Yleisesti NHL:stä

  • 4 127 258
  • 14 611

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Epäilemättä ehdottamani muutokset olisivat suosiollisia fyysisesti vahvoille pelaajille. Pelin vauhti vähenisi jonkin verran ehdotuksieni seurauksena. Vastaavasti hyökkäyspeliin tulisi uusia mahdollisuuksia. Lisääntyneiden kontaktien myötä pelien tunnetaso varmasti lisääntyisi ja fyysisenpelin ystäville muutos olisi mieluinen.
Itseäni tuossa taas pelottaisi se, että liigan peli muuttuisi yhä enemmän ja enemmän pelkästään vauhtia suosivaksi, jossa pelaajien luistelunopeus olisi se ensimmäinen ja tärkein ominaisuus. Sillä pakotetaan vastustajat pelaamaan mailalla josta tulisi siis herkästi jäähyjä. Toisaalta nopeus on erittäin tärkeää tuossa puolustusalueen estämisessäkin. Ei siinä välttämättä voimaa tarvita ollenkaan, kun pitää ainoastaan asettua kriittisen pelaajan eteen. Vaikka estäjä jäisikin kakkoseksi estettävän kanssa, kiekollinen on mennyt jo menojaan.
 

Karpat46

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Україна
Mielenkiintoista statistiikkaa jokaisen joukkueen pelaajista joka on varmasti mielenkiintoista luettavaa jokaisen joukkueen kannattajalle.

Player Usage Chart (.pdf)


Ote kirjoittamastani tekstista Rangers-osioon.

Täytyy näin julkisesti kiittää linkistä. Aika mielenkiintoista luettavaa. Tuota kannattaa kaikkien joukkueiden kannattajien käydä vilkaisemassa. Tuossa riittää tarkasteltavaa pitkäksi aikaa.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Itseäni tuossa taas pelottaisi se, että liigan peli muuttuisi yhä enemmän ja enemmän pelkästään vauhtia suosivaksi, jossa pelaajien luistelunopeus olisi se ensimmäinen ja tärkein ominaisuus. Sillä pakotetaan vastustajat pelaamaan mailalla josta tulisi siis herkästi jäähyjä. Toisaalta nopeus on erittäin tärkeää tuossa puolustusalueen estämisessäkin. Ei siinä välttämättä voimaa tarvita ollenkaan, kun pitää ainoastaan asettua kriittisen pelaajan eteen. Vaikka estäjä jäisikin kakkoseksi estettävän kanssa, kiekollinen on mennyt jo menojaan.

Sääntömuutoksien tarkkoja vaikutuksia ei ole helppo arvioida. Ehdottamasi mahdollinen muutos on ihan hyvä pointti. Estämisien suhteen sallivammalla linjalla tarkoitan käsienkäytön suhteen ja sijoittumisen suhteen sallivampaa linjaa. Mailapeli olisi yhtä tiukkaan vihellettyä kuten nykyisin.

Uskoisin muutoksen suosivan fyysisesti vahvoja pelaajia. Perusteena on kaksinkamppailutilanteiden yleistyminen. Kaksinkamppailuvoimaltaa hyvät pelaajat pystyisivät nykyistä useimmissa tilanteissa hyödyntämään omaa vahvuuttaan. Osittainhan hyökkäämisestä tulisi nykyistä vaikeampaa osalle pelaajista. Kuviteellisessa tilanteessa jalkanopeuteen luottavan fyysisesti heikon hyökkääjän ja hitaan, mutta kaksinkamppailuvoimaisen puolustajan, ollessa vastakkain 1 vs 1 tilanteessa nykytilanteeseen verrattuna tilanne muuttuisi piirun verran suotuisammaksi puolustajalle.

Vastaavasti fyysiesti vahvan hyökkäysketjun pelatessa hyökkäysalueella hyvinliikkuvaa, mutta fyysiesti heikkoa pakkiparia vastaan, nykyiseen verrattuna hyökkäysketjulla olisi enemmän mahdollisuuksia käyttää omia vahvuuksiaan. Ennen kuin kukaan lähtee kärjistämään ehdostustani ja liioittelemaan muutoksia, muistuttaisin, että ehdotan vain muutaman piirun verran siirtymistä ehdottamaani suuntaan. Käytännössä linja olisi samanlainen kuin nykyään silloin, kun tuomarit ottavan "antaa poikien pelata" linjan ja sallivat vähän tavallista ronskimman pelin. Useimmitenhan tälläisen linjan mukaan pelatut pelit ovat miellyttävintä seurattavaa.
 
Suosikkijoukkue
Canucks
Huh, melkoinen paketti. Tein joitakin hajahuomioita. Siis juurikin niitä vaarallisia stats-pohjaisia yleistyksiä.

- Muutamat usein kuraa niskaansa saavat pelaajat, kuten Getzlaf, Perry, O. Jokinen, Joe Thornton, kantavat aika suuren vastuun joukkueidensa vaikeista minuuteista. Hyvän kolmosketjun puute voi olla jonkinasteinen tekijä sille, miksi joidenkin joukkueiden tähdet suuren yleisön silmissä ”alisuorittavat”, kovempi kuormitus vastustajien parhaita vastaan varmasti syö omia hyökkäystehoja ja energiaa. Voisi pohtia esim. tulisiko Anheimista parempi joukkue, jos se vaihtaisi Getzlafin toiseen ykkösketjun pelaajaan, vai jos se haalisi taas Moen-Pahlsson-Niedermayer tasoisen kolmosketjun ja pitäisi Getzlafin…

- Patrice Bergeronin Selke on taulukon perusteella täysin ansaittu. Bergeron pimentää yhdessa Charan kanssa vastustajan parhaat selvästi joukkueen bottom 6 osastoa tehokkaammin.

- Buffalolla on NHL:n olemattomin roolitus.

- NHL:n kovimmat jätkät: Jordan Staal, Brandon Sutter ja Dave Bolland. Uskomatonta hallintaa vaikeimmissa mahdollisissa tilanteissa. Mahdollistavat ykkösketjuilleen kevyemmän kuormituksen. Toivottavasti Malkin, Skinner ja Kane tajuavat tarjota näille herroille useammankin illan kauden aikana.

- David Jones, helpohkoja minuutteja tappiopuolisella kiekonhallinnalla, ja neljä miljoona neljä vuottako se oli…

- Cam Atkinson, mikäs mies tämä on, kun vetää Columbuksessa noin hyvillä statseilla, vain 27 peliä tulokaskaudella, läpimurto tulossa?

- Filppula näyttäisi olevan vielä valovuoden päässä Zetan ja Datsyukin pelinhallinnasta, nimeen omaan silloin kun pelataan vastustajan parhaita vastaan.

- Edmontonilta ehkä fiksua ajaa nuoret helpoilla minuuteilla sisään ja tehoihin kiinni, mutta kyllähän tuo joukkue tarvitsee puolustajien lisäksi vielä ehdottomasti syvyyttä myös hyökkäyksen eri rooleihin.

- Kuka on Marcel Goc? Statsien pohjalta voisi sanoa, että NHL:n aliarvostetuin pelaaja. Ei ole pelannut näköjään yhtään täyttä kautta, loukkaantumiset pitäneet pimennossa?

- Tom Gilbert tulee olemaan tärkeä pelaaja Minnesotalle. Ihme ettei Casey Wellman koskaan breikannut, hyvät statsit.

- Montrealin yksinäinen valopilkku - PK Subban, on se kova.

- Ei Nashville pysty Weberin tai Suterin lähtöä suoraan paikkamaan. Josi tai Blum eivät ole vielä lähelläkään heidän tasoaan.

- Minulle oli yllätys, että Michael Grabner pelaa Islanderssin vaikeimmat minuutit. Kyllähän Canucks jo yritti koulia hänen puolustuspeliään ja varmaan nopeuden takia vastustajan parhaat joutuvat olemaan häntä vastaan aina vähän varpaillaan, mutta silti. Maalimäärät kasvaisivat varmasti vielä lisää erilaisella peluutuksella.

- Ryan McDonagh, Rangersiltä aivan Näslund <> Stojanov tason ryöstö tuo McDonaghin hankinta aikanaan. Liigan lähes varmin puolustaja Vs. maalin ja miljoonien mies Gomez… Carl Hagelinin tulokaskauden luvut ovat varsin vakuuttavia, mies tuli liigaan jäädäkseen, enkä usko, että slumppaa toisella kaudellaan.

- Mika Zibanejad ei todellakaan ollut valmis NHL:ään.

- Kimmo Timosen lopettaminen tulee olemaan vaikea paikka Flyerseille. Jagrilla aika rajattu täsmärooli hyökkäyspäässä, jonka hoiti sinänsä hyvin. Pistepörssin voittotaistelussa ollut Claude Giroux pelaa todella paljon vaikeampia minuutteja kuin Malkin tai Stamkos.

- Ja liigan ”tilastollisesti käyttökelvottomin pelaaja” -palkinto kaudella 2011-2012 menee herralle nimeltä Jay Rosehill, onnea.

- Kannattaa huomioida, että taulukoissa akseleiden skaalat eivät ole vakioita. Varsinkin zone starttien osalta tuo kertoo vielä enemmän, kun vaihteluväli on suurimmalla osalla joukkueista n. 40% - 60%, joillakin lähempänä 30 - 70 asetelmaa, Canuckseilla väli on lähes 10 - 90, Vigneault on vienyt tämän aloitusroolituksensa niin äärimmilleen kuin sen vaan käytännössä voi viedä.

- Marcus Johanssonista ei ole kakkosketjun sentteriksi (ainakaan vielä). Kyllä vaikka sitten se Olli Jokinen luultavasti parantaisi Washingtonin kokonaispeliä ja hyökkääjien roolitusmahdollisuuksia.

- Miettis Ana is no game breaker.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
vstk:n linkittämä ja Moustache Daven kommentoima esitys kertoo jotain pelaajien esityksistä, mutta kuitenkin se perustuu pelkästään omaan ja vastustajan päähän tehtyjen laukaisujen ja hyökkäys- ja puolustuspään aloitusten suhteesta. Esityksen perusteella pystyy tekemään jotain päätelmiä pelaajan otteista, mutta esitys ei kerro kuinka hyvin pelaaja on lopulta pelannut. Vierastan näitä kaikkia corsi-lukemiin perustuvia pelaajien arvosteluita. Ainoa ominaisuus esityksessä, johon mielestäni tulee kiinnittää huomiota on pelaajien vastustajien laadukkuus.

Corsi-lukemien perustuessa omaan ja vastustajan päähän tulleisiin laukauksiin ei maalien määrään. Jääkiekko-ottelut kuitenkin ratkaistaan maalien perusteella. Jollain tapaa vetojen määrä korreloi maalien määrää, mutta riittämättömän selvästi, jotta suhteen perusteella voitaisiin tehdä laajoja johtopäätöksi pelien lopputuloksista ja pelaajan hyödyllisyydestä. Omasta mielestäni +/- tilasto yhdistettynä vastustajien laadukkuuteen kertoo kaikessa yksinkertaisuudessaan enemmän pelaajan esityksistä.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Sääntömuutoksien tarkkoja vaikutuksia ei ole helppo arvioida. Ehdottamasi mahdollinen muutos on ihan hyvä pointti. Estämisien suhteen sallivammalla linjalla tarkoitan käsienkäytön suhteen ja sijoittumisen suhteen sallivampaa linjaa. Mailapeli olisi yhtä tiukkaan vihellettyä kuten nykyisin.
Mahdollista, hankala tietysti arvioida näin abstrakteja asioita. Ja tuomareiden välillä on varmasti eroja siinä, miten innokkaasti viheltävät mitäkin.

