Mainos

Yleinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkakeskustelu sekä lieveilmiöt

  • 3 385 988
  • 29 177

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Yksi kotouttamisen ongelmista on siinä, että merkittävä osa vanhemmista ei halua lastensa kotoutuvan. Eli jos poika tai varsinkaan tytär alkaa näyttää merkkejä länsimaisten arvojen ihailusta, niin homma korjataan äkkiä lennättämällä joksikin aikaa hellan ja nyrkin väliin entiseen kotimaahan. Eli kun puhutaan siitä, että no ne toisen tai kolmannen polven maahanmuttajat on sitten jo ihan Suomalaisia arvoiltaan, niin tämä ketju saattaa jatkua hyvinkin pitkään.

Lennättämiset yms sellaiset ovat pieni osa kokonaisuutta. Kunniaan liittyvä väkivalta (aiempi termi kunniaväkivalta, joka antaa väärän kuvan) ja siihen liittyvä uhkailu ja painostus ovat todella paljon suurempi ongelma. Usein kunniaväkivallan taustalla on koko perhe, suku tai jopa laajempi yhteisö. Paine väkivaltaan tai esimerkiksi pakkoavioliittoon voi tulla ulkomailta. Samoin tytön ympärileikkaukseen paine voi tulla suvulta ulkomailta tai Suomesta.

Ja niin se vaan on, että Suomessa kunniaan liittyvää väkivaltaa ei tilastoida. Ei ole olemassa lukuja. Joskus 2016 tai 2015 kysyin aiheesta Monika-naisilta, jotka auttavat uhreja. Yksin heille tapauksia tuli luokkaa 50 vuodessa ja käsitys oli sellainen, että vain aivan huippu ottaa yhteyden. Puhutaan siis yhteensä sadoista tai muutamasta tuhannesta oman arvaukseni mukaan.

Jospa tästä aiheesta saataisiin hallituksen toimesta tutkimusta pystyyn.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jos määritelmä on "merkittävä osa vanhemmista", kyse ei ole semantiikasta vaan määritelmän sisältämästä sisällöstä.

Mistä lähteestä tieto tulee? Kuinka monta prosenttia on "merkittävä osa"?
Totta tuokin, mutta saivartelematta myönnät varmaan, että sellainen toiminta on kestämätöntä, että asutaan itse täällä ja lähetetään jälkeläiset jonnekin lähtömaahan ”koulittaviksi”. Sitten vielä uhkailu, painostus ja väkivalta ylipäänsä, että ollaan kunnian mukaisesti.

Siinä on kulttuurien ero. Toinen puhuu kunniasta, kun minusta puhujan oma käytös on häpeällistä.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
On kahdenlaisia maahanmuuttajia:
  1. Ihmisiä, jotka haluavat integroitua ja tulla osaksi yhteiskuntaa
  2. Ihmisiä, joille riittää tukien varassa eläminen, koska se on jo huomattavasti parempaa elämää kuin lähtömaassa
Tunnen ryhmään 1 kuuluvia maahanmuuttajia, joita harmittaa, että on ryhmä 2.

Ryhmä 2 maahanmuuttajat kun saavat lapsia, niin eivät he tiedä tai osaa muuta. Huono-osaisuus, elintavat ja muut periytyvät.

Pitäisi keskustella miten ryhmästä 2, saadaan siirrettyä henkilöitä ryhmään 1, ja miten tänne houkuteltaisiin niitä ryhmän 1 maahanmuuttajia. Kaikkihan tiedetään, että korkeat tukitaso Suomessa houkuttelee niitä ryhmän 2 maahanmuuttajia, mutta sitten kun niitä tukia leikataan ja tuloveroja madalletaan, niin se on väärin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Valtioneuvosto voisi rahoittaa seuraavat tutkimukset niin saataisiin faktoja ja lukuja:

1. Kuinka laajaa on kunniaan perustuva väkivalta Suomessa, miten se ilmenee?
1.1 Muodot, tekijät ja uhrit

2. Työperäisen maahanmuuton merkitys Suomelle 2010-luvulta alkaen
2.1 Erot eri maista tulevien työperäisten maahanmuuttajien välillä

3. Pakolaisena Suomeen tulleiden integroituminen 2010-luvulta alkaen
3.1 Kielen oppiminen, kouluttautuminen, työllistyminen, sosiaalitukien määrä

Viimeisin kohta "sosiaalitukien määrä" saattaa tuntua joistakin väärältä, mutta kyseessä on julkinen tieto. HS on tämän ilmoittanut vuosia sitten Kelan datasta. Silloin noi 80 prosettia pakolaisista oli koko aikansa Suomessa saanut erilaisia tukia. Ei siis vain vuosia tulonsa jälkeen, vaan pysyvästi. Onko tämä vihdoin laskenut vai kenties noussut, se on kiinnostavaa.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Viimeisin kohta "sosiaalitukien määrä" saattaa tuntua joistakin väärältä, mutta kyseessä on julkinen tieto. HS on tämän ilmoittanut vuosia sitten Kelan datasta. Silloin noi 80 prosettia pakolaisista oli koko aikansa Suomessa saanut erilaisia tukia. Ei siis vain vuosia tulonsa jälkeen, vaan pysyvästi. Onko tämä vihdoin laskenut vai kenties noussut, se on kiinnostavaa.

Tämäpä se kiinnostaa. Ei kannata ihmetellä ympäri Eurooppaa miksi persujen tyyppiset ryhmät nostavat kannatustaan. Maahantulijat kun saavat kaiken suunnilleen hopealautasella. Sellaisen elämän eteen kun duunarit ovat painaneet ikänsä hommia. Ei ole ihan reilu peli.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Totta tuokin, mutta saivartelematta myönnät varmaan, että sellainen toiminta on kestämätöntä, että asutaan itse täällä ja lähetetään jälkeläiset jonnekin lähtömaahan ”koulittaviksi”. Sitten vielä uhkailu, painostus ja väkivalta ylipäänsä, että ollaan kunnian mukaisesti.

Siinä on kulttuurien ero. Toinen puhuu kunniasta, kun minusta puhujan oma käytös on häpeällistä.

Totta kai myönnän, kestämätön tilanne näiden rangaistuslomien suhteen, näihin pitäisi puuttua. Haluaisin vaan tietää ilmiön mittakaavasta, nyt puhuttiin "merkittävästä osasta vanhemmista". Haluaisin tietää mistä tieto on peräisin ja mitä se sisältää.

Allekirjoitan @Cobol viestin täysin.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Sellaisen elämän eteen kun duunarit ovat painaneet ikänsä hommia. Ei ole ihan reilu peli.

Kaupungin vuokrakämppä ja 500€:n toimeentulotuki tuskin on sellainen elämä, jonka eteen suomalainen duunari on painanut ikänsä hommia. Tämän tyyliset väitteet tekevät maahanmuuttokeskustelusta vaikeaa.

Joo, maahanmuuttaja saa yhteiskunnan tukia, mutta ei niillä mitään linnoja rakenneta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tämäpä se kiinnostaa. Ei kannata ihmetellä ympäri Eurooppaa miksi persujen tyyppiset ryhmät nostavat kannatustaan. Maahantulijat kun saavat kaiken suunnilleen hopealautasella. Sellaisen elämän eteen kun duunarit ovat painaneet ikänsä hommia. Ei ole ihan reilu peli.

Alkuun se vaan menee niin, että kaikki on maksettava. Tämä on asia, joka on hyväksyttävä jos pakolaisia otetaan. Heillä ei ole tultuaan kielellisiä tai usein muitakaan valmiuksia.

Mutta miten maksamisesta päästäisiin vuosien aikana paremmin eroon? Yksi syy toivomalleni tutkimukselle on se, että saataisiin vertailua samalta ajalta siihen, miten vaikkapa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa pakolaiset ovat integroituneet ja kuinka paljon ovat vuosia erilaisten tukien varassa.

Onko näin suuri prosentti siis vain suomalainen ilmiö tai parin maan ilmiö ja jos on, mistä se johtuu. Jos kyseessä on koko Eurooppaa koskeva ongelma ja luokkaa 80 prosenttia on loppuelämänsä tukien varassa, asioita on muutettava. Miten, sitä sietää myös tutkia.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Alkuun se vaan menee niin, että kaikki on maksettava. Tämä on asia, joka on hyväksyttävä jos pakolaisia otetaan. Heillä ei ole tultuaan kielellisiä tai usein muitakaan valmiuksia.

Mutta miten maksamisesta päästäisiin vuosien aikana paremmin eroon? Yksi syy toivomalleni tutkimukselle on se, että saataisiin vertailua samalta ajalta siihen, miten vaikkapa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa pakolaiset ovat integroituneet ja kuinka paljon ovat vuosia erilaisten tukien varassa.

Onko näin suuri prosentti siis vain suomalainen ilmiö tai parin maan ilmiö ja jos on, mistä se johtuu. Jos kyseessä on koko Eurooppaa koskeva ongelma ja luokkaa 80 prosenttia on loppuelämänsä tukien varassa, asioita on muutettava. Miten, sitä sietää myös tutkia.
Onhan meillä tilastot siitä mikä on pakolaisten työllisyys prosentti. Olen sellaisia omin silmin nähnyt. Ensimmäisen sukupolven osalta osa ei työllisty koskaan, mutta tässä on lähtömaakohtaisia eroja. Parhaiten ovat työllistyneet aasialaiset (ukrainalaiset voivat päästä lähelle) ja huonoiten Afrikan sarven alueelta tulleet. Huolestuttavinta on, että tietyistä lähtömaista tulleiden kohdalla vielä kolmannessa polvessa työllistyminen ei yllä 50 prosenttiin. Tähän olisi ihan pakko jotakin keksiä
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Onhan meillä tilastot siitä mikä on pakolaisten työllisyys prosentti. Olen sellaisia omin silmin nähnyt.

Onko sinulla tuoreita tilastoja siis? Työllistyminen on muuttunut paljon muutamassa vuodessa maahanmuuttajien osalta ja on nykyään Euroopan kärkipäätä. Ovatko pakolaiset jääneet täysin paikalleen? Tähän on vaikea uskoa ilman yksityiskohtaista dataa.

Eurostatin mukaan ulkomailla syntyneiden 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli Suomessa vuonna 2022 korkeampi (73,4 %) kuin Ruotsissa (72,4 %) tai EU27-maissa keskimäärin (69,0 %). Vielä vuonna 2016 tilanne oli aivan toinen (Suomi 60,9 % vs. Ruotsi 68,4 % ja EU27-maat 64,2 %). Laman aikana Suomessa on menty tuosta alaspäin, ja työttömyys iskee myös tai jopa enemmän vähemmän ammattitaitoa ja koulutusta vaativiin tehtäviin.

Mutta sitä ennen suuntaus oli hyvä joskin oletan, että osa työllistymisestä tapahtui veronmaksajien sponsoroimana. Tätä osaa voi sitten pohtia, onko se tuottavaa kokonaisuudessaan (verot, paikalliset yrittäjät jne vs korvaus ilman työntekoa).
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: hege

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Onko sinulla tuoreita tilastoja siis? Työllistyminen on muuttunut paljon muutamassa vuodessa maahanmuuttajien osalta ja on nykyään Euroopan kärkipäätä. Ovatko pakolaiset jääneet täysin paikalleen? Tähän on vaikea uskoa ilman yksityiskohtaista dataa.

Eurostatin mukaan ulkomailla syntyneiden 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli Suomessa vuonna 2022 korkeampi (73,4 %) kuin Ruotsissa (72,4 %) tai EU27-maissa keskimäärin (69,0 %). Vielä vuonna 2016 tilanne oli aivan toinen (Suomi 60,9 % vs. Ruotsi 68,4 % ja EU27-maat 64,2 %). Laman aikana Suomessa on menty tuosta alaspäin, ja työttömyys iskee myös tai jopa enemmän vähemmän ammattitaitoa ja koulutusta vaativiin tehtäviin.

Mutta sitä ennen suuntaus oli hyvä joskin oletan, että osa työllistymisestä tapahtui veronmaksajien sponsoroimana. Tätä osaa voi sitten pohtia, onko se tuottavaa kokonaisuudessaan (verot, paikalliset yrittäjät jne vs korvaus ilman työntekoa).
Jostakin syystä tilastot eivät ole näköjään julkisia. Mutta osan pakolaisten tilanne tosiaan eroaa suuresti maahanmuuttajista. Korostan, että tämä liittyy vain lähtömaihin, joissa ei ole ns. normaaleja työmarkkinoita vaan agraariyhteiskunta on ajautunut sekasortoon ennen niiden kehittymistä. Toisin sanoen ei ole työssäkäymisen kulttuuria kotimaassakaan, eikä sitä niin vain näköjään opita. Mutta mutta, näin juuri äsken Vantaan kaupungin tilaston asiasta, joka edustaneet varsin hyvin pk-seudun tilannetta. Vaan eipä sitä ole jaettavaksi, joten jätämpä tähän, ettei tarvitse vain muistini varassa olla.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Onhan meillä tilastot siitä mikä on pakolaisten työllisyys prosentti. Olen sellaisia omin silmin nähnyt. Ensimmäisen sukupolven osalta osa ei työllisty koskaan, mutta tässä on lähtömaakohtaisia eroja. Parhaiten ovat työllistyneet aasialaiset (ukrainalaiset voivat päästä lähelle) ja huonoiten Afrikan sarven alueelta tulleet. Huolestuttavinta on, että tietyistä lähtömaista tulleiden kohdalla vielä kolmannessa polvessa työllistyminen ei yllä 50 prosenttiin. Tähän olisi ihan pakko jotakin keksiä



Esimerkiksi tämän vuoden 2017 jutun mukaan somalien työttömyysaste on 55% työvoimaan kuuluvista. Valtaosa on kokonaan työvoiman ulkopuolella. Suomessa asuu noin 19 000 somalin kieltä äidinkielenään puhuvaa. Työllistyneitä on 2200.

Anteeksi vain, mutta tälläisistä maista ei tulisi ottaa käytännössä ollenkaan maahanmuuttoa.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Luojan kiitos asiaan on herätty. Suuri osa maahanmuutosta on haitallista.
Pystytkö perustelemaan?

Minä pystyn perustelemaan, miksi olet väärässä:

- Suurin osa maahanmuutosta on työperäistä (kaikilla on allekirjoitettu työsopimus jo ennen työluvan myöntämistä, ja lupaa ei saa, ellei pysty elättämään itseään ja mahdollista perhettään, ja lupaa ei jatketa, ellei ole töitä)

- Lisäksi siitä vihatusta humanitaarisesta maahanmuutosta (=niistä jotka saavat myönteisen päätöksen) ylivoimaisesti suurin osa on viime vuosina ollut ukrainalaisia

Jos haluaa vähentää humanitaarista maahanmuuttoa merkittävästi, niin se ei onnistu, ellei heitetä kymmeniä tuhansia ukrainalaisia pihalle. Ei kai sitä kukaan toivo, eihän?

Maahanmuutto on tasan ainoa keino selvitä heikkenevästä huoltosuhteesta. Missään päin maailmaa ei ole keksitty keinoa saada kerran laskenutta syntyvyyttä olennaiseen nousuun. Ja vaikka sellainen ihmelääke keksittäisiin nyt, niin kestäisi n. 25 vuotta ennen kuin ne uudet sukupolvet olisivat kasvaneet veronmaksajiksi. Suomi on konkurssissa jo kauan ennen sitä...
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Nyt löytyi suht tuoreet luvut ja ne on tässä. Raportti paljastaa uutta tietoa maahanmuuttajien työllistymisestä

Kansainvälisen suojelun kautta tulleiden luku jää noin 60 prosenttiin [suomalaisten tuloista]. Heillä polku työmarkkinoille voi olla pitkä, kun pitää ensin opetella kieltä, hankkia työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista koulutuksen kautta ja kasvattaa verkostoja. Osalla on myös lähtömaan tilanteesta johtuen fyysisiä ja henkisiä traumoja, jotka heikentävät työkykyä.

Esimerkiksi somali- ja irakilaistaustaisen on monin kerroin vaikeampi päästä työhaastatteluun kuin suomalaistaustaisen pelkän nimen takia. Sama koskee pienemmässä määrin esimerkiksi venäläis- ja englantilaistaustaisia.

Nettosiirtona oleskelulupatyypeittäin kansainvälisessä suojelussa lähdetään - 5 000 euron tasolta ja suurimmillana ollaan kolmen maassaolovuoden jälkeen noin - 12 500 eurossa. Vielä 10 vuoden jälkeen ollaan noin -7 000 eurossa.

YLE:ltä asiallinen paketti dataa ja taustaa.
 

Sohjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Haluaisin tietää enemmän tästä "merkittävä osa vanhemmista" väitteestä.
Sehän onkin totta, että tällaista asiaa on todella vaikea tutkia tai saada hyvää tietoa. Mielipidekyselyt on kuitenkin aina vääristyneitä, mutta kuten muut tuossa ansiokkaasti ehdottivatkin, niin asiaa olisi eittämättä aiheellista tutkia. Tällä hetkellä joudutaan vahvasti mutu-pohjalle sekä ekstrapoloimaan muuhun dataan (toisen/kolmannen polven maahanmuuttajien työllisyys yms) pohjautuen.

Oma arvaukseni on, että jokaista yhtä ulkomaille pakkonaitettua kohtaan on 100 kpl voimakkaasti kotona fyysisesti rangaistuja lapsia/nuoria ja jokaista tällaista nuorta kohti on 100 kpl henkisesti "länsimaat on mätiä, meidän perinteet parhaita" ympäristössä pidettyjä lapsia. Eli per 1 nuori lennätetty Irakiin, 100 nuorta fyysisen kurituksen alla Suomessa, 10 000 nuorta perheessä jossa ei haluta länsimaistua. Kerrotaan montako sinne ulkomaille on sitten lennätetty.

Nämä siis työlukuna, jota itse käyttäisin/johon perustaisin tuon "merkittävä osa vanhemmista" arvioni. Toki lukuja voi rukata suuntaan jos toiseen.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Sosiaalitanttojen käsien levittely rangaistus- ja silvontamatkoille roudattujen lapsien suhteen on tympeää. "Ei me osattu arvata, ja matkusteluun voi olla muitakin syitä".
Ja pyh, olen työni vuoksi nähnyt sivusta tätä toimintaa, ja matkojen tarkoitus oli meille niin ilmiselvä kuin olla voi. Eipä vaan kellään muka ollut toimivaltaa puuttua asiaan. Lasten vanhemmat tai lapset itse tietenkään eivät myöntäneet mitään.
 

Moonshine Man

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kolmen voiton Lukko
Vaikka persuja muuten kovasti vierastan niin tästä iso kiitos heille. Työperäistä maahanmuuttoa tietysti kovasti kannatan mutta yhtään ei pitäisi ottaa muslimimaista. Moraaliseen ja eettiseen vastuuseen on täysin turha vedota. Mitenkäs näiden uskonveljet suhtautuvat maahanmuuttoon Arabian niemimaalla?. Maailman vauraimmat muslimimaat eivät ota sisään yhtäkään hädässä olevaa. Eivät yhtäkään.
Täytyy sen verran korjata asiavirhettä, että esimerkiksi syyrialaisia pakolaisia kolme eniten vastaan ottanutta maata on Turkki, Libanon ja Jordan. Neljäntenä onkin sitten jo Saksa. Erot ovat tosin aika suuria: vuoteen 2022 mennessä Turkki oli ottanut vastaan jo kolme ja puoli miljoonaa Syyrian pakolaista, kun taas Saksa esimerkiksi suurimpana eurooppalaisena vastaanottajana puoli miljoonaa. Osittainhan tämä selittyy kyllä ihan maantieteellisillä käytännön syillä.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Alkuun se vaan menee niin, että kaikki on maksettava. Tämä on asia, joka on hyväksyttävä jos pakolaisia otetaan. Heillä ei ole tultuaan kielellisiä tai usein muitakaan valmiuksia.

Mutta miten maksamisesta päästäisiin vuosien aikana paremmin eroon? Yksi syy toivomalleni tutkimukselle on se, että saataisiin vertailua samalta ajalta siihen, miten vaikkapa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa pakolaiset ovat integroituneet ja kuinka paljon ovat vuosia erilaisten tukien varassa.

Onko näin suuri prosentti siis vain suomalainen ilmiö tai parin maan ilmiö ja jos on, mistä se johtuu. Jos kyseessä on koko Eurooppaa koskeva ongelma ja luokkaa 80 prosenttia on loppuelämänsä tukien varassa, asioita on muutettava. Miten, sitä sietää myös tutkia.
Eikö kuukausi sitten kohistu tästä hollantilaisesta tutkimuksesta:


Tietysti Hollannissa volyymit ovat toista luokkaa, mutta tietyt muuttujat korreloivat varmasti tännekin. Toki yhteiskuntarakenteemme on erilainen, asuminen esim. on Hollannissa todella kallista. Onko Hollanti enemmän Saksan tyylinen, jossa etuisuuksia nivotaan enemmän työntekoon? Tämä voisi taas Suomen suhteen lisätä kustannuksia.

Siitä olen varma, ettei työvoimaa kaipaava elinkeinoelämä pohdi näitä kulttuuriin ja sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä, odottavat vain osaavia tekijöitä tuotannon rattaisiin. Näitä tarvitaan, mutta onko kokonaiskuva paljon luultua synkempi.

Humanitäärisen maahanmuuton tilastoja ”kaunistavat” ukrainalaiset, joten lajittelu työperäiseen ja humanitääriseen ei toimi. Myös Lähi-itä yhtenä käsitteenä vääristää, ainakin Ruotsissa. Siellä yli kuusikymmentä tuhatta kristittyä assyrialaista on integroitunut hyvin. Insändare. Assyrierna har integrerats väl som invandrare

Tuskin assyrialaiset, armenialaiset tai arabikristityt lähettävät lapsiaan kurinpalautusreissuille entisiin kotimaihin tai harjoita kunniaan liittyvää väkivaltaa. Jokainen voi sitten tehdä omat johtopäätöksensä, mikä yhdistävä tekijä jää jäljelle huonoa kotoutumista ja työllistymisastetta pohdittaessa. Eikä se ole kieli, ruoka, etnisyys tai edes koulutus.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka asenteet humanitääristä maahanmuuttoa kohtaan pl. ukrainalaiset näyttävätkin Suomessa kiristyneen, keinothan sen rajoittamiseksi ovat vähissä. Kiintiöpakolaisethan ovat muodostaneet vain pienehkön osuuden Suomeen kohdistuneesta humanitäärisestä maahanmuutosta, joten vaikka se tiputettaisiin nollaan asti, vaikutus on pieni. Itärajan tilanne on oma lukunsa, mutta Suomeen saapunut ja turvapaikkaa hakeva on oikeutettu standardiprosessiin ja Suomi tuskin on lipeämässä kansainvälisistä sopimuksista, mihin olemme sitoutuneet.

Suomen sijainti Euroopan koillisnurkassa johtaa vähän automaattisestikin siihen, etteivät merkittävimmät Euroopan ulkopuolelta saapuvat turvapaikanhakijavirrat tänne saavu ja mikäli ukrainalaiset laskee pois, on Suomeen kohdistunut humanitäärinen maahanmuutto ollut koko 2020-luvun ajan varsin vähäistä. Kuluneen vuosikymmenen aikana kansainvälistä suojelua on myönnetty n. 8600:lle ihmiselle. Toki humanitäärisestä maahanmuutosta lähtenyttä muulla perusteella tapahtuvaa maahanmuuttoa on yhtä lailla. Suomen kansalaisuuden saatuaan moni ulkomaalaistaustainenhan etsii itsellensä puolison vanhasta kotimaastaan.
 

ketjuruletti

Jäsen
Suosikkijoukkue
yks jengi Stadista

A-studion täti: Kyseessä voi olla vanhempien hätähuuto.

Selvä pyy.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kieltämättä mikäli vanhempien arvot ovat äärivanhoillisia, kyllähän muuttamisen Suomen kaltaiseen progressiiviseen ja liberaaliin länsimaahan voi nähdä ristiriitaisena, mikäli tahtotilana on, ettei seuraava sukupolvi vain pääse kyseisen maan tapakulttuuria omaksumaan. Siis mitä ihmettä näiden "kurinpitomatkoille" lapsensa laittavien mielessä liikkuu? Todellako he ajattelevat, että oman synnyinmaansa tavat tulevat sukupolvi toisensa jälkeen myös länsimaassa asuessa säilymään, vaikka historia on kyllä osoittanut, että ennemmin tai myöhemmin maahanmuuttajien jälkeläiset tuleva useimmissa tapauksissa valtaväestön tavat omaksumaan.

Mietin myös näiden lapsiansa tällä tavoin kaltoin kohtelevien vanhempien omaa menestystä. Sopeutuja selviytyy ja ainakin itse näen, että mikäli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttaja onnistuu taitavasti luovimaan oman taustakulttuurinsa ja valtavirtayhteiskunnan välillä, johtaa se henkilökohtaiseen menestykseen paljon suuremmalla todennäköisyydellä, mikäli hän elää omassa kuplassaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka maahanmuutto ilmiönä herättääkin monella tapaa laajaa keskustelua, mielestäni venäläisten sodasta ja muuttuneesta maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta on keskusteltu yllättävän vähän. Vaikka muuttoliike Venäjältä Suomeen onkin jo hiipumaan päin, vuosien 2022, 2023 ja 2023 aikana venäläisille on myönnetty ensimmäisiä oleskelulupia lähes 13 000 ja he ovat täten siis ukrainalaisten jälkeen toiseksi suurin tänä aikana muuttanut kansallisuus.

Olivat tulijat sitten toisinajattelijoita, politiikasta välittämättömiä, tai mitä hyvänsä, Venäjä ei tunnetusti epäröi käyttää ulkomailla asuvia kansalaisia poliittisina pelinappuloina.

Suomenvenäläiset ovat maamme ylivoimaisesti suurin ulkomaalaistaustainen väestöryhmä. Huomioiden Venäjän tunnetusti hyvin aggressiivinen suhtautuminen Suomeen ja muihin länsimaihin, on keskustellaan venäläisten maahanmuutosta yllättävän vähän.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Hamu

Vepa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Jos haluaa vähentää humanitaarista maahanmuuttoa merkittävästi, niin se ei onnistu, ellei heitetä kymmeniä tuhansia ukrainalaisia pihalle. Ei kai sitä kukaan toivo, eihän?


Humanitaarinen maahanmuutto on mielestäni ihan ok, jos henkilö ihan oikeasti haluaa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Lehdistä olen saanut lukea miten vastaanottokeskukