Usein kuuluu viitattavan nollatoleranssia edeltävää aikaa johonkin "kuolleeseen kiekkoon". Itse edelleen vanhanliiton jääränä edelleen haikailen nollatoleranssia edeltänyttä aikaa. Onneksi kehitys on taas kulkenut sallivampaan suuntaan nollatoleranssista. Pari ensimmäistä kautta nollatoleranssiahan oli ihan hirveetä anti hokia -jäähyjä tuli kokoajan ja aina ei edes pysynyt kärryillä mistä.
Puolustamisen ollessa aina lopulta helpompaa, kuin hyökkäämisen, tehtiimpä mitä tahansa sääntömuutoksi, lopulta maalimäärät vähenevät, kun muutokseen on reagoitu. Eli vähän kärjistäen väitettynä, vaikka maaleja suurennettaisiin reilusti, vähenisivät maalimäärät alkukiiman helpotettua. Ei kestäisi kauaa, kun puolustuspeliä entisestään tiukennettaisiin ja lopulta peli olisi niin puolustusvoittoista, että maalimäärä olisi taas lähtökuopissaan.
Itse kannattaisin linjaa, jossa estämisiä sallittaisiin nykyistä vapaammin, mutta mailalla pelaamista tuomaroitaisiin nykyisen tarkasti. Eli kiekollista ja kiekotonta pelaajaa saisi estää nykyistä enemmän. Esimerkiksi puolustuspelissä toinen pakki saisi nykyistä vapaammin blokata karvaavaa hyökkääjää. Vastaavasti hyökkäyspelissä kiekottomat hyökkääjät saisivat nykyistä vapaammin blokkailla puolustavia vastustajia. En kannata mitään radikaaleja muutoksia, vaan siirtymistä nykyisestä linjasta muutaman piirun verran sallivampaan linjaan.
Epäilemättä ehdottamani muutokset olisivat suosiollisia fyysisesti vahvoille pelaajille. Pelin vauhti vähenisi jonkin verran ehdotuksieni seurauksena. Vastaavasti hyökkäyspeliin tulisi uusia mahdollisuuksia. Lisääntyneiden kontaktien myötä pelien tunnetaso varmasti lisääntyisi ja fyysisenpelin ystäville muutos olisi mieluinen.