Yleisesti NHL:stä

[larzzon]

->Ylivoimasta tulee pleijarien parilla vikalla kierroksella lähes yhdentekevää, koska kaikilla mukana olevilla joukkueilla on hyvä av.

Perstuntumalla väitän, että yv-maaleja tehdään suhteellisesti ottaen vähemmän keväällä kuin runkosarjassa. Jos joku viitsii tsekata, niin ei tarvitse tästäkään asiasta lässyttää. Sen muistan varmaksi, että Bruinsin kahtena vikana finaalivuonna fonalistit ovat olleet 5vs5-pelissä liigan eliittiä paitsi keväällä, myös runkosarjasda.

 

[dana77]

En nyt varsinaisesti jaksa eri mieltä olla, mutta mielessä on kuinka Minnesota Northstars hakkasi kevään 1991 pleijareissa ylivoimalla 15 maalia Blackhawksin reppuun ja laittoivat 38 pistettä enemmän runkosarjassa keränneet mustahaukat laulukuoroon. Yhteensä Minnesota teki kuuden pelin sarjassa 23 maalia eli olihan niitä 8 tasakentällisinkin...

Tuona keväänä North Starsit tekivät pudotuspeleissä 35 yv-maalia ja voidaan sanoa, että aika pitkälti sen ansiosta finaaleihin pääsivät. Liekkö post-expansion eran NHL:n aikana kukaan koskaan pienemmällä pistemäärällä finaaleihin päässyt

 

[Dissonanssi]

->Ylivoimasta tulee pleijarien parilla vikalla kierroksella lähes yhdentekevää, koska kaikilla mukana olevilla joukkueilla on hyvä av.

Tuohan on edelleen puhdas kehäpäätelmä, koska hyvää alivoimaa ei ole ilman sitä huonompaa ylivoimaa. Jos taas sitten hyvä ylivoima on jotenkin ontologisesti mahdotonta tai edes huomattavan paljon epätodennäköisempää saada toimimaan (ja tällöinkin jostain muista kuin itse ylivoimasta itsestään riippumattomista syistä, heh) playoffeissa, niin asia lienee eri.

Perstuntumalla väitän, että yv-maaleja tehdään suhteellisesti ottaen vähemmän keväällä kuin runkosarjassa. Jos joku viitsii tsekata, niin ei tarvitse tästäkään asiasta lässyttää. Sen muistan varmaksi, että Bruinsin kahtena vikana finaalivuonna fonalistit ovat olleet 5vs5-pelissä liigan eliittiä paitsi keväällä, myös runkosarjasda.

Jotain tilastodataa olisi tosiaan mukava nähdä. Joskin nuo ylivoimamaalit tulisi suhteuttaa maalien syntymiseen myös tasakentällisin, jotta ei aivan mene harakoille (oletuksena siis, että keväällä maaleja tehdään ylipäänsä vähemmän). Joskaan edes tuon tilastodatan löytäminen ei lopeta "lässyttämistä" ellei nimimerkki larzzon ole unohtanut Humen giljotiinia?

 

[Henkka]

Tuohan on edelleen puhdas kehäpäätelmä, koska hyvää alivoimaa ei ole ilman sitä huonompaa ylivoimaa. Jos taas sitten hyvä ylivoima on jotenkin ontologisesti mahdotonta tai edes huomattavan paljon epätodennäköisempää saada toimimaan (ja tällöinkin jostain muista kuin itse ylivoimasta itsestään riippumattomista syistä, heh) playoffeissa, niin asia lienee eri.

Nooh, onhan tuo nyt nähty monen monta kertaa, että aina on helpompaa rikkoa kuin rakentaa. Paras alivoima tappaa parhaan ylivoiman useammin, mitä toisinpäin. Etenkin pudotuspelisarjassa, jossa samat pelaajat kohtaa koko ajan toisiaan ja oppii pelaamaan tiettyjä kuvioita vastaan.

 

[Dissonanssi]

Nooh, onhan tuo nyt nähty monen monta kertaa, että aina on helpompaa rikkoa kuin rakentaa. Paras alivoima tappaa parhaan ylivoiman useammin, mitä toisinpäin. Etenkin pudotuspelisarjassa, jossa samat pelaajat kohtaa koko ajan toisiaan ja oppii pelaamaan tiettyjä kuvioita vastaan.

Yleisesti ottaen toki näin (pätee myös tasakentällisin).