Itse ehdottaisin "ihan pieniä" asioita kuten jonkun muutoksen paitsiosääntöön joka mahdollistaisi hyökkäysalueelle esim. kamojaan keräilemään jääneen pelaajan luistelun alueelta pois (ja takaisin jos haluaa) jos ei puutu peliin samalla kun muu joukkue jo pelaa hyökkäysalueella. Eikä tuossa nyt tarvitse olla varsinaisesti rajattu juuri tuohon annettuun esimerkkiin... Jos pelaaja on tulossa pois alueelta, muu joukkue voisi jo mennä viivan yli. Jos taas palaa liian innokkaasti pelaamaan eikä käykään keskialueen puolella, tahallinen paitsio ja aloitus puolustusalueelle. Tuo auttaisi varmasti ykkösnelosen ja vastaavien paskastrategioiden muodostaman siniviivapaineen purkamisessa ja loisi peliin lisää vauhtia kun joukkueiden pitäisi miettiä peliä uudella tavalla, ehkä ennemmin kiekonhallinnan kautta kuin pelinhäirinnän kautta.
 
Suosikkijoukkue
Canucks
vstk:n linkittämä ja Moustache Daven kommentoima esitys kertoo jotain pelaajien esityksistä, mutta kuitenkin se perustuu pelkästään omaan ja vastustajan päähän tehtyjen laukaisujen ja hyökkäys- ja puolustuspään aloitusten suhteesta. Esityksen perusteella pystyy tekemään jotain päätelmiä pelaajan otteista, mutta esitys ei kerro kuinka hyvin pelaaja on lopulta pelannut.
Olen tästä kanssasi aivan samaa mieltä, pyrinkin korostamaan, että kommenttini ovat vain tilastopohjaisia. Tässä graafisessa esityksessä on kuitenkin se hieno puoli, että siitä on nopea silmäillä roolituksia ja poikkeuksellisesti onnistuneita pelaajia.

Vielä sanoisin, että laukaukset kuitenkin kertovat siitä kummassa päässä kiekko on. Jos paljon puolustuspäässä aloittava pelaaja saa paljon + laukauksia, voisi kai olettaa, että hänen ollessaan jäällä hänen joukkueensa onnistuu hienosti kääntämään peliä omista pois. Ja vastaavasti hyökkäyspäässä aloittavien osalta miinuslaukaukset voivat kertoa siitä, että painostusjaksot ovatkin päättyneet vastahyökkäyksiin omaan päähän.
 

Cocktus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins, HPK
NHL:n johtokunta vahvisti pari sääntölisäystä:

67.2 Minor Penalty — Player - A player shall be permitted to catch the puck out of the air but must immediately place it or knock it down to the ice. If he catches it and skates with it, either to avoid a check or to gain a territorial advantage over his opponent, a minor penalty shall be assessed for "closing his hand on the puck".
A minor penalty shall be imposed on a player who, while play is in progress, picks up the puck off the ice with his hand.

Any time a player places his hand over the puck while it is on the ice in order to conceal it from or prevent an opponent from playing the puck, a minor penalty shall be assessed for "closing his hand on the puck." When this is done in his own team's goal crease area, a penalty shot shall be assessed (67.4) or a goal awarded (67.5).

Lisäksi aloitussääntöihin tuli seuraava sääntö:

Both players facing-off are prohibited from batting the puck with their hand in an attempt to win the face-off. Any attempt by either center to win the face-off by batting the puck with their hand shall result in a minor penalty. This penalty shall be announced as a "Minor Penalty for Delay of Game - Face-off Violation." Once the face-off is deemed complete (and winner of the face-off is clear), hand passes shall be enforced as per Rule 79.

Lihavoidut tekstit ovat lisäyksiä olemassa oleviin sääntöihin. Kaikki säännöt ovat luettavissa Official Rules - NHL.com - Rules.

Mikäli lukeminen ei niin paljoa kiinnosta niin sääntöjä voi tarkastella myös esimerkkivideoiden avulla Video Rulebook: Home - NHL.com - The National Hockey League.
 

Ben Marco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks
Tuo Player Usage Chart on kyllä mielenkiintoinen graafinen (kiitos linkistä) esitys ja avaa monelle (ainakin itselle) uusia väyliä seurata peliä monipuolisemmin. Kun tuon taulukon saa päänuppiinsa, on siitä suhteellisen helppo ja nopea ennen otteluita käydä väijymässä vihulaisen roolituksia. Kaikkihan tietää jo lähtökohtaisesti ainakin raakavedoksen omien edesottamuksista. Vaikka lähtökohtana onkin viimekauden tilastot, ei joukkueiden rostereissa niin paljoa fluktuaatiota ole, että se liikaa häiritsisi joukkueiden yleiskuvan autentisuutta. Fanien kannalta olisi tietysti suotavaa jos tämänkaltainen esitys päivittyisi jatkossa jo kauden aikana muutamaan kertaan esimerkiksi. Tämä ruokkisi taas omien joukkojen ruotimista ja risujen ja ruusujen jakamista.

