitauttaa. Lisäargumenttina voidaan käyttää juurikin Bostonia, jonka menestys ja varsinkaan maalinteko ei ole ollut tyypillisesti kovin kaksista runkosarjassa, mutta joukkue on taas tyypillisesti hyvin vahva juuri pudotuspeleissä. Tätä seikkaahan selittää juuri pudotuspelien muuttunut pelityyli (ja keskimäärin huomattavasti vahvemmat vastustajat) runkosarjaan verrattuna.

 

[larzzon]

->Ylivoimasta tulee pleijarien parilla vikalla kierroksella lähes yhdentekevää, koska kaikilla mukana olevilla joukkueilla on hyvä av.

Perstuntumalla väitän, että yv-maaleja tehdään suhteellisesti ottaen vähemmän keväällä kuin runkosarjassa. Jos joku viitsii tsekata, niin ei tarvitse tästäkään asiasta lässyttää. Sen muistan varmaksi, että Bruinsin kahtena vikana finaalivuonna fonalistit ovat olleet 5vs5-pelissä liigan eliittiä paitsi keväällä, myös runkosarjasda.

 

[dana77]

En nyt varsinaisesti jaksa eri mieltä olla, mutta mielessä on kuinka Minnesota Northstars hakkasi kevään 1991 pleijareissa ylivoimalla 15 maalia Blackhawksin reppuun ja laittoivat 38 pistettä enemmän runkosarjassa keränneet mustahaukat laulukuoroon. Yhteensä Minnesota teki kuuden pelin sarjassa 23 maalia eli olihan niitä 8 tasakentällisinkin...

Tuona keväänä North Starsit tekivät pudotuspeleissä 35 yv-maalia ja voidaan sanoa, että aika pitkälti sen ansiosta finaaleihin pääsivät. Liekkö post-expansion eran NHL:n aikana kukaan koskaan pienemmällä pistemäärällä finaaleihin päässyt

 

[Dissonanssi]

->Ylivoimasta tulee pleijarien parilla vikalla kierroksella lähes yhdentekevää, koska kaikilla mukana olevilla joukkueilla on hyvä av.

Tuohan on edelleen puhdas kehäpäätelmä, koska hyvää alivoimaa ei ole ilman sitä huonompaa ylivoimaa. Jos taas sitten hyvä ylivoima on jotenkin ontologisesti mahdotonta tai edes huomattavan paljon epätodennäköisempää saada toimimaan (ja tällöinkin jostain muista kuin itse ylivoimasta itsestään riippumattomista syistä, heh) playoffeissa, niin asia lienee eri.

Perstuntumalla väitän, että yv-maaleja tehdään suhteellisesti ottaen vähemmän keväällä kuin runkosarjassa. Jos joku viitsii tsekata, niin ei tarvitse tästäkään asiasta lässyttää. Sen muistan varmaksi, että Bruinsin kahtena vikana finaalivuonna fonalistit ovat olleet 5vs5-pelissä liigan eliittiä paitsi keväällä, myös runkosarjasda.

Jotain tilastodataa olisi tosiaan mukava nähdä. Joskin nuo ylivoimamaalit tulisi suhteuttaa maalien syntymiseen myös tasakentällisin, jotta ei aivan mene harakoille (oletuksena siis, että keväällä maaleja tehdään ylipäänsä vähemmän). Joskaan edes tuon tilastodatan löytäminen ei lopeta "lässyttämistä" ellei nimimerkki larzzon ole unohtanut Humen giljotiinia?

 

[Henkka]

Tuohan on edelleen puhdas kehäpäätelmä, koska hyvää alivoimaa ei ole ilman sitä huonompaa ylivoimaa. Jos taas sitten hyvä ylivoima on jotenkin ontologisesti mahdotonta tai edes huomattavan paljon epätodennäköisempää saada toimimaan (ja tällöinkin jostain muista kuin itse ylivoimasta itsestään riippumattomista syistä, heh) playoffeissa, niin asia lienee eri.

Nooh, onhan tuo nyt nähty monen monta kertaa, että aina on helpompaa rikkoa kuin rakentaa. Paras alivoima tappaa parhaan ylivoiman useammin, mitä toisinpäin. Etenkin pudotuspelisarjassa, jossa samat pelaajat kohtaa koko ajan toisiaan ja oppii pelaamaan tiettyjä kuvioita vastaan.