Joskin minun on erittäin vaikea nähdä, miksi alivoima olisi runkosarjassa jotenkin vähemmän rikkovaa (perusluonteeltaan) kuin pudotuspeleissä. Tätä tarkoitin aikaisemmin kun puhuin siitä, että erikoistilanteet luonteensa vuoksi eivät muutu kovin paljoa runkosarjasta pleijareihin. Asia on oikeastaan täysin toinen tasakentällisin.

Jos taas lause täytyy ymmärtää niin, että pudotuspeleissä joukkueet ovat parempia rikkomaan, niin ollaan taas täsmälleen samassa kehäpäätelmässä.

 

[Juteeni]

Joskin minun on erittäin vaikea nähdä, miksi alivoima olisi runkosarjassa jotenkin vähemmän rikkovaa (perusluonteeltaan) kuin pudotuspeleissä. Tätä tarkoitin aikaisemmin kun puhuin siitä, että erikoistilanteet luonteensa vuoksi eivät muutu kovin paljoa runkosarjasta pleijareihin. Asia on oikeastaan täysin toinen tasakentällisin.

Kynnys tuomareille puhaltaa 5vs3 ylivoima on varmasti korkeampi pudotuspeleissä kuin jossain mitättömissä runkosarjan otteluissa. Joukkueet tiedostavat tämän ja täten käyttävät enemmän koiruuksia sillä 5vs3 ylivoiman aiheuttavan jäähyn on oltava todella selkeä rike.

Viime kauden Stanley Cup finaaleissa oli yhteensä kolme 5vs3 ylivoimaa. Yksi näistä ylivoimista tuli, kun Bostonilla oli liian monta pelajaa jäällä ja loput kaksi tuli kampituksesta ja koukkaamisesta. Tämä nyt ei todista tuota mutuiluani todeksi, mutta minä ainakin näkisin tuossa jäähyjen viheltämisherkkyydessä syyn alivoiman suurempaan rikkovuuteen pudotuspeleissä.

 

[Secondaryscoring]

Playoffseissa luonnollisesti YV-prosentit heikkenee, ja tämähän johtuu yksinkertaisesti siitä että on helppo videoista opetella kuinka vihollinen pelaa ylivoimaa. Toki sen voi opetella runkosarjassakin, mutta on aivan eri asia asennoitua siihen kun pelataan vähintään 4 peliä samaa joukkuetta vastaan.

 

[Dissonanssi]

Kynnys tuomareille puhaltaa 5vs3 ylivoima on varmasti korkeampi pudotuspeleissä kuin jossain mitättömissä runkosarjan otteluissa. Joukkueet tiedostavat tämän ja täten käyttävät enemmän koiruuksia sillä 5vs3 ylivoiman aiheuttavan jäähyn on oltava todella selkeä rike.

Viime kauden Stanley Cup finaaleissa oli yhteensä kolme 5vs3 ylivoimaa. Yksi näistä ylivoimista tuli, kun Bostonilla oli liian monta pelajaa jäällä ja loput kaksi tuli kampituksesta ja koukkaamisesta. Tämä nyt ei todista tuota mutuiluani todeksi, mutta minä ainakin näkisin tuossa jäähyjen viheltämisherkkyydessä syyn alivoiman suurempaan rikkovuuteen pudotuspeleissä.

Tuon Henkan mainitseman "rikkomisen" ymmärsin itse tässä yhteydessä enemmänkin pelitaktiseksi seikaksi kuin vain pelaamiseksi enemmän sääntöjen rajamailla. Eli siis lähinnä todella virheitä välttäväksi pelaamiseksi, jossa pyritään lähinnä kiekonriistoihin, sekä pelaamaan "alue kerrallaan" (eli ykkösprioriteetti on saada kiekko pois omalta alueelta ja pelinrakentaminen (=omista tuleminen kiekollisena) on tälle täysin alisteista) eikä yritetä itse kovinkaan paljoa rakentaa peliä. Tällä kaudellahan esim. Buffalo on pyrkinyt pelaamaan tuolla hyvin rikkovalla pelitavalla (sen onnistuminen onkin sitten toinen asia...).

Kuitenkin esilletuomasi seikka voi aivan hyvin pitää paikkansa. Tosin tämän vaikutusta on hankala arvioida kovin laajalti. Kyllähän ihan runkkarimatsissakin tuomarin kynnys viheltää se 5vs3-ylivoima lienee hieman suurempi. Onko se sitten suhteessa suurempi playoffeissa kuin runkosarjassa (huomioiden se, että jäähyjä siis ihan tasakentällisinkin vihelletään hieman vähemmän), on kysymys, johon en ainakaan itse osaa vastata.