Jenkit on ihan pähkinöinä kaikkiin mahdollisiin statseihin ja tämä PUC on kyllä kiekkoa tosissaan seuraavan toimiva työkalu.
 

Beneway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Mario Lemieux, Jyp
Buffalonews.comista löytyi mielenkiintoinen artikkeli hankinnoista deadlinella sekä FA-kaappauksista vuosien varrelta. Tekstissä tarkasteltiin sitä, miten joukkueeseen hankittujen pelaajien tehot ovat muuttuneet hankinnan jälkeen.

Eihän tätä "tutkimusta" voida minään raamattuna pitää, sillä uuteen joukkueeseen siirtyminen on pelaajalle aina vaikeaa, eikä ole lainkaan erikoista, ettei kaikki suju sopimuksen ensimmäisenä vuonna - tai vaihtokaupan jälkeen - ihan putkeen. Artikkeli tarjoaa kuitenkin ihan mukavaa nippelitietoa, joten ajattelin laittaa sen tänne muidenkin verkkokalvoille.

Numeroiden pyörittelyn lomassa on haastattelussa ollut Craig Rivet, Daniel Briere sekä Sabres-GM Darcy Regier.

FA-sopimuksia tutkittaessa otettiin huomioon kaikki ne pelaajat, jotka ovat solmineet monivuotisen sopimuksen uuden joukkueen kanssa kaudesta 2006-2007 lähtien. Parit lainaukset:

buffalonews.com kirjoitti:
Of the 251 signings, only 20.72 percent of the players increased their offensive production per game from the previous season. Meanwhile, 47.41 percent of the players had their numbers decrease with the new team, often dramatically. The production stayed the same for 31.87 percent of the players, with a range of 0.05 points per game equaling status quo.

The best free agent signing in terms of first-year production is Boston’s three-year, $12 million deal for Michael Ryder. The forward averaged 0.42 points per game in 74 outings with Montreal in 2007-08. The following year, Ryder put up 0.78 points per game in 85 contests with the Bruins.

Michal Handzus had the worst drop for a team willing to dish out a multiyear deal. He had eight points in eight games with Chicago in 2006-07, and Los Angeles gave him a four-year, $16 million deal following the season with the hope he could recover and return to form. Instead, he had just seven goals and 21 points in 82 games, a drop of 0.74 points per outing.

Tilastoista huomaa, että "huonoin" FA-sopimusten solmija on itse Stanley Cup mestari Los Angeles Kings, mikäli Winnipeg Jetsin yksi FA-sopimus jätetään pois laskuista. Kaikista Kingsin FA-kaappauksista peräti 91.67%:lla meni tehot alaspäin seuraavana sopimusvuotena. Edmonton Oilers listattiin tilastossa toiseksi lukemalla 83.33%.

Parhaat FA-pelaajien tehojen nuosuprosentit saavutti Toronto Maple Leafs lukemalla 45.45%.

Trade deadline -kauppojen osalta tarkasteltiin samanlaista tehojen muuttumista uudessa joukkueessa. Haarukkana toimi kaikki pelaajien siirtymiset joukkueesta toiseen - siis myös waiver-siirtymiset - deadlinen kolmena viimeisenä viikkona, aina kaudesta 2005-2006 lähtien. Lainauksia:

Players were able to raise their production after getting dealt just 36.63 percent of the time. With the playoffs looming, 39.27 percent of the newcomers’ per-game numbers went down. The production stayed the same for 24.09 percent of the players who switched clubs.

The best deadline move since 2005-06 is Colorado’s acquisition of Peter Mueller in 2010. He added an astounding 1.02 points per game to his production. He had four goals and 17 points in 54 games with Phoenix (0.31 points per game) and surged with nine goals and 20 points in 15 games for the Avalanche (1.33 points per game).

Ottawa’s trade for Tyler Arnason in 2006 featured the largest production drop among skaters who played all year. After recording 13 goals and 41 points in 60 games for Chicago (0.68 points per game), Arnason failed to score and had only four assists in 19 games with the Senators (0.21 points per game).

"Paras" pelaajien hankkija (hankituilla pelaajilla tehot nousivat hankinnan jälkeen loppukausesta) deadlinen lähistöllä oli Tampa Bay Lightning (63.64%)

Huonoimmat lukemat löytyy (hankituilla pelaajilla tehot siis laskivat loppukaudesta) Ottawa Senatorsilta (75%) Buffalo Sabresin hengittäessä niskaan lukemalla 71.43%.
 

eh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Frank Turner Hockey Club
Corsi-lukemien perustuessa omaan ja vastustajan päähän tulleisiin laukauksiin ei maalien määrään. Jääkiekko-ottelut kuitenkin ratkaistaan maalien perusteella. Jollain tapaa vetojen määrä korreloi maalien määrää, mutta riittämättömän selvästi, jotta suhteen perusteella voitaisiin tehdä laajoja johtopäätöksi pelien lopputuloksista ja pelaajan hyödyllisyydestä. Omasta mielestäni +/- tilasto yhdistettynä vastustajien laadukkuuteen kertoo kaikessa yksinkertaisuudessaan enemmän pelaajan esityksistä.
Maalien määrä (eli raaka plusmiinus) on siitä huono mittari, että tuurilla on lyhyellä aikavälillä siihen suhteettoman suuri osuus. Siksi corsi kertoo yhden kauden osalta paljon enemmän. Pitkällä aikavälillä se korreloi maalipaikkojen ja edelleen maalien kanssa hyvinkin pitkälle.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Maalien määrä (eli raaka plusmiinus) on siitä huono mittari, että tuurilla on lyhyellä aikavälillä siihen suhteettoman suuri osuus. Siksi corsi kertoo yhden kauden osalta paljon enemmän. Pitkällä aikavälillä se korreloi maalipaikkojen ja edelleen maalien kanssa hyvinkin pitkälle.