 

[Dissonanssi]

Nooh, onhan tuo nyt nähty monen monta kertaa, että aina on helpompaa rikkoa kuin rakentaa. Paras alivoima tappaa parhaan ylivoiman useammin, mitä toisinpäin. Etenkin pudotuspelisarjassa, jossa samat pelaajat kohtaa koko ajan toisiaan ja oppii pelaamaan tiettyjä kuvioita vastaan.

Yleisesti ottaen toki näin (pätee myös tasakentällisin).

Joskin minun on erittäin vaikea nähdä, miksi alivoima olisi runkosarjassa jotenkin vähemmän rikkovaa (perusluonteeltaan) kuin pudotuspeleissä. Tätä tarkoitin aikaisemmin kun puhuin siitä, että erikoistilanteet luonteensa vuoksi eivät muutu kovin paljoa runkosarjasta pleijareihin. Asia on oikeastaan täysin toinen tasakentällisin.

Jos taas lause täytyy ymmärtää niin, että pudotuspeleissä joukkueet ovat parempia rikkomaan, niin ollaan taas täsmälleen samassa kehäpäätelmässä.

 

[Juteeni]

Joskin minun on erittäin vaikea nähdä, miksi alivoima olisi runkosarjassa jotenkin vähemmän rikkovaa (perusluonteeltaan) kuin pudotuspeleissä. Tätä tarkoitin aikaisemmin kun puhuin siitä, että erikoistilanteet luonteensa vuoksi eivät muutu kovin paljoa runkosarjasta pleijareihin. Asia on oikeastaan täysin toinen tasakentällisin.

Kynnys tuomareille puhaltaa 5vs3 ylivoima on varmasti korkeampi pudotuspeleissä kuin jossain mitättömissä runkosarjan otteluissa. Joukkueet tiedostavat tämän ja täten käyttävät enemmän koiruuksia sillä 5vs3 ylivoiman aiheuttavan jäähyn on oltava todella selkeä rike.

Viime kauden Stanley Cup finaaleissa oli yhteensä kolme 5vs3 ylivoimaa. Yksi näistä ylivoimista tuli, kun Bostonilla oli liian monta pelajaa jäällä ja loput kaksi tuli kampituksesta ja koukkaamisesta. Tämä nyt ei todista tuota mutuiluani todeksi, mutta minä ainakin näkisin tuossa jäähyjen viheltämisherkkyydessä syyn alivoiman suurempaan rikkovuuteen pudotuspeleissä.

 

[Secondaryscoring]

Playoffseissa luonnollisesti YV-prosentit heikkenee, ja tämähän johtuu yksinkertaisesti siitä että on helppo videoista opetella kuinka vihollinen pelaa ylivoimaa. Toki sen voi opetella runkosarjassakin, mutta on aivan eri asia asennoitua siihen kun pelataan vähintään 4 peliä samaa joukkuetta vastaan.

 

[Dissonanssi]

Kynnys tuomareille puhaltaa 5vs3 ylivoima on varmasti korkeampi pudotuspeleissä kuin jossain mitättömissä runkosarjan otteluissa. Joukkueet tiedostavat tämän ja täten käyttävät enemmän koiruuksia sillä 5vs3 ylivoiman aiheuttavan jäähyn on oltava todella selkeä rike.

Viime kauden Stanley Cup finaaleissa oli yhteensä kolme 5vs3 ylivoimaa. Yksi näistä ylivoimista tuli, kun Bostonilla oli liian monta pelajaa jäällä ja loput kaksi tuli kampituksesta ja koukkaamisesta. Tämä nyt ei todista tuota mutuiluani todeksi, mutta minä ainakin näkisin tuossa jäähyjen viheltämisherkkyydessä syyn alivoiman suurempaan rikkovuuteen pudotuspeleissä.

Tuon Henkan mainitseman "rikkomisen" ymmärsin itse tässä yhteydessä enemmänkin pelitaktiseksi seikaksi kuin vain pelaamiseksi enemmän sääntöjen rajamailla. Eli siis lähinnä todella virheitä välttäväksi pelaamiseksi, jossa pyritään lähinnä kiekonriistoihin, sekä pelaamaan "alue kerrallaan" (eli ykkösprioriteetti on saada kiekko pois omalta alueelta ja pelinrakentaminen (=omista tuleminen kiekollisena) on tälle täysin alisteista) eikä yritetä itse kovinkaan paljoa rakentaa peliä. Tällä kaudellahan esim. Buffalo on pyrkinyt pelaamaan tuolla hyvin rikkovalla pelitavalla (sen onnistuminen onkin sitten toinen asia...).

