Jo nykyään on tapana se, että seura käy neuvotteluja uuden pelaajan kanssa ennen Suomeen tuloa ja pelaaja joutuu koeajalle ennen uuden sopimuksen allekirjoitusta. Jos pelaaja sopeutuu uuteen ympäristöön ja seuran toimintatapoihin niin sopimus voi syntyä jos sopimusehdoista päästään sopimukseen.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Liiga-kierros: KooKoo nitisti Sportin − Leppänen nousi sivuamaan ennätystä, Andersson loukkaantui paluuottelussaanLue lisää »
-
KooKoon täyskäännös on laadukkaan johtamisen tulosta − Ville Puhakka kehuu joukkueensa johtoryhmääLue lisää »
-
Adam Najman palaa Ilveksen vahvuuteen − poissaolon syynä kivessyöpäLue lisää »
-
Kansallistunnetta uhkuva Matthew Tkachuk murjoo Kanadaa jo 4 Nations -finaalin alla: "Ehkä heidän joukkueensa ei pidä toisistaan"Lue lisää »
-
SHL-viikkokatsaus: Ruotsissa jääkiekko on suositumpaa kuin koskaan, Ruben Rafkin debytoi ÖrebrossaLue lisää »
-
Otteluanalyysi: Pelicansille kauden ensimmäinen voitto Ilveksestä – Lawrence ratkaisi ottelun voittomaalikilpailussaLue lisää »
Yleinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkakeskustelu sekä lieveilmiöt
- Viestiketjun aloittaja hammer lynx
- Alkaa
- 3 418 588
- 29 201
Jo nykyään on tapana se, että seura käy neuvotteluja uuden pelaajan kanssa ennen Suomeen tuloa ja pelaaja joutuu koeajalle ennen uuden sopimuksen allekirjoitusta. Jos pelaaja sopeutuu uuteen ympäristöön ja seuran toimintatapoihin niin sopimus voi syntyä jos sopimusehdoista päästään sopimukseen.
Cow's opinion
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Dark side of the Moo
Eihän tässä työllistymisen ongelmista ollutkaan kyse, vaan @DonTirri sanoi ettei muuttaisi Saksaan tai Ranskaan töihin jos ei osaisi kyseisen maan kieltä vaikka englanti taipuu kyllä.
Niin, on siinä nyt sellainen ero, että Grant ja O'Neill tuskin joutuvat anomaan suomalaisilta veronmaksajilta hynyä elääkseen. Itse fyrkkansa siis tienaavat, puhukoot mitä kieliä tahtoo. Hyvä, jos kerran englannilla moisia summia tienaat. Jos taas Kelan luukulta haet sosiaalitukia perusteena "en ole työllistynyt, koska en osaa suomea", niin ei muuta kuin intensiivikurssille opettelemaan ja fyrkat kouraan kun se uuden kotimaasi kieli sujuu edes jotenkin auttavasti. Jos ei, sitten varmaan suunta sellaiseen maahan, jonka kielen viitsii opetella.
Cow's opinion
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Dark side of the Moo
Eipä se perusduunarikaan joudu suomalaisilta veronmaksajilta hynyä anomaan.
Varsinkaan DonTirrin kuvailemassa tilanteessa Saksan tai Ranskan suhteen jossa ei yksikään osapuoli edes asu Suomessa.
Viimeksi muokattu:
Ei kun tuossa sanottiin ettei haluta sellaisia työntekijöitä Suomeen jotka eivät ollenkaan osaa suomea. Eli kaikkiin työpaikkoihin pääsisi vain jos osaa suomea.
Ei tarvitse osata suomea tai ruotsia täydellisesti. Pääministerimmekin osaa toista kotimaista vain tyydyttävästi. Osaajia tarvitaan aina ja näistä kilpailee jokainen maa, lorvijoita ja tyhjäntoimittajia on Suomessakin tarpeeksi ennestään omasta takaa.
Eikös se ole kyseisen nimimerkin oma valinta, joka ei kuulu pätkääkään sinulle?
Cow's opinion
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Dark side of the Moo
On oma valinta, mutta kuuluu se myös minulle koska kyseinen nimimerkki sen itse täällä keskustelupalstalla toi esiin pointtinsa todistaakseen.
Minun oma valinta on nyt laittaa sinut ignoreen kiukuttelemaan.
Juurikin näin. Joidenkin laskelmien mukaan Suomen työikäisten määrä tulee laskemaan noin 600 000 parin vuosikymmenen kuluttua. Suurin osa suomalaisista asuu Etelä Suomessa. Maaseutu tyhjenee ja autioituu halusimme tai emme. Kannattaako koko Suomi pitää asuttuna vai ei. Siinäpä probleema.
Digiloikka ja robotisaatio tulee muuttamaan työelämää paljon ja työtehtävien luonne on hyvin erilainen kuin nyt. Nykyään pohditaan sitä, että miten käy etätöiden ja opiskelun. Tehdäänkö töitä Suomessa vai jossain muualla. Töitä voi tehdä kakkosasunnossa tai mökillä kuten kukin itse haluaa.
Itseasiassa työsopimus on aika lailla ensimmäinen paperi, henkkareiden ohella mitä esim. raksaduunareilla on oltava. Sen avulla saadaan keinohetu --> verokortti jne. luotua.
Aivan. Termi duunari oli itseasiassa hieman harhaanjohtava.
HAAVISTON mukaan EU:n ulkoministerit olivat yksimielisiä tuestaan rajojaan sulkeneille EU-maille pakolaiskriisissä Valko-Venäjän rajalla.
– Kaikissa puheenvuoroissa tuli erittäin vahva solidaarisuus Puolalle, Latvialle ja Liettualle. Todettiin, että tämä on EU:n yhteinen asia: rajan suojelu, Haavisto totesi. Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka on saattanut ajatella, että Puola on hyvä kohde, koska se jakaa EU:ta. Ei se kyllä tänään jakanut millään tavalla.
Eurooppalainen (EU tässä) yhtenäisyys kasvaa. Hyvä!
www.is.fi
– Kaikissa puheenvuoroissa tuli erittäin vahva solidaarisuus Puolalle, Latvialle ja Liettualle. Todettiin, että tämä on EU:n yhteinen asia: rajan suojelu, Haavisto totesi. Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka on saattanut ajatella, että Puola on hyvä kohde, koska se jakaa EU:ta. Ei se kyllä tänään jakanut millään tavalla.
Eurooppalainen (EU tässä) yhtenäisyys kasvaa. Hyvä!
Puolan ulkoministeri näytti EU-kollegoilleen videon Valko-Venäjän rajalta: ”Pakolaisryhmää työnnetään aseellisesti eteenpäin”
Uudet Valko-Venäjän vastaiset pakotteet ovat tulossa voimaan lähiviikkoina. Valko-Venäjän pakolaiskriisi oli EU:n ulkoministerikokouksen pääaihe.
www.is.fi
haunted shores
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Porin Ässät, Varjotuuli
O'Neillillä ja Grantilla taisi olla ammattitaito jonka kanssa englannin kielellä oli mahdollisuus työllistyä. Lähi-idästä tulevalla maahanmuuttajalla ei ole englannin kielen taitoa, eikä ammattitaitoa.
Vertauksesi oli siis muuten hyvä, mutta jokainen kohta siitä oli vähän kuin Vasemmistonuorten ohjelmasta, eli älyllistä köyhyyttä.
Cow's opinion
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Dark side of the Moo
Hieno homma. Me ei nyt kuitenkaan puhuttu Lähi-idästä tulevista maahanmuuttajista, ammattitaidottomista eikä ihmisistä jotka ei osaa englantia.
Ei siis paljon enempää päin helvettiä voisi koko viesti olla vaikka sen olisi kirjoittanut kirjoitustaidoton beelzebubi kuuden promillen ryynikännissä.
haunted shores
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Porin Ässät, Varjotuuli
Kyllä te puhuitte. Voit seurata joko lainausketjua, tai koko langan otsikkoa. Kyllä te puhuitte.
Cow's opinion
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Dark side of the Moo
@haunted shores seurasin lainausketjua, osoittaisitko että missä mainitaan ammattitaidottomat lähi-idän maahanmuuttajat jotka eivät osaa englantia?
Osmo on tuttuun tapaansa puhtaan järkevä:
EU:n pakolaispolitiikka on täysin epäloogista (soininvaara.fi)
EU:n pakolaispolitiikka on täysin epäloogista (soininvaara.fi)
Joitakin kommentteja Soininvaaran tekstiin:
Meillähän on jo nyt pakolaiskiintiöt jotka toimivat jotakuinkin Soininvaaran kuvailemalla tavalla. Mitä pitäisi muuttaa? Turvapaikanhakeminen entistä vaikeammaksi mutta miten toimitaan niiden kanssa jotka silti saapuvat salakuljettajien, Valko-Venäjän tms tahon tuomina? Jättää pääosa hakemuksista käsittelemättä ja poistaa päätöksestä valittamisen mahdollisuus? Kuskata porukat takaisin lähtöalueilleen (kuka maksaa?) siitäkin huolimatta että heitä ei suostuta ottamaan takaisin?
Sen sijaan pakolaisia vastaanotetaan entistä enemmän? Saavatko maat tehdä kansallisia päätöksiä "kantokyvystään" vai päättääkö EU? Kun tähän vielä lisätään visio seuraavien vuosikymmenien pakolaisaaltoa, voi olla että halua vastuunkantoon ei vaan löydy.
Eikö tuo taas ole jonkinlainen kolonialismin nykyversio? Haalitaan meille Afrikasta yhteiskunnan tuottavimmat jäsenet.
haunted shores
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Porin Ässät, Varjotuuli
Jollet itse osaa, niin en usko että oma kontribuutioni vaikuttaa osaamiseesi
Työperäiset maahanmuuttajat erikseen. Aiempaan keskusteluun turvapaikanhakijoiden kielitaidosta lyhyt kommentti vuoden 2015-2016 osalta. Alla oleva silloiselta oikeus- ja työministerin erityisavustaja Sakari Puistolta (PS) sekä Opetusministeriön erityisselvityksestä ja Pohjois-Savon vastaanottokeskusten tekemästä selvityksestä:
* Väite ja/tai oletus, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden joukossa on valtava määrä korkeakoulutettuja ja esimerkiksi lääkäreitä, ei ollut totta.
* Suurin osa (73 %) tarvitsee eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa.
* Todellinen kuva on se, että luku- ja kirjoitustaidottomia on paljon.
* Viidennes ei osaa lukea eikä kirjoittaa edes omalla äidinkielellään.
* Viidennes ei ollut käynyt koulua lainkaan
* Vajaa kolmannes oli opiskellut ammattilisessa laitoksessa tai korkeakoulussa
* Monilla on puutteita myös perusasteen koulutuksessa.
* Latinalaiset aakkoset ovat hyvin tuttuja noin kuudellekymmenelle prosentille. Loput osaavat
niitä hiukan tai eivät lainkaan.
* Noin 10 prosenttia tai alle osaa englantia.
* Jos ajattelee muita eurooppalaisia kieliä, niin puhutaan yksittäisistä henkilöistä.
Tulokset ovat hieman ristiriidassa keskenään, sillä selvityksen kohteena olevat ihmiset ovat myös erilaisia. Pääosa on Irakista.
Kun yllä olevan lukee, ymmärtää kuinka vaikea minkään länsimaan on onnistua kotouttamisessa. Suomessa ei ole onnistuttu virallisten selvitystenkään mukaan. Hyvin haastava tilanne taustojen osalta asettaa ikävät luvut kontekstiin. Kuten sen, että kaikista humanitaarisista tulijoista vuosien aikana noin 73-82 prosenttia turvautuu asumistukeen ja/tai toimeentulotukeen edelleen (2020).
Digiyhteiskunnassa vaaditaan pärjätäkseen jatkuvaa kouluttautumista ja englannin kielen taitoa. Kun tulokset tämän osalta eivät ole onnistuneita humanitaarisen maahanmuuton osalta, EU-valtiot eivät ole halukkaita ottamaan pakolaisia samalla tavalla kuin 2015-2016.
Yksi jo Suomenkin kouluissa vaikuttava ilmiö on se, että jopa 1 000 oppilaan peruskoulusta yli puolet voivat olla ulkomaalaistaustaisia oppilaita. Opettajien mukaan oppiminen ei etene. Kantasuomalaiset hakeutuvat kouluihin, joissa saa paremmat mahdollisuudet elämään eli oppimista tapahtuu enemmän. Tällöin maahanmuuttajataustaiset voivat käydä läpi nykyisissä olosuhteissa peruskoulun ilman, että oppivat kunnolla juuri mitään. Edes suomen kieltä.
* Väite ja/tai oletus, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden joukossa on valtava määrä korkeakoulutettuja ja esimerkiksi lääkäreitä, ei ollut totta.
* Suurin osa (73 %) tarvitsee eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa.
* Todellinen kuva on se, että luku- ja kirjoitustaidottomia on paljon.
* Viidennes ei osaa lukea eikä kirjoittaa edes omalla äidinkielellään.
* Viidennes ei ollut käynyt koulua lainkaan
* Vajaa kolmannes oli opiskellut ammattilisessa laitoksessa tai korkeakoulussa
* Monilla on puutteita myös perusasteen koulutuksessa.
* Latinalaiset aakkoset ovat hyvin tuttuja noin kuudellekymmenelle prosentille. Loput osaavat
niitä hiukan tai eivät lainkaan.
* Noin 10 prosenttia tai alle osaa englantia.
* Jos ajattelee muita eurooppalaisia kieliä, niin puhutaan yksittäisistä henkilöistä.
Tulokset ovat hieman ristiriidassa keskenään, sillä selvityksen kohteena olevat ihmiset ovat myös erilaisia. Pääosa on Irakista.
Kun yllä olevan lukee, ymmärtää kuinka vaikea minkään länsimaan on onnistua kotouttamisessa. Suomessa ei ole onnistuttu virallisten selvitystenkään mukaan. Hyvin haastava tilanne taustojen osalta asettaa ikävät luvut kontekstiin. Kuten sen, että kaikista humanitaarisista tulijoista vuosien aikana noin 73-82 prosenttia turvautuu asumistukeen ja/tai toimeentulotukeen edelleen (2020).
Digiyhteiskunnassa vaaditaan pärjätäkseen jatkuvaa kouluttautumista ja englannin kielen taitoa. Kun tulokset tämän osalta eivät ole onnistuneita humanitaarisen maahanmuuton osalta, EU-valtiot eivät ole halukkaita ottamaan pakolaisia samalla tavalla kuin 2015-2016.
Yksi jo Suomenkin kouluissa vaikuttava ilmiö on se, että jopa 1 000 oppilaan peruskoulusta yli puolet voivat olla ulkomaalaistaustaisia oppilaita. Opettajien mukaan oppiminen ei etene. Kantasuomalaiset hakeutuvat kouluihin, joissa saa paremmat mahdollisuudet elämään eli oppimista tapahtuu enemmän. Tällöin maahanmuuttajataustaiset voivat käydä läpi nykyisissä olosuhteissa peruskoulun ilman, että oppivat kunnolla juuri mitään. Edes suomen kieltä.
Humanitäärisessä maahanmuutossa on kyse vainottujen ihmisten auttamisesta. Loppuuko halu auttaa jos kotoutus ei onnistu eikä taida onnistua lastensakaan osalta?
Ei lopu.
Voi myös kysyä, onko humanitaarisella maahanmuutolla mitään muuta väliä kuin auttaminen. EU-valtiot eivät keskimäärin näin katso, vaan ovat yhä enemmän huolissaan oman maansa kielteisistä lieveilmiöistä, jotka johtuvat mm. aiemmassa viestissäni mainituista syistä.
Yksi kielteisimmin humanitaariseen maahamuuttoon rajoiltaan suhtautuvista maista on demarien johtama Tanska. Halu auttaa ei heiltä lopu. Auttaminen tapahtuu YK:n tavoitteiden mukaisesti. Tanska on yksi ainoista maista maailmassa, joka pääsee 0.7 prosenttin kehitysyhteistyön osalta. Marinin Suomi on noin 0.48 prosentissa. Lisäksi Tanska ottaa naisia ja lapsia kriisien keskeltä. Afganistanista Tanska operoi satoja Tanskaan jollain tavalla kytköksissä olevia ihmisiä Pakistaniin ja sieltä Tanskaan vielä kun Suomi mietti asiaa.
Vaikka Tanskasta levitetään valheita* Marinin hallitukseen kuuluvien puolueiden edustajien toimesta, auttaminen ei lopu kun kotoutuksessa on ongelmia. On syytä siirtyä erilaiseen auttamiseen, ja tämä koskee myös Suomea.
* RKP:n kansanedustajan Anders Adlercreutz väitti 5.6. 2021, että Tanska on ollut jo pitkään irtautumassa länsimaisesta ihmisoikeuskäsityksestä.
Halu auttaa ei lopu, mutta halu vastaanottaa maahanmuuttajia loppuu, jotka eivät kotoudu. Minä en ainakaan halua tänne maahanmuuttajia, jotka muodostavat tänne rinnakkaisyhteiskuntia. Humanitäärisiä maahanmuuttajia tai ei. Rinnakkais- tai varjoyhteiskunnathan ovat kotoutumattomuuden looginen ja väistämätön seuraus. Siis en voi myöskään ymmärtää, miksi kukaan tälläisiä maahanmuuttajia haluaisi omaan kotimaahansa.
Viimeksi muokattu:
En näkisi että Afrikan tulevaisuus tästä vaarantuu. Sen sijaan meillä on edessä todella merkittävä demografinen kriisi yhteiskunnassa ja taloudessa, osinhan se on jo alkanut. Meidän tulisi myös uudistaa ja joustavoittaa työmarkkinoita ja sosiaalitukia niin että matalapalkkaisia töitä voisi kätevästi täydentää kansalaistulolla eikä lisätyöstä koskaan tulisi byrokraattisia ongelmia vaan suoraa ja välitöntä hyötyä. Ylipäänsä tukijärjestelmä tulisi olla joustavampi ja aktivoivampi, ei tämä passiivisuuten rohkaiseva nykysysteemimme.
Eikä tosiaankaan ole vain niin että tänne tarvitaan pelkästään jotain huippukoodareita ja helvetin mobiilipelien suunnittelijoita - erittäin tärkeä ja toivottava kategoria olisi iso massa nuoria perheitä perustavia ihmisiä tekemässä vaikka ihan vaan esim. palvelu- ja hoivasektorin pienipalkkaisia töitä.
Ahaa. Ei kylläkään liity ketjun aiheeseen mitenkään. Eikä kirjoittamaani viestiin jota kommentoit.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy