Humanitäärisessä maahanmuutossa on kyse vainottujen ihmisten auttamisesta. Loppuuko halu auttaa jos kotoutus ei onnistu eikä taida onnistua lastensakaan osalta?
Ei lopu.
Voi myös kysyä, onko humanitaarisella maahanmuutolla mitään muuta väliä kuin auttaminen. EU-valtiot eivät keskimäärin näin katso, vaan ovat yhä enemmän huolissaan oman maansa kielteisistä lieveilmiöistä, jotka johtuvat mm. aiemmassa viestissäni mainituista syistä.
Yksi kielteisimmin humanitaariseen maahamuuttoon rajoiltaan suhtautuvista maista on demarien johtama Tanska. Halu auttaa ei heiltä lopu. Auttaminen tapahtuu YK:n tavoitteiden mukaisesti. Tanska on yksi ainoista maista maailmassa, joka pääsee 0.7 prosenttin kehitysyhteistyön osalta. Marinin Suomi on noin 0.48 prosentissa. Lisäksi Tanska ottaa naisia ja lapsia kriisien keskeltä. Afganistanista Tanska operoi satoja Tanskaan jollain tavalla kytköksissä olevia ihmisiä Pakistaniin ja sieltä Tanskaan vielä kun Suomi mietti asiaa.
Vaikka Tanskasta levitetään valheita* Marinin hallitukseen kuuluvien puolueiden edustajien toimesta, auttaminen ei lopu kun kotoutuksessa on ongelmia. On syytä siirtyä erilaiseen auttamiseen, ja tämä koskee myös Suomea.
* RKP:n kansanedustajan Anders Adlercreutz väitti 5.6. 2021, että Tanska on ollut jo pitkään irtautumassa länsimaisesta ihmisoikeuskäsityksestä.