Playoffseissa luonnollisesti YV-prosentit heikkenee, ja tämähän johtuu yksinkertaisesti siitä että on helppo videoista opetella kuinka vihollinen pelaa ylivoimaa. Toki sen voi opetella runkosarjassakin, mutta on aivan eri asia asennoitua siihen kun pelataan vähintään 4 peliä samaa joukkuetta vastaan.

Tämähän pätee ihan yhtä tavalla myös 5vs5-pelaamiseen. Tältä osin maalimäärien muutosta täytyisikin tarkastella suhteessa maalimäärien muutoksiin tasakentällisin.

 

[larzzon]

Joskin minun on erittäin vaikea nähdä, miksi alivoima olisi runkosarjassa jotenkin vähemmän rikkovaa (perusluonteeltaan) kuin pudotuspeleissä.

Aika harvalla pelaajalla on kevättä varten kyniä ja lättyjä varastossa, mutta aika monella on enemmän valmiutta syödä kiekkoa ja mailanvartta kun tosipelit vihdoin alkavat.

Alivoima on paljolti uhrautumista ja taistelua. Keväällä on enemmän pelissä, joten tarkkasilmäinen näkee kaukalossa enemmän uhrautumista ja taistelua kuin tammikuussa runkosarjaottelussa numero 723.

Nyt on kyse enää siitä, hyväksyykö nimim. Dissonanssi, että alivoima olisi luonteeltaan enemmän uhrautumista ja taistelua kuin tasaviisikkopelaaminen. Jos ei, niin keskustelu epäilemättä jatkuu.

 

[TKH]

Toivottavasti mies jatkaa ainakin ensi kauden, niin saa 700 maalin ja 1700 pinnan rajapyykit rikki. Tähän ei NHL:n historiassa ole yltäneet kuin Gretzky, Howe ja Dionne. Tällä hetkellä Jagrin saldot ovat 1666 (670+996).

Viime yön maalin jälkeen Jagrilla on kasassa 1699 (685+1014). Eli seuraavan pinnan myötä Jagrista tulee 8. vähintään 1700 pinnaa tehnyt pelaaja. Toivottavasti säilyy ehjänä niin ehtisi rikkoa myös 700 maalin rajan tällä kaudella.

 

[Tiedote]

Kautta on toki vielä jäljellä vaikka muille jakaa, mutta taistelu läntisen konferenssin play-off paikoista meinaa mennä melko veriseksi tällä menolla. Kings(10-6-0) on tasaisen taulukon mukaan ulkona pudotuspeleistä 1,25 pisteen keskiarvolla. Samaan aikaan Idässä Montreal(8-8-1) olisi tämän hetkisellä tilanteella pudotuspelijoukkue kerättyään pisteen per ottelu. Idässä pelaa liikaa alisuorittajajoukkueita, kun taas Lännen joukkueen ovat venyneet Coloradon ja varauksella myös Phoenixin johdolla odottamattoman koviin peliesityksiin.

 

[Dissonanssi]

Aika harvalla pelaajalla on kevättä varten kyniä ja lättyjä varastossa, mutta aika monella on enemmän valmiutta syödä kiekkoa ja mailanvartta kun tosipelit vihdoin alkavat.

Alivoima on paljolti uhrautumista ja taistelua. Keväällä on enemmän pelissä, joten tarkkasilmäinen näkee kaukalossa enemmän uhrautumista ja taistelua kuin tammikuussa runkosarjaottelussa numero 723.

Nyt on kyse enää siitä, hyväksyykö nimim. Dissonanssi, että alivoima olisi luonteeltaan enemmän uhrautumista ja taistelua kuin tasaviisikkopelaaminen. Jos ei, niin keskustelu epäilemättä jatkuu.

Täytyy nyt sanoa, että minulla on syytä epäillä nimimerkki larzzonilla olevan vähintään jonkinasteisia vaikeuksia ymmärtää, mistä tässä asiassa nyt oikeastaan onkaan kyse.