Puhdas mielipideasiahan tämä lopulta on. Itse en näe tässä mittareiden vertailussa tuuria ja lyhyttä aikaväliä +/- tilaston luotettavuutta heikentävänä asiana tarkastelujakson ollessa vaikka yksi kausi tai kymmenien otteluiden jakso. Muutenkin mittareiden vertailussa corsi-lukemat korreloivat jotenkin maalien suhdetta, mutta plusmiinus on raakasti maalien suhde. Corsi-lukemien yleistettävyyttä mielestäni heikentää esim pelaajan tekemihen vetojen blokkauksien vaikuttaminen tilastoo negatiivisesti pelaajan suoritusta arvotettaessan. Esimerkkinä suoritus jossa pakki blokkaa vaihdon aikana neljä vaarallista kutia ja purkaa kiekon keskialueelle. Eli oletettavasti varsin hyvä suoritus yhteen vaihtoon pakille, mutta corsi-tilastojen valossa 4 pykälää pakkasella. Seuraava vaihto ja lerppu maalia kohti ja corsi plussalle, mutta suoritus pelin voittamisen kannalta paljon vähemmän merkityksellinen. Edelleen jatkaen corsi-lukemien kannalta on sama miten pakki pelaa 1vs1tilanteen, blokkaako vedon vai antaa hyökkääjän heittää kiekon reppuun.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
->Laukaus on huomattavasti maalia huonompi mittari, koska a) pelissä on kyse maaleista eikä laukauksista ja b) ilman että huomioidaan laukausten laatu, niiden selittävyys on heikolla tolalla, se voi olla jopa harhaanjohtava.

Siinä kun maalien suhteen ei ole mitään väliä sillä, minkälaisia ne ovat, oleellista on ainoastaan määrä, laukausten kohdalla on pikemminkin päinvastoin. Määrällä ei ole niinkään merkitystä, vaan laadulla.
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Corsi-lukemien yleistettävyyttä mielestäni heikentää esim pelaajan tekemihen vetojen blokkauksien vaikuttaminen tilastoo negatiivisesti pelaajan suoritusta arvotettaessan. Esimerkkinä suoritus jossa pakki blokkaa vaihdon aikana neljä vaarallista kutia ja purkaa kiekon keskialueelle. Eli oletettavasti varsin hyvä suoritus yhteen vaihtoon pakille, mutta corsi-tilastojen valossa 4 pykälää pakkasella. Seuraava vaihto ja lerppu maalia kohti ja corsi plussalle, mutta suoritus pelin voittamisen kannalta paljon vähemmän merkityksellinen. Edelleen jatkaen corsi-lukemien kannalta on sama miten pakki pelaa 1vs1tilanteen, blokkaako vedon vai antaa hyökkääjän heittää kiekon reppuun.

Tähänhän on sitten olemassa Fenwick-lukema, joka on muuten sama kuin Corsi, mutta blokatut laukaukset jätetään pois. Noistahan on viime vuosien aikana kirjoitettu lukemattomia artikkeleita ja en ihan tarkkaan ole seurannut mitä lukemaa nykyään pidetään "parempana". Muistelisin, että pari vuotta sitten vaikutti siltä, että Fenwick korreloi Corsia paremmin voittoprosentin kanssa. Ja sitten taas toisaalta Corsi korreloi paremmin maalimääriin, mutta voin muistaa väärinkin. Erot olivat tilastollisesti kuitenkin hyvin pieniä.
 

eh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Frank Turner Hockey Club
Puhdas mielipideasiahan tämä lopulta on.
Voihan sitä tietysti pitää mielipideasianakin, mutta toisen näkemyksen tueksi on tilastoja vuosikymmenien ajalta ja toinen perustuu ilmeisesti mutuun.

Itse en näe tässä mittareiden vertailussa tuuria ja lyhyttä aikaväliä +/- tilaston luotettavuutta heikentävänä asiana tarkastelujakson ollessa vaikka yksi kausi tai kymmenien otteluiden jakso.
Ei ole pakko tietenkään nähdä, mutta sellainen se kuitenkin on. Maalien osalta otanta on niin pieni vielä yhden kokonaisen kaudenkin ajan, että tuurilla on suuri merkitys. Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi Gabe Desjardinsin mainiosta blogista.

Vaikka voit luetella loputtomasti yksittäisiä tilanteita, joissa Corsi (tai Fenwick) "kohtelee" pelaajaa "epäreilusti", jo melko lyhyellä aikavälillä ne kertovat hyvin tarkasti, kumpaan päähän peliä pelataan, kun pelaaja on jäällä. Yhdistettynä aloitusalue- ja vastustajien taso -tilastoihin (miksei myös kanssapelaajien taso -) tuo ne ovat paras mittari, joka tällä hetkellä on käytössä objektiiviseen pelaajien paremmuuden vertailuun.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Voihan sitä tietysti pitää mielipideasianakin, mutta toisen näkemyksen tueksi on tilastoja vuosikymmenien ajalta ja toinen perustuu ilmeisesti mutuun.
Vuosikymmenien tilastoinnin perusteella voisin väittää lähes 100% varmuudella jääkiekko-otteluiden voittajan ratkeavan tehtyjen ja päästettyjen maalien erotuksen perusteella. Se joukkue, jolla on ottelussa enemmän tehtyjä maaleja, voittaa ottelun 100% todennäköisyydellä. Millä todennäköisyydellä se joukkue voittaa, jolla on parempi omaa ja vastustajan maalia kohden tapahtuneiden laukaisujen suhde? Todennäköisyys voi olla jotain 60%, 70% tai 80%, mutta se ei ole 100%.

