Työperäiset maahanmuuttajat erikseen. Aiempaan keskusteluun turvapaikanhakijoiden kielitaidosta lyhyt kommentti vuoden 2015-2016 osalta. Alla oleva silloiselta oikeus- ja työministerin erityisavustaja Sakari Puistolta (PS) sekä Opetusministeriön erityisselvityksestä ja Pohjois-Savon vastaanottokeskusten tekemästä selvityksestä:
* Väite ja/tai oletus, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden joukossa on valtava määrä korkeakoulutettuja ja esimerkiksi lääkäreitä, ei ollut totta.
* Suurin osa (73 %) tarvitsee eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa.
* Todellinen kuva on se, että luku- ja kirjoitustaidottomia on paljon.
* Viidennes ei osaa lukea eikä kirjoittaa edes omalla äidinkielellään.
* Viidennes ei ollut käynyt koulua lainkaan
* Vajaa kolmannes oli opiskellut ammattilisessa laitoksessa tai korkeakoulussa
* Monilla on puutteita myös perusasteen koulutuksessa.
* Latinalaiset aakkoset ovat hyvin tuttuja noin kuudellekymmenelle prosentille. Loput osaavat
niitä hiukan tai eivät lainkaan.
* Noin 10 prosenttia tai alle osaa englantia.
* Jos ajattelee muita eurooppalaisia kieliä, niin puhutaan yksittäisistä henkilöistä.
Tulokset ovat hieman ristiriidassa keskenään, sillä selvityksen kohteena olevat ihmiset ovat myös erilaisia. Pääosa on Irakista.
Kun yllä olevan lukee, ymmärtää kuinka vaikea minkään länsimaan on onnistua kotouttamisessa. Suomessa ei ole onnistuttu virallisten selvitystenkään mukaan. Hyvin haastava tilanne taustojen osalta asettaa ikävät luvut kontekstiin. Kuten sen, että kaikista humanitaarisista tulijoista vuosien aikana noin 73-82 prosenttia turvautuu asumistukeen ja/tai toimeentulotukeen edelleen (2020).
Digiyhteiskunnassa vaaditaan pärjätäkseen jatkuvaa kouluttautumista ja englannin kielen taitoa. Kun tulokset tämän osalta eivät ole onnistuneita humanitaarisen maahanmuuton osalta, EU-valtiot eivät ole halukkaita ottamaan pakolaisia samalla tavalla kuin 2015-2016.
Yksi jo Suomenkin kouluissa vaikuttava ilmiö on se, että jopa 1 000 oppilaan peruskoulusta yli puolet voivat olla ulkomaalaistaustaisia oppilaita. Opettajien mukaan oppiminen ei etene. Kantasuomalaiset hakeutuvat kouluihin, joissa saa paremmat mahdollisuudet elämään eli oppimista tapahtuu enemmän. Tällöin maahanmuuttajataustaiset voivat käydä läpi nykyisissä olosuhteissa peruskoulun ilman, että oppivat kunnolla juuri mitään. Edes suomen kieltä.