Puhut nyt lähinnä mentaali- ja asennepuolesta. Eihän tuo puoli rajoitu missään tapauksessa pelkkään alivoiman pelaamiseen - kyllä niitä kaksinkamppailutilanteita ym. on ihan yhtäältä myös ylivoimalla. Vai väitätkö, että tämä mentaalipuoli jotenkin aktivoituu nimenomaan alivoimalla, kun pelataan playoffeja, mutta ei ylivoimalla? Tuollainen käsitys, että mentaalipuoli ilmenisi pelkästään jonain heittäytymisinä kiekon edelle tms. on hyvin vieraantunut todellisuudesta. Ei se kiekon tavoittelu ole yhtään vähemmän tärkeämpää ylivoimalla kuin alivoimalla.

Mielestäni havaintoon, jonka mukaan alivoima on luonteeltaan ja asetelmaltaan enemmän "rikkovaa" (tavoitteenahan on vain kiekonriistäminen ja pelaaminen "alue kerrallaan"), on helppo yhtyä. Tämä havainto ei kuitenkaan ole tässä suhteessa kovinkaan oleellinen, koska tämä perusasetelma ei muutu playoffeissa.

Muutenkin vieroksun hieman nimimerkki larzzonin tapaa, joka on ilmennyt tässäkin ketjussa nyt jo pariin otteeseen sekä muistaakseni (tähän varaus!) myös aiemmin, jolla hän pyrkii määrittelemään keskustelun rajoja tai arvioimaan sen jatkamisen edellytyksiä. Nimittäin omien havaintojeni mukaan on syytä suhtautua epäillen ajatukseen, että nimimerkki larzzonilla olisi kompetenssia - tai muitakaan asian kannalta relevantteja edellytyksiä - arvioida näitä seikkoja. En ainakaan itse tohtisi asettua näin "ylhäällä olevaan" asemaan keskustelussa.

 

[Henkka]

Kautta on toki vielä jäljellä vaikka muille jakaa, mutta taistelu läntisen konferenssin play-off paikoista meinaa mennä melko veriseksi tällä menolla. Kings(10-6-0) on tasaisen taulukon mukaan ulkona pudotuspeleistä 1,25 pisteen keskiarvolla. Samaan aikaan Idässä Montreal(8-8-1) olisi tämän hetkisellä tilanteella pudotuspelijoukkue kerättyään pisteen per ottelu. Idässä pelaa liikaa alisuorittajajoukkueita, kun taas Lännen joukkueen ovat venyneet Coloradon ja varauksella myös Phoenixin johdolla odottamattoman koviin peliesityksiin.

Olisihan tuo mielenkiintoista, jos vaikka Detroit olisi edelleen lännessä. Taistelu olisi vielä hurjempi. Tämän hetken pistemäärällä joukkue olisi lännessä 9. mutta ompi idässä kolmantena.

Ja Wingsin alkukausi on sinänsä ollut erikoinen, että joukkue on tähän asti pelannut enemmän otteluita länttä vastaan, vaikka onkin idässä. Massiivisempi itää vastaan tahkoaminen alkaa oikeastaan vasta viikon päästä Nashville-ottelun jälkeen. Siitä tulee putkeen 13 ottelua idän jengejä vastaan.

 

[Kumielvis]

Täytyy nyt sanoa, että minulla on syytä epäillä nimimerkki larzzonilla olevan vähintään jonkinasteisia vaikeuksia ymmärtää, mistä tässä asiassa nyt oikeastaan onkaan kyse.....omien havaintojeni mukaan on syytä suhtautua epäillen ajatukseen, että nimimerkki larzzonilla olisi kompetenssia - tai muitakaan asian kannalta relevantteja edellytyksiä - arvioida näitä seikkoja. En ainakaan itse tohtisi asettua näin "ylhäällä olevaan" asemaan keskustelussa.

(leikkaus oma)

Nyt on pakko kysyä nim Dissonanssilta että etkös juuri tässä aika pahasti asetu asenteellisesti keskustelukumppanin yläpuolelle?


Mitä tuohon erikoistilanteiden merkityksellisyyteen tulee, eikös Scotty Bowmanilla ollut joku juttu että kunhan yli- ja alivoimaprosentti on yhteen laskettuna vähintään sata niin sillä pärjää? Tässäkin asiassa luulisi, että menestysreseptejä on useita. Boston voitti ilman toimivaa ylivoimaa, toisaalta taas tuo mainittu North Starsin ylivoima oli selkeästi joukkueen tärkein ase. Kyse on ehkä siitä, että minkä varaan joukkueensa rakentaa. Kivenkova puolustus ja maalivahtipeli, alivoima? Run n gun- hyökkäys? Tasaisesti hyvä kaikessa, ei erityisen loistava missään yksittäisessä osa-alueessa?