Vaikka voit luetella loputtomasti yksittäisiä tilanteita, joissa Corsi (tai Fenwick) "kohtelee" pelaajaa "epäreilusti", jo melko lyhyellä aikavälillä ne kertovat hyvin tarkasti, kumpaan päähän peliä pelataan, kun pelaaja on jäällä.
Edelleen mielestäni suurin ongelma on juuri se, että Corsi-lukemat tilastoivat vain omassa ja vastustajan päässä tapahtuneita laukauksia. Tämän suhteen perusteella voidaan jollain tarkkuudella päätellä ottelun voittajaa, mutta mielestäni liian epätarkasti, jotta suhteen perusteella voitaisiin tehdä tarkempia jotopäätöksiä verrattuna perinteiseen plusmiinus-tilastointiin. Molemmilla menetelmillä on omat heikkoudet, mutta mielestäni corsi-lukemilla on enemmän näitä heikkouksia, joita esimerkin luontoisesti aikaisemmin mainitsin.

Yhdistettynä aloitusalue- ja vastustajien taso -tilastoihin (miksei myös kanssapelaajien taso -) tuo ne ovat paras mittari, joka tällä hetkellä on käytössä objektiiviseen pelaajien paremmuuden vertailuun.
Epäilemättä mainitsemasi mittarointi kertoo jotain pelaajasta ollen ihan käyttökelpoinen työkalu, mutta esim ihan perinteinen " back to basics" pistepörssi kertoo lopulta paljon enemmän pelaajasta. Mainitsemiesi tilastojen perusteella esim Malkin ei erotu muusta massasta mitenkään ja joku Marcel Goc puolestaan esiintyy todella edukseen.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
->Laukaus on huomattavasti maalia huonompi mittari, koska a) pelissä on kyse maaleista eikä laukauksista ja b) ilman että huomioidaan laukausten laatu, niiden selittävyys on heikolla tolalla, se voi olla jopa harhaanjohtava.

Siinä kun maalien suhteen ei ole mitään väliä sillä, minkälaisia ne ovat, oleellista on ainoastaan määrä, laukausten kohdalla on pikemminkin päinvastoin. Määrällä ei ole niinkään merkitystä, vaan laadulla.

Vuosikymmenien tilastoinnin perusteella voisin väittää lähes 100% varmuudella jääkiekko-otteluiden voittajan ratkeavan tehtyjen ja päästettyjen maalien erotuksen perusteella. Se joukkue, jolla on ottelussa enemmän tehtyjä maaleja, voittaa ottelun 100% todennäköisyydellä. Millä todennäköisyydellä se joukkue voittaa, jolla on parempi omaa ja vastustajan maalia kohden tapahtuneiden laukaisujen suhde? Todennäköisyys voi olla jotain 60%, 70% tai 80%, mutta se ei ole 100%.

Edelleen mielestäni suurin ongelma on juuri se, että Corsi-lukemat tilastoivat vain omassa ja vastustajan päässä tapahtuneita laukauksia. Tämän suhteen perusteella voidaan jollain tarkkuudella päätellä ottelun voittajaa, mutta mielestäni liian epätarkasti, jotta suhteen perusteella voitaisiin tehdä tarkempia jotopäätöksiä verrattuna perinteiseen plusmiinus-tilastointiin. Molemmilla menetelmillä on omat heikkoudet, mutta mielestäni corsi-lukemilla on enemmän näitä heikkouksia, joita esimerkin luontoisesti aikaisemmin mainitsin.

Eh jo ehti noista epäkohdista vinkata, mutta paras asehan suhteellisella Corsilla ja vastaavilla on siinä joukkue- tai pelaajakohtaisesti, että pystytään poimimaan yli- ja alisuorittajia, sekä siten hahmottamaan tulevaisuutta. Eli hahmottamaan pelaajan ja joukkueen todellista kykyä ohi +/- -tilaston. Esimerkki: kaksi joukkue on voittanut vaikka 75% ensimmäisestä 20:sta ottelusta. Maalisuhde sama. Toisen laukaisutilastot ovat kuitenkin selkeästi plussalla, toisen miinuksella. Kumman vire pitää todennäköisemmin? Kumpi on mahdollisesti ylisuorittanut?

Lisäksi esimerkki neljästä blokatusta laukauksesta vs. lerppakiekko on harhaanjohtava. Pelaaja, joka blokkaa vaikkapa peräti neljä laukausta, todennäköisesti päätyy tilanteeseen, jossa kiekko tulee omalle joukkueelle, ja oma joukkue pääsee hyökkäykseen. Tämä parantaa reaalitilastoja kyllä, pelaajalla on blokkeja, ja pelaajan vaihto päättyy todennäköisesti hyökkäysalueelle. Juu ei varmasti aina, mutta todennäköisesti pitkässä juoksussa aika monta kertaa. Ja silloin kyseessä on yleensä myös reaalitilastoissa pärjäävä pelaaja.

Summa summarum, reaalitilastot pyrkivät ottamaan huomioon pelitilastoja mahdollisimman hyvin, ei pelkkien laukausten mukaan, muttei myöskään pelkkien maalien mukaan. Ja pyrkivät ennustamaan todellista kuntoa, tavallaan lukemaan rivien välistä, ei vain toteamaan tapahtuman.

Epäilemättä mainitsemasi mittarointi kertoo jotain pelaajasta ollen ihan käyttökelpoinen työkalu, mutta esim ihan perinteinen " back to basics" pistepörssi kertoo lopulta paljon enemmän pelaajasta. Mainitsemiesi tilastojen perusteella esim Malkin ei erotu muusta massasta mitenkään ja joku Marcel Goc puolestaan esiintyy todella edukseen.

Noh, eihän kukaan Malkinin ja Gocin paremmuutta arvioi pelkän Corsin tai vastaavan perusteella, sen avulla pyritään vain arvioimaan Gocin tapaisten "perustilastohiirien" todellista onnistumista. Ennen kaikkea vertaamaan kahta perustilastoiltaan suunnilleen samanlaista pelaajaa keskenään. Eli kuormaa, aloituksia, jne...kritiikki sen suhteen on kyllä paikallaan, että tässä itse kullakin pitää muistaa pistää jäitä hattuun, mutta tosiaan, kaikkia kannattaa punnita yhteen. Toden totta 50 pistettä tekevä pakki, jolla on vähän 20 pisteen pakkia huonompi Corsi, on yleensä parempi pakki, mutta sitten kun on kaksi 20 pisteen pakkia, niin totta hemmetissä painottaa silloin QoC-Corsia, aloituksia, vaihtojen päättymisiä...plus ihan "perustilastoja" kuten blokkeja ja taklauksia.
 

Persona grata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens
Jenkithän perinteisesti rakastavat tilastoja ja niillä pätemistä / tulosten ennustamista. Jääkiekossa tilanne ei ole vielä aivan Baseballin tasolle yltänyt (sabermetrics), mutta välillä on ilo kuunnella selostajien tarinoita pelin tiimellyksessä kuinka tilanne oli vuonna 1973.

Monimutkaisemmista tilastoista jotakin varmasti saa irti, mutta kyllähän asia on kylmästi niin, että voitot ratkaisevat - niin kenttäpelaajien kuin maalivahtienkin ja täten koko joukkueen osalta. +/- -tilastossa on omat ongelmansa, mutta pääsääntöisesti kun vilkaisee pistepörssiä ja katsoo sieltä kärkinimet, niin selvästi huomaa ketkä tuottavimpia pelaajia ovat. Jos pisteitä on kertynyt paljon ja +/- ei ainakaan kamalasti pakkasella ole, niin pelaaja on selvinnyt hyvin viidellä viittä vastaan ja todennäköisesti muutamaan hassuun osumaan ollut osallisena myös erikoistilanteissa. Riittää vallan mainiosti :)
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
.kritiikki sen suhteen on kyllä paikallaan, että tässä itse kullakin pitää muistaa pistää jäitä hattuun, mutta tosiaan, kaikkia kannattaa punnita yhteen. Toden totta 50 pistettä tekevä pakki, jolla on vähän 20 pisteen pakkia huonompi Corsi, on yleensä parempi pakki, mutta sitten kun on kaksi 20 pisteen pakkia, niin totta hemmetissä painottaa silloin QoC-Corsia, aloituksia, vaihtojen päättymisiä...plus ihan "perustilastoja" kuten blokkeja ja taklauksia.
Olemme siis samaa mieltä, etteivät corsi-lukemat ole mitään autuaaksi tekeviä tilastoja pelaajien arvioinnissa. Corsi, fenick ja QoC-cosi ovat vain tilastoja tilastojen joukossa ja näiden perusteella ei tule tehdä liian laajoja johtopäätöksiä.
 
Suosikkijoukkue
Canucks
Esimerkki: kaksi joukkue on voittanut vaikka 75% ensimmäisestä 20:sta ottelusta. Maalisuhde sama. Toisen laukaisutilastot ovat kuitenkin selkeästi plussalla, toisen miinuksella. Kumman vire pitää todennäköisemmin? Kumpi on mahdollisesti ylisuorittanut?
Heh, teinpä muuten viime marraskuun lopussa, kun Canucks oli playoff paikan ulkopuolella, itselleni huvikseni joukkueanalyysiä siitä, kenen kustannuksella Canucks voisi hilautua sarjassa ylöspäin. Otin targetiksi neljä jossain määrin yllättävää joukkuetta, jotka tuolloin olivat kahdeksan joukossa: Minnesota, Dallas, Phoenix ja St. Louis. Tilastot ennustivat kaikkien muiden putoavan, paitsi St. Louisin. Aika hyvin oli siis näkyvissä jo marraskuun lopussa, mille joukkueille playoff paikat menisivät. Poikkeuksen teki tietysti Phoenix, joka pelasi tilastojenvastaisesti hyvän kauden, eli aivan sitä 100% tarkkuutta ei nyt tässäkään advanced stats harjoitelmassa saavutettu.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Olemme siis samaa mieltä, etteivät corsi-lukemat ole mitään autuaaksi tekeviä tilastoja pelaajien arvioinnissa. Corsi, fenick ja QoC-cosi ovat vain tilastoja tilastojen joukossa ja näiden perusteella ei tule tehdä liian laajoja johtopäätöksiä.

En ole tuosta samaa mieltä. Ei tietenkään ole yhtä tilastoa, joka kertoo kaiken, mutta esimerkiksi +/- -tilasto on ihan höpönpömppää kokonaisuutena tuohon verrattuna, kertoo hyvin vähän pelaajan todellisesta tasosta, tai pelaajatyypistä, siinä missä QoC kertoo paljon, paljon enemmän.

Se on autuaaksi tekevä tilasto esimerkiksi juurikin siinä mielessä, miten tärkeä pelaajan rooli on puolustustehtävissä, mutta tottakai sen lisäksi pitää katsoa esimerkiksi peliminuutteja ja tulkita tilastoja.