Kuitenkin esilletuomasi seikka voi aivan hyvin pitää paikkansa. Tosin tämän vaikutusta on hankala arvioida kovin laajalti. Kyllähän ihan runkkarimatsissakin tuomarin kynnys viheltää se 5vs3-ylivoima lienee hieman suurempi. Onko se sitten suhteessa suurempi playoffeissa kuin runkosarjassa (huomioiden se, että jäähyjä siis ihan tasakentällisinkin vihelletään hieman vähemmän), on kysymys, johon en ainakaan itse osaa vastata.

Playoffseissa luonnollisesti YV-prosentit heikkenee, ja tämähän johtuu yksinkertaisesti siitä että on helppo videoista opetella kuinka vihollinen pelaa ylivoimaa. Toki sen voi opetella runkosarjassakin, mutta on aivan eri asia asennoitua siihen kun pelataan vähintään 4 peliä samaa joukkuetta vastaan.

Tämähän pätee ihan yhtä tavalla myös 5vs5-pelaamiseen. Tältä osin maalimäärien muutosta täytyisikin tarkastella suhteessa maalimäärien muutoksiin tasakentällisin.

 

[larzzon]

Joskin minun on erittäin vaikea nähdä, miksi alivoima olisi runkosarjassa jotenkin vähemmän rikkovaa (perusluonteeltaan) kuin pudotuspeleissä.

Aika harvalla pelaajalla on kevättä varten kyniä ja lättyjä varastossa, mutta aika monella on enemmän valmiutta syödä kiekkoa ja mailanvartta kun tosipelit vihdoin alkavat.

Alivoima on paljolti uhrautumista ja taistelua. Keväällä on enemmän pelissä, joten tarkkasilmäinen näkee kaukalossa enemmän uhrautumista ja taistelua kuin tammikuussa runkosarjaottelussa numero 723.

Nyt on kyse enää siitä, hyväksyykö nimim. Dissonanssi, että alivoima olisi luonteeltaan enemmän uhrautumista ja taistelua kuin tasaviisikkopelaaminen. Jos ei, niin keskustelu epäilemättä jatkuu.

 

[TKH]

Toivottavasti mies jatkaa ainakin ensi kauden, niin saa 700 maalin ja 1700 pinnan rajapyykit rikki. Tähän ei NHL:n historiassa ole yltäneet kuin Gretzky, Howe ja Dionne. Tällä hetkellä Jagrin saldot ovat 1666 (670+996).

Viime yön maalin jälkeen Jagrilla on kasassa 1699 (685+1014). Eli seuraavan pinnan myötä Jagrista tulee 8. vähintään 1700 pinnaa tehnyt pelaaja. Toivottavasti säilyy ehjänä niin ehtisi rikkoa myös 700 maalin rajan tällä kaudella.

 

[Tiedote]

Kautta on toki vielä jäljellä vaikka muille jakaa, mutta taistelu läntisen konferenssin play-off paikoista meinaa mennä melko veriseksi tällä menolla. Kings(10-6-0) on tasaisen taulukon mukaan ulkona pudotuspeleistä 1,25 pisteen keskiarvolla. Samaan aikaan Idässä Montreal(8-8-1) olisi tämän hetkisellä tilanteella pudotuspelijoukkue kerättyään pisteen per ottelu. Idässä pelaa liikaa alisuorittajajoukkueita, kun taas Lännen joukkueen ovat venyneet Coloradon ja varauksella myös Phoenixin johdolla odottamattoman koviin peliesityksiin.

 

[Dissonanssi]

Aika harvalla pelaajalla on kevättä varten kyniä ja lättyjä varastossa, mutta aika monella on enemmän valmiutta syödä kiekkoa ja mailanvartta kun tosipelit vihdoin alkavat.

Alivoima on paljolti uhrautumista ja taistelua. Keväällä on enemmän pelissä, joten tarkkasilmäinen näkee kaukalossa enemmän uhrautumista ja taistelua kuin tammikuussa runkosarjaottelussa numero 723.

Nyt on kyse enää siitä, hyväksyykö nimim. Dissonanssi, että alivoima olisi luonteeltaan enemmän uhrautumista ja taistelua kuin tasaviisikkopelaaminen. Jos ei, niin keskustelu epäilemättä jatkuu.

Täytyy nyt sanoa, että minulla on syytä epäillä nimimerkki larzzonilla olevan vähintään jonkinasteisia vaikeuksia ymmärtää, mistä tässä asiassa nyt oikeastaan onkaan kyse.

Puhut nyt lähinnä mentaali- ja asennepuolesta. Eihän tuo puoli rajoitu missään tapauksessa pelkkään alivoiman pelaamiseen - kyllä niitä kaksinkamppailutilanteita ym. on ihan yhtäältä myös ylivoimalla. Vai väitätkö, että tämä mentaalipuoli jotenkin aktivoituu nimenomaan alivoimalla, kun pelataan playoffeja, mutta ei ylivoimalla? Tuollainen käsitys, että mentaalipuoli ilmenisi pelkästään jonain heittäytymisinä kiekon edelle tms. on hyvin vieraantunut todellisuudesta. Ei se kiekon tavoittelu ole yhtään vähemmän tärkeämpää ylivoimalla kuin alivoimalla.

Mielestäni havaintoon, jonka mukaan alivoima on luonteeltaan ja asetelmaltaan enemmän "rikkovaa" (tavoitteenahan on vain kiekonriistäminen ja pelaaminen "alue kerrallaan"), on helppo yhtyä. Tämä havainto ei kuitenkaan ole tässä suhteessa kovinkaan oleellinen, koska tämä perusasetelma ei muutu playoffeissa.

Muutenkin vieroksun hieman nimimerkki larzzonin tapaa, joka on ilmennyt tässäkin ketjussa nyt jo pariin otteeseen sekä muistaakseni (tähän varaus!) myös aiemmin, jolla hän pyrkii määrittelemään keskustelun rajoja tai arvioimaan sen jatkamisen edellytyksiä. Nimittäin omien havaintojeni mukaan on syytä suhtautua epäillen ajatukseen, että nimimerkki larzzonilla olisi kompetenssia - tai muitakaan asian kannalta relevantteja edellytyksiä - arvioida näitä seikkoja. En ainakaan itse tohtisi asettua näin "ylhäällä olevaan" asemaan keskustelussa.

 

[Henkka]

Kautta on toki vielä jäljellä vaikka muille jakaa, mutta taistelu läntisen konferenssin play-off paikoista meinaa mennä melko veriseksi tällä menolla. Kings(10-6-0) on tasaisen taulukon mukaan ulkona pudotuspeleistä 1,25 pisteen keskiarvolla. Samaan aikaan Idässä Montreal(8-8-1) olisi tämän hetkisellä tilanteella pudotuspelijoukkue kerättyään pisteen per ottelu. Idässä pelaa liikaa alisuorittajajoukkueita, kun taas Lännen joukkueen ovat venyneet Coloradon ja varauksella myös Phoenixin johdolla odottamattoman koviin peliesityksiin.

Olisihan tuo mielenkiintoista, jos vaikka Detroit olisi edelleen lännessä. Taistelu olisi vielä hurjempi. Tämän hetken pistemäärällä joukkue olisi lännessä 9. mutta ompi idässä kolmantena.

Ja Wingsin alkukausi on sinänsä ollut erikoinen, että joukkue on tähän asti pelannut enemmän otteluita länttä vastaan, vaikka onkin idässä. Massiivisempi itää vastaan tahkoaminen alkaa oikeastaan vasta viikon päästä Nashville-ottelun jälkeen. Siitä tulee putkeen 13 ottelua idän jengejä vastaan.

 

[Kumielvis]

Täytyy nyt sanoa, että minulla on syytä epäillä nimimerkki larzzonilla olevan vähintään jonkinasteisia vaikeuksia ymmärtää, mistä tässä asiassa nyt oikeastaan onkaan kyse.....omien havaintojeni mukaan on syytä suhtautua epäillen ajatukseen, että nimimerkki larzzonilla olisi kompetenssia - tai muitakaan asian kannalta relevantteja edellytyksiä - arvioida näitä seikkoja. En ainakaan itse tohtisi asettua näin "ylhäällä olevaan" asemaan keskustelussa.

(leikkaus oma)

Nyt on pakko kysyä nim Dissonanssilta että etkös juuri tässä aika pahasti asetu asenteellisesti keskustelukumppanin yläpuolelle?


Mitä tuohon erikoistilanteiden merkityksellisyyteen tulee, eikös Scotty Bowmanilla ollut joku juttu että kunhan yli- ja alivoimaprosentti on yhteen laskettuna vähintään sata niin sillä pärjää? Tässäkin asiassa luulisi, että menestysreseptejä on useita. Boston voitti ilman toimivaa ylivoimaa, toisaalta taas tuo mainittu North Starsin ylivoima oli selkeästi joukkueen tärkein ase. Kyse on ehkä siitä, että minkä varaan joukkueensa rakentaa. Kivenkova puolustus ja maalivahtipeli, alivoima? Run n gun- hyökkäys? Tasaisesti hyvä kaikessa, ei erityisen loistava missään yksittäisessä osa-alueessa?

 

[Dissonanssi]

(leikkaus oma)

Nyt on pakko kysyä nim Dissonanssilta että etkös juuri tässä aika pahasti asetu asenteellisesti keskustelukumppanin yläpuolelle?

Asian voi tietenkin tulkita noinkin. Kuitenkin viittasin tuolla siihen, että esim. tuossa viestissä nimimerkki larzzon argumentoi lähinnä sen havainnon osalta, että pelien suhteen on eroja pelaajien asenne- ja mentaalipuolella, kun verrataan runkosarja- ja playoff-matseja. Tätä asiahaan kukaan ei ole kiistänyt, ja sen esilletuomisen funktiota keskusteluun on hieman vaikea nähdä. Tämä antoi itselleni aiheen epäillä, että jo aikaisemmin tekemästäni tarkennuksesta huolimatta asiaa ei ole aivan toisessa päässä ymmärretty. Minkä lisäksi näen hieman tarpeettomaksi lähteä luomaan jotain rintamalinjoja ja selviä vastakkainasetteluja nimimerkki larzzonin tapaan.

Mitä tuohon erikoistilanteiden merkityksellisyyteen tulee, eikös Scotty Bowmanilla ollut joku juttu että kunhan yli- ja alivoimaprosentti on yhteen laskettuna vähintään sata niin sillä pärjää? Tässäkin asiassa luulisi, että menestysreseptejä on useita. Boston voitti ilman toimivaa ylivoimaa, toisaalta taas tuo mainittu North Starsin ylivoima oli selkeästi joukkueen tärkein ase. Kyse on ehkä siitä, että minkä varaan joukkueensa rakentaa. Kivenkova puolustus ja maalivahtipeli, alivoima? Run n gun- hyökkäys? Tasaisesti hyvä kaikessa, ei erityisen loistava missään yksittäisessä osa-alueessa?

Kyllä. Kuitenkin itse olen esittänyt, että väitteet, joita tässäkin keskustelussa on esitetty ja joidenka mukaan ylivoimapelaaminen olisi jopa ainakin lähes täysin yhdentekevää playoffeissa, voidaan riitauttaa hyvin perustein.

 

[Henkka]

Mitä tuohon erikoistilanteiden merkityksellisyyteen tulee, eikös Scotty Bowmanilla ollut joku juttu että kunhan yli- ja alivoimaprosentti on yhteen laskettuna vähintään sata niin sillä pärjää?

Niin, jotain tällaistahan se tokaisi. Päälle sata niin asiat on mallillaan. Yksi osa-alue kunnossa, muttei oikotie onneen. Oikeasti tärkeämpää oli sitten se 5 vs. 5 hoki ja tiivis puolustaminen. Ideaali tilanne oli Scottyn mielesta aina se, että hankkii "parhaat mahdolliset pelaajat" (maistuu toki kelle tahansa), mutta sitten sen päälle syöttää heille varsin puolustavan pelitavan.

 

[finnjewel]

Vaihteeksi taas jankutusta NHL:n tavoista, tottumuksista ja kirjoittamattomista säännöistä.

En ole vieläkään kohdannut hyvää selitystä sille, miksi Stanley Cupin tilastoja ei lasketa mukaan pelaajien uratilastoihin. Jos kohutaan siitä, että XXXX.XXXX on tehnyt NHL-urallaan 500 maalia, niin jätetään lähes aina mainitsematta, että tekihän se lisäksi play-offeissa 77 maalia.

Vaikuttaa oudolta, kun tilastointi kuitenkin on niin olennainen osa Nhl:ää.

 

[teude]

Vaihteeksi taas jankutusta NHL:n tavoista, tottumuksista ja kirjoittamattomista säännöistä.

En ole vieläkään kohdannut hyvää selitystä sille, miksi Stanley Cupin tilastoja ei lasketa mukaan pelaajien uratilastoihin. Jos kohutaan siitä, että XXXX.XXXX on tehnyt NHL-urallaan 500 maalia, niin jätetään lähes aina mainitsematta, että tekihän se lisäksi play-offeissa 77 maalia.

Vaikuttaa oudolta, kun tilastointi kuitenkin on niin olennainen osa Nhl:ää.

Kai tässä halutaan kaikille tasapuoliset lähtökohdat, kun jokainen joukkue ei kuitenkaan pääse playoffeihin.