Kokonaisveroasteesta: 90-luvun kriisissä, idänkaupan romahdus, oltiin reippaasti korkeammissa lukemissa. Siitäkin selvittiin. Toki kokonaisveroasteen nostaminen voisi ratkaista ongelman vain pariksi vuodeksi.
Tätä epäilen kovasti. Nykyinen hallitus on pyrkinyt saamaan investointeja Suomeen laskemalla yritys- ja pääomaverotusta. Kun palkkaverotuksessa ero esimerkiksi Ruotsiin on +7 prosenttiyksikköä Suomen tappioksi, palkkaverotusta tulisi keventää eikä nostaa.
Vastaus kysymykseesi miten kriisi rahoitetaan:
1.) suoritetaan sisäinen devalvaatio ( yhteiskuntasopimus? )
2.) uudistetaan julkista sektoria ( esim. SOTE )
2.) kiristetään pääomaverotuksen progressiota
4.) laajennetaan pääomaverotuksen verokantaa ( säätiöt + holding-yhtiöt )
5.) otetaan tarvittaessa lisää velkaa
1) Aika näyttää millainen yhteiskuntasopimus saadaan - vai saadanko lainkaan. En näe tässä kuitenkaan paljon eväitä turvapaikanhakija- ja pakolaiskriisin rahoittamiseen.
2. Julkisen sektorin uudistaminen sen supistamisen kautta on välttämätöntä. Alla olevasta linkistä selviää mistä on kyse. Turvapaikka- ja pakolaiskriisi lisää julkisen sektorin menoja, joten ajatus jonka mukaan turvapaikanhakija- ja pakolaiskriisin kautta voidaan muuttaa tilannetta on ehkä väärä. Alla tilanne:
Julkisten menojen kehitys - Veronmaksajain Keskusliitto ry
3. Pääomaverotuksen progression kiristäminen vaatii hallitukselta erilaisen verolinjauksen kuin nyt. Erilainen linjaus tähän sotisi hallituksen tavoitteita vastaan sen osalta, että hallitus on pyrkinyt saamaan investointeja Suomeen laskemalla yritys- ja pääomaverotusta. SDP:n mielestä suurten pääomatulojen ja perintöjen verotusta on edelleen mahdollista tiukentaa, vaikka aiempi hallitus ja nykyinen kiristi pääomatulojen verotusta kolmesti ja nosti yli 30 000 euron pääomatulojen veron 33 prosenttiin. Jos SDP seisoo kiristämisen takana myös hallituspuolueena ja pitää kannastaan kiinni, muutos on toki mahdollinen. Itse epäilen hieman, että SDP ei pitäisi lisäkiristyksiä progression osalta ehdottomana vaatimuksenaan.
Turvapaikanhakija- ja pakolaiskriisin rahoittamiseen progression nostaminen sopisi sinänsä. Kysymys kuuluu, kuinka moni puolue olisi valmis kertomaan noston syyn kansalaisille - tai ylipäätään lisäämään progressiota turvapaikanhakija- ja pakolaiskriisin rahoittamiseen.
4. Säätiöiden verotuksen osalta on niin monta lobbaria ay-liikkeen ja SDP:n säätiöistä alkaen, että ei taida helposti onnistua. Holding-yhtiöt maksavat jo nyt veroa Suomessa. Ulkomaille perustettujen yhtiöiden osalta hallituksella tai oppositiolla on vähän pelitapoja käytettävissään. Niinpä ratkaisua ei tästäkään ehkä löydy turvapaikanhakija- ja pakolaiskiirisin rahoittamiseen. Alla tietoa Holding-yhtiöiden vaikutuksesta verotukseeen:
Suomalaismiljonäärien verot jäävät pieniksi holding-yhtiöiden ansiosta - Verotiedot - Talous - Helsingin Sanomat
5. Velan lisääminen on ollut vuosia tapa, jolla asioita on hoidettu. Kun tarkastellaan pelkästään valtion ottamaa velkaa, luvut ja trendi näkyy alla olevasta kuviosta:
Valtionvelka - Veronmaksajain Keskusliitto ry
Hallitus on linjannut, että velan kasvun tulee pysähtyä lähivuosina. Tähän tavoitteeseen ei istu se, että velkaa otetaan lisää turvapaikanhakija- ja pakolaiskiirisin rahoittamiseen. Asiasta oli myös julkista keskustelua Persujen ja Kokoomuksen välillä, mutta ainakin toistaiseksi hallituksen ohjelmaa ja erästä perustavoitetta ei muutettu. Oppositio on esittänyt velan lisäämistä rahoittaakseen sitä kautta useita eri kustannuksia.
Yhteenvetoa
Yllä olevaan viitaten ja olettaen, että hallitus jatkaa nykymuodossaan, mahdollinen yhteiskuntasopimus tuo mukanaan joitakin palkkaveron alennuksia. Niiden suuruudesta ei ole tarkempaa tietoa. Näyttää vahvasti siltä, että turvapaikanhakija- ja pakolaiskiirisin rahoittamiseen otetaan sekä lisävelkaa että karsitaan nykyisiä etuuksia siitä huolimatta, että hallitus mahdollisesti julkisesti tämän kieltää. Valtion kulut turvapaikanhakija- ja pakolaiskiirisin rahoittamisessa ovat seuraavien 5-10 vuoden aikana yhteensä arviolta 10-50 miljardia euroa riippuen siitä, paljonko turvapaikanhakijoita Suomeen tulee. Jos hallituksen budjetissa mainittu määrä 15 000 vuonna 2016 on maksimi, ollaan 10 miljardin tienoilla ja jos keskimääräinen luku on esimerkiksi viime vuoden määrä eli 32 500 tai selvästi sen yli, ollaan lähellä 50 miljardia. Luvut ovat bruttomenoja valtiolle. Valtion nettomenoja arvioitaessa pitää huomioida myös mm. verotuloja, mutta jätän ne kuten myös erilaiset piilokulut arvioimatta.