Summa summarum, on tärkeitä tilastoja, kuten QoC, on huomioonotettavia tilastoja (vaikkapa taklaukset) ja aika vähän todellisesta hyvyydestä kertovia tilastoja (+/-). Ja siihen päälle vielä se, että QoC:n tapainen tilasto selittää "kepeämpien" tilastojen syntyä sekä taustoja.

Esimerkiksi vaikkapa sitten joku Robyn Regehr. -12 viime kaudella olisi varmasti ollut parempi, jos olisi pelannut kevyempiä vastuksia vastaan, tai ottanut enemmän aloituksia vastustajan päädystä. Samaan hengenvetoon, jos joku paskempi pakki olisi pelannut Regehrin nyt ottamat vaihdot, olisi Buffalo hävinnyt enemmän pelejä.

Heh, teinpä muuten viime marraskuun lopussa, kun Canucks oli playoff paikan ulkopuolella, itselleni huvikseni joukkueanalyysiä siitä, kenen kustannuksella Canucks voisi hilautua sarjassa ylöspäin. Otin targetiksi neljä jossain määrin yllättävää joukkuetta, jotka tuolloin olivat kahdeksan joukossa: Minnesota, Dallas, Phoenix ja St. Louis. Tilastot ennustivat kaikkien muiden putoavan, paitsi St. Louisin. Aika hyvin oli siis näkyvissä jo marraskuun lopussa, mille joukkueille playoff paikat menisivät. Poikkeuksen teki tietysti Phoenix, joka pelasi tilastojenvastaisesti hyvän kauden, eli aivan sitä 100% tarkkuutta ei nyt tässäkään advanced stats harjoitelmassa saavutettu.

Jeps, itsekin muistan, että ainakin Minnesota näiden tilastojen valossa ylisuoritti syksyllä, ja lasku ainakin kärkiporukoista alaspäin oli selkeästi ennustettavissa.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
En ole tuosta samaa mieltä. Ei tietenkään ole yhtä tilastoa, joka kertoo kaiken, mutta esimerkiksi +/- -tilasto on ihan höpönpömppää kokonaisuutena tuohon verrattuna, kertoo hyvin vähän pelaajan todellisesta tasosta, tai pelaajatyypistä, siinä missä QoC kertoo paljon, paljon enemmän.

QoC eli Quality of Competition ei mittaa vastustajien laadukkuutta. Se mitaa pelaajan vastusta vastustajien corsi-lukemien perusteella. Eli esimerkeissä jo mainitua Malkinia vastaan pelaaminen ei paranna tilastoa yhtään sen enempää, kuin jotain täyttä tusina jannua samalla corsi-lukemalla vastaan pelaaminen. Eli Losin Richadsonia vastaan pelaaminen kastavattaa QoC lukemia Malkinia enemmän. Koko QoC-tilasto perustuu oletukseen, että tähtipelaajilla on hyvät corsi-lukemat ja huonoilla huonot. Keskeisin ongelma näissä kaikissa corsi-lukemiin perustuvissa tilastoissa on tilaston perusdatan (laukauksien suhde) epätarkkuus verrattuna todellisiin maaleihin.

Kaikki corsit ja QoC ovat täyttä höpöhöpöä verrattuna plusmiinuksiin yhdistettynä tietoon, kenen kanssa pelaaja oikeasti pelaa ja ketä vastaan. Nämä corsi-lukemiin perustuvat tilastot ovat toki ihan hyviä, mutta ne eivät lopulta kerro yhtään sen enempää, kuin oikeisiin +/- -lukemiin perustuvat tilastot.

Puolustavan pelaajan kohdalla väitän relatiivise corsilukeman antavan relatiivista plusmiinustilastoa (kuvitteellinen tilasto, jossa perusdatana on käytetty plusmiinuksia laukasuiden sijaan) epätarkemman kuvan pelaajasta. Eli vastustajan hyvää plusmiinus-pelaajaa vastaan pelattu hyvä plusmiinus-tilasto kertoo pelaajasta enemmän, kuin player usage charttien pallerot.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
No toivottavasti kukaan ei katso Player Usage Charttia ja päättele siitä, kenelle miljoonat pitäisi maksaa. Sehän on vain sitä, mitä sen nimikin kertoo, pelaajien peluutustaulukko. Yhdellä silmäyksellä näkee parikin asiaa, eli miten valmentaja suhtautuu roolituksiin ja sen, mitkä pelaajat saavat näistä rooleista mitkäkin.
 

Pica

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tanner Jeannot
Esimerkiksi vaikkapa sitten joku Robyn Regehr. -12 viime kaudella olisi varmasti ollut parempi, jos olisi pelannut kevyempiä vastuksia vastaan, tai ottanut enemmän aloituksia vastustajan päädystä. Samaan hengenvetoon, jos joku paskempi pakki olisi pelannut Regehrin nyt ottamat vaihdot, olisi Buffalo hävinnyt enemmän pelejä.
Mielenkiintoista puhetta tilastoista. Hauska seurata kun itseä viisaammat keskustelevat, minulle kun nuo numerot on aina olleet vaikeita niin en myöskään korseista ymmärrä. Itselleni riittää ns. perustilastot ja se mitä silmillä näen.

Lainaamani pätkä on se mikä ajoittain itseäni tökkii. Kyseessä on kuitenkin pelaajat, yksilöt, oman elämänsä subjektit, eikä muuttumattomana pysyvät numerot. Minusta ei voi väittää että jonkun muun pelatessa esim. Regehrin minuuteilla joukkueella menisi huonommin (tai yhtä huonosti tai paremmin). Pelaaja ei pelaa tyhjiössä vaan osana joukkuetta.

Korostan vielä lopuksi että numeroiden kanssa pelaaminen ei kuulu vahvuuksiini, voin olla taas täysin väärässä,
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös