Koitin katsoa tilastoa, joka näyttäisi maa X:n osalta miinusta työperäisessä maahanmuutossa. Sellaisia varmaan voi olla, mutta kuinka merkittäviä ne ovat?
Vuoden 2023 aikana suurimmat kansalaisuudet työperusteisissa hakemuksissa olivat Filippiinit, Venäjä, Intia, ja Kiina. Pohjoismaita ei tilastoida Migrillä kattavasti, mutta ne tulee ottaa laskentaan. Samoin USA, Britannia, Saksa, Baltian maat, Espanja, Puola jne.
Ei taida olla negatiivista saldoa yhdestäkään mainitusta.
(Meillähän on systeemi, että työperäinen oleskelulupa edellyttää työssä olemista tai työn saamista tietyssä ajassa. Jos ei ole työtä sittenkään, ei ole oikeutettu korvauksiin vaan maasta poistumiseen).
Kommentoin siis tuota Hollantilaista tutkimusta ja heidän osalta näin:
”
In isolation, only two categories seem favourable for Dutch public finances: study immigration from
the EU, and labour immigration from Western countries (except Central and Eastern European coun-
tries), Asia (except the Middle East) and Latin America. However, if one takes into account the cost of
family migration (chain migration), only labour migration from North America, Oceania, the British
Isles, Scandinavia, Belgium, Luxembourg, France, Germany, Austria, Switzerland, Italy, Spain, Israel,
India, Singapore, Taiwan, South Korea and Japan is unambiguously positive from a treasury perspec-
tive. Study migration from the EU and EFTA, taking into account chain migration, is likely to be roughly
budget-neutral or slightly positive. Study and labour migration from the rest of the world is at best
budget-neutral and mostly negative, surprisingly sometimes very negative, given the motive reported
to the Dutch Immigration and Naturalisation Service (IND). Family migration also, almost without ex-
ception, represents an often substantial drain on the Dutch treasury. Asylum migration is very costly
in all cases.”