 

[Dissonanssi]

(leikkaus oma)

Nyt on pakko kysyä nim Dissonanssilta että etkös juuri tässä aika pahasti asetu asenteellisesti keskustelukumppanin yläpuolelle?

Asian voi tietenkin tulkita noinkin. Kuitenkin viittasin tuolla siihen, että esim. tuossa viestissä nimimerkki larzzon argumentoi lähinnä sen havainnon osalta, että pelien suhteen on eroja pelaajien asenne- ja mentaalipuolella, kun verrataan runkosarja- ja playoff-matseja. Tätä asiahaan kukaan ei ole kiistänyt, ja sen esilletuomisen funktiota keskusteluun on hieman vaikea nähdä. Tämä antoi itselleni aiheen epäillä, että jo aikaisemmin tekemästäni tarkennuksesta huolimatta asiaa ei ole aivan toisessa päässä ymmärretty. Minkä lisäksi näen hieman tarpeettomaksi lähteä luomaan jotain rintamalinjoja ja selviä vastakkainasetteluja nimimerkki larzzonin tapaan.

Mitä tuohon erikoistilanteiden merkityksellisyyteen tulee, eikös Scotty Bowmanilla ollut joku juttu että kunhan yli- ja alivoimaprosentti on yhteen laskettuna vähintään sata niin sillä pärjää? Tässäkin asiassa luulisi, että menestysreseptejä on useita. Boston voitti ilman toimivaa ylivoimaa, toisaalta taas tuo mainittu North Starsin ylivoima oli selkeästi joukkueen tärkein ase. Kyse on ehkä siitä, että minkä varaan joukkueensa rakentaa. Kivenkova puolustus ja maalivahtipeli, alivoima? Run n gun- hyökkäys? Tasaisesti hyvä kaikessa, ei erityisen loistava missään yksittäisessä osa-alueessa?

Kyllä. Kuitenkin itse olen esittänyt, että väitteet, joita tässäkin keskustelussa on esitetty ja joidenka mukaan ylivoimapelaaminen olisi jopa ainakin lähes täysin yhdentekevää playoffeissa, voidaan riitauttaa hyvin perustein.

 

[Henkka]

Mitä tuohon erikoistilanteiden merkityksellisyyteen tulee, eikös Scotty Bowmanilla ollut joku juttu että kunhan yli- ja alivoimaprosentti on yhteen laskettuna vähintään sata niin sillä pärjää?

Niin, jotain tällaistahan se tokaisi. Päälle sata niin asiat on mallillaan. Yksi osa-alue kunnossa, muttei oikotie onneen. Oikeasti tärkeämpää oli sitten se 5 vs. 5 hoki ja tiivis puolustaminen. Ideaali tilanne oli Scottyn mielesta aina se, että hankkii "parhaat mahdolliset pelaajat" (maistuu toki kelle tahansa), mutta sitten sen päälle syöttää heille varsin puolustavan pelitavan.

 

[finnjewel]

Vaihteeksi taas jankutusta NHL:n tavoista, tottumuksista ja kirjoittamattomista säännöistä.

En ole vieläkään kohdannut hyvää selitystä sille, miksi Stanley Cupin tilastoja ei lasketa mukaan pelaajien uratilastoihin. Jos kohutaan siitä, että XXXX.XXXX on tehnyt NHL-urallaan 500 maalia, niin jätetään lähes aina mainitsematta, että tekihän se lisäksi play-offeissa 77 maalia.

Vaikuttaa oudolta, kun tilastointi kuitenkin on niin olennainen osa Nhl:ää.

 

[teude]

Vaihteeksi taas jankutusta NHL:n tavoista, tottumuksista ja kirjoittamattomista säännöistä.

En ole vieläkään kohdannut hyvää selitystä sille, miksi Stanley Cupin tilastoja ei lasketa mukaan pelaajien uratilastoihin. Jos kohutaan siitä, että XXXX.XXXX on tehnyt NHL-urallaan 500 maalia, niin jätetään lähes aina mainitsematta, että tekihän se lisäksi play-offeissa 77 maalia.

Vaikuttaa oudolta, kun tilastointi kuitenkin on niin olennainen osa Nhl:ää.

Kai tässä halutaan kaikille tasapuoliset lähtökohdat, kun jokainen joukkue ei kuitenkaan pääse playoffeihin.

 

[larzzon]

Puhut nyt lähinnä mentaali- ja asennepuolesta. Eihän tuo puoli rajoitu missään tapauksessa pelkkään alivoiman pelaamiseen - kyllä niitä kaksinkamppailutilanteita ym. on ihan yhtäältä myös ylivoimalla. Vai väitätkö, että tämä mentaalipuoli jotenkin aktivoituu nimenomaan alivoimalla, kun pelataan playoffeja, mutta ei ylivoimalla?

Vähän arvelinkin :D

Ensinnäkään en puhunut lähinnä mentaali- ja asennepuolesta, vaan puhuin sekä taidosta, että asenteesta. (Olet muuten yritteliäs asettelemaan sanoja toisten näppäimistölle). Taitopuoli korostuu silloin, kun kiekko on omilla. asennepuoli silloin, kun kiekko on vastustajalla. Kun kiekko on omilla, kamppailuja useammin vältellään, kun kiekko on vastustajalla, kamppailuihin pyritään.

Ylivoima ja alivoima. Molemmissa on varmasti kyse kamppailusta ja asenteesta, mutta edellisen onnistumista määrittää joka tapauksessa enemmän se, mitä saadaan aikaan kiekon kanssa ja jälkimmäisen se, miten hyvin pelataan ilman kiekkoa. Eli edellisessä on kyse enemmän taidosta ja jälkimmäisessä enemmän asenteesta.

Ja pointti siis oli se, että taitopuolen on vaikeampi nähdä kasvavan keväällä, mutta aika helposti voi väittää, että asennetta ja uhrautumista löytyy pelaajista enemmän.

Varmastikin teksti on taas liian suoraa ja sieltä puuttuu lukuisia varauksia ja heikennyksiä argumenteista, mutta yritä kestää.

 

[dana77]

Mitä tuohon erikoistilanteiden merkityksellisyyteen tulee, eikös Scotty Bowmanilla ollut joku juttu että kunhan yli- ja alivoimaprosentti on yhteen laskettuna vähintään sata niin sillä pärjää? Tässäkin asiassa luulisi, että menestysreseptejä on useita.

Eihän tämä näin yksinkertaista ole ja luulisi, että Scotty Bowmankin sen tajuaa.

Jos joukkue pelaa kauden aikana ylivoimaa 223 kertaa (Kuten New jersey Devils pelasi kaudella 2001-02) ja ylivoiman tehokkuus on 25% niin yv:llä syntyy 56 maalia.

Jos joukkue pelaa saman kauden aikana alivoimalla 550 kertaa (kuten Washington Capitals pelasi kaudella 2005-06) ja alivoiman tehokkuus on 85%, niin omiin menee 83 maalia.

Joukkueen yv + av prosentit ovat yhteenlaskettuna 110%, mutta vastustaja on erikoistilanteiden aikana tehnyt 27 maalia enemmän (laskuissa ei huomioitu av:lla tehtyjä tai yv:llä päästettyjä maaleja).

ennätykset Wikin mukaan ovat seuraavat:

• Best Power Play Percentage in a Season: 31.88%, by the 1977–78 Montreal Canadiens
• Worst Power Play Percentage in a Season: 9.35%, by the 1997–98 Tampa Bay Lightning

• Best Penalty Kill Percentage in a Season: 89.58%, by the 2011–12 New Jersey Devils
• Worst Penalty Kill Percentage in a Season: 68.24%, by the 1982–83 Los Angeles Kings

 

[Dissonanssi]

Vähän arvelinkin :D

Ensinnäkään en puhunut lähinnä mentaali- ja asennepuolesta, vaan puhuin sekä taidosta, että asenteesta. (Olet muuten yritteliäs asettelemaan sanoja toisten näppäimistölle). Taitopuoli korostuu silloin, kun kiekko on omilla. asennepuoli silloin, kun kiekko on vastustajalla. Kun kiekko on omilla, kamppailuja useammin vältellään, kun kiekko on vastustajalla, kamppailuihin pyritään.

Ylivoima ja alivoima. Molemmissa on varmasti kyse kamppailusta ja asenteesta, mutta edellisen onnistumista määrittää joka tapauksessa enemmän se, mitä saadaan aikaan kiekon kanssa ja jälkimmäisen se, miten hyvin pelataan ilman kiekkoa. Eli edellisessä on kyse enemmän taidosta ja jälkimmäisessä enemmän asenteesta.

Ja pointti siis oli se, että taitopuolen on vaikeampi nähdä kasvavan keväällä, mutta aika helposti voi väittää, että asennetta ja uhrautumista löytyy pelaajista enemmän.

Varmastikin teksti on taas liian suoraa ja sieltä puuttuu lukuisia varauksia ja heikennyksiä argumenteista, mutta yritä kestää.

Ylipäänsä tässä nyt täytyisi hieman pureutua tarkemmin käyttämiisi käsitteisiin.

Pyrit nyt pakottamaan keskustelun täysin keinotekoiselle dikotomialle jonkun "tahdon" ja "taidon" välille, jossa näistä toinen edustaisi lähes yksinomaan alivoimaa ja toinen ylivoimaa. Tämä asetelma on jo itsessään täysin perusteeton, minkä lisäksi nuo käyttämäsi käsitteet olisi syytä jollain tapaa operationalisoida ja konkretisoida, ettei keskustelu nyt aivan karkaa johonkin Karl Popperin kolmanteen maailmaan.

Joudun nyt väkisinkin tulkitsemaan käyttämiäsi käsitteitä, koska et avaa niitä lainkaan. Hieman vaikuttaa siltä, että näet "taito"puolen olevan enemmän kyse teknisestä mailankäytöstä jalkakynineen (tämä perustuu aikaisempaan viestiisi) ja sitten taas "tahto"puolen olevan jotain heittäytymistä ja "uhrautumista".

Ylipäänsä käyttämäsi käsitteet "taistelu", "uhrautuvaisus" ja "asenne" ovat lähinnä metaforia ja abstrakteja käsitteitä, joiden voidaan sanoa parhaimmillaankin olevan ilmentymiä tosielämätapahtumista jääkiekkokentällä. Olisi melko mieletöntä väittää, että ylivoimalla esimerkiksi alueellevienti olisi jotain jalkakynää eikä kamppailua esim. päätykiekon jälkeen. Minkä lisäksi tunnut unohtavan täysin, että kyse on edelleenkin - jopa playoffeissa - joukkuepelaamisesta, jossa organisoitu, yhteistyöhön ja toisten liikkeisiin perustuva pelaaminen ovat erittäin korostuneita juurikin ylivoimalla ja alivoimalla. Myöskin yksittäisten pelaajien kyky reagoida tapahtumiin (käytetään tästä ilmaisua "peliäly") on myös asia, jota ei voida unohtaa. Tällaiset seikat eivät kovin helposti pakotu käsitteiden "tahto" ja "taito" alle, jolloin ne aivan kuin jotenkin mukamas katoavat kuvasta (mikä on toki ymmärretävää, koska se tukee asiaasi).

edit. Sellainen unohtu mainita, että kuten varmasti tarkkasilmäisimmät ovatkin saattaneet jo huomata, vastaa nimimerkki larzzon varsin valikoivasti viesteihini. Ei sillä, että tämä kovinkaan paljoa yllättäisi itseäni.

 

[dana77]

Katsoin vielä huvin vuoksi seuraavat tulokset modernilta ajalta ja täysiltä kausilta:
Pittsburgh Penguins teki kaudella 1988-89 119 YV-maalia
Tampa Bay Lightning teki kaudella 1997-98 33 YV-maalia
Chicago Blackhawks päästi kaudella 1988-89 122 AV-maalia
New Jersey Devils päästi kaudella 2011-12 27 AV-maalia

Se että mikä erikoistilanteiden merkitys on sitten vaikeampi kysymys. "Hyviä" esimerkkejä kun on molempiin suuntiin:

Buffalo Sabres teki kaudella 2005-06 YV:lla 101 maalia ja päästi AV:lla 59 maalia (eroa kunnioitettavat 42 maalia). Se keräsi runkosarjassa 110 pistettä. Jos maalisuhteesta otetaan pois tehdyt YV-maalit ja päästetyt AV-maalit, niin suhteeksi jää 180-180. Voidaan siis sanoa että menestys oli noin 30 pistettä parempi erikoistilanne-pelaamisen ansiosta.

Sitä vastoin 1985-86 kaksi NHL:n parasta joukkuetta olivat Edmonton Oilers ja Philadelpia Flyers.
Flyersin maalisuhde oli 348-241 jonka avulla se keräsi 113 pistettä runkosarjassa. YV:lla se 67 maalia ja AV:lla päästi 66 eli eroa ainoastaan +1.
Oilersin maalisuhden oli 401-298 jonka avulla se keräsi 110 pistettä runkosajrassa. YV:lla se teki 75 maalia ja AV:lla päästi 76 eli eroa -2.
ei voida sanoa erikoistilanteiden merkityksen olleen kummoinenkaan.

 

[RonSwanson]

Eihän tämä näin yksinkertaista ole ja luulisi, että Scotty Bowmankin sen tajuaa.

Jos joukkue pelaa kauden aikana ylivoimaa 223 kertaa (Kuten New jersey Devils pelasi kaudella 2001-02) ja ylivoiman tehokkuus on 25% niin yv:llä syntyy 56 maalia.

Jos joukkue pelaa saman kauden aikana alivoimalla 550 kertaa (kuten Washington Capitals pelasi kaudella 2005-06) ja alivoiman tehokkuus on 85%, niin omiin menee 83 maalia.

Joukkueen yv + av prosentit ovat yhteenlaskettuna 110%, mutta vastustaja on erikoistilanteiden aikana tehnyt 27 maalia enemmän (laskuissa ei huomioitu av:lla tehtyjä tai yv:llä päästettyjä maaleja).

ennätykset Wikin mukaan ovat seuraavat:

• Best Power Play Percentage in a Season: 31.88%, by the 1977–78 Montreal Canadiens
• Worst Power Play Percentage in a Season: 9.35%, by the 1997–98 Tampa Bay Lightning

• Best Penalty Kill Percentage in a Season: 89.58%, by the 2011–12 New Jersey Devils
• Worst Penalty Kill Percentage in a Season: 68.24%, by the 1982–83 Los Angeles Kings

Jänniä on tilastot. Täytyy kysyä, otitko nämä esimerkit esille huumorimielessä? Tai jos yritit todistaa, että Scotty Bowmanin teoria olisi väärä, niin siinä tapauksessa esitän oman ajatukseni. Prosentit ovat tuolla teoreettisella joukkueella hyvät, mutta tuot esille, että he yhteensä päästävät AV:lla enemmän kuin YV:llä tekevät. Sellaista sattuu, kun tuo teoreettinen joukkue on kaudella joutunut AV:lle 227 kertaa useammin kuin YV:lle. :D

550/82 = 6,7 otettua jäähyä per peli
223/82= 2,71 ylivoimamahdollisuutta per peli

Jopa Mike Babcokilla olisi tekemistä saada tuosta keskiarvosta positiivinen maalilukema omalle joukkueelle :P

Pahoittelut kaikille,jos tämä oli itsestäänselvyys ja astuinkin miinaan.

 

[TKH]

Ovechkin on tehnyt alkukaudesta mukavasti YV-maaleja - 7. Olishan se jo aika paukutella kunnon lukemat tälläkin saralla. Toistaiseksi miehen ennätys on 22 YV-maalia. Eurooppalaisten listan kärjessä ovat Kovalchuk (27), Mogilny (27), Bure (25) ja Selänne (25). NHL:n ennätyshän on Kerrin 34 maalia.

 

[dana77]

NHL:n ennätyshän on Kerrin 34 maalia.

Tästä tuli mieleen, että aika käsittämättön pieniä ovat Wayne Gretzkyn yv-määrät olleet hänen 92, 87, 73 ja 71 maalin kausillaan.
http://www.hockey-reference.com/pla...3val=&c4stat=&c4comp=gt&c4val=&order_by=goals

Varsinkin tuo 87 maalin kauden yv- ja av-maalien suhde on käsittämätön. 20 yv-maalia ja 12 av-maalia! Luulisi että sitä olisi merkittävästi helpompi maaleja tehdä kun vastustajia on yksi vähemmän kuin kun heitä on yksi enemmän. Melkein väittäisin että WG on tuonna vuonna tehnyt enemmän maaleja suhteessa peliaikaan alivoimalla kuin tasakentällisin (vs. Kerr 0 av-maalia).

Vaikka tuota kuinka kääntelisi niin käsittämättömiä olivat OIlersin luvut 83-84 kaudella. 318 yv:tä joista tekivät 81 yv-maalia ja 386 av:tä, joiden aikana päästivät 77 maalia (80,05%) ja tekivät itse 36 av-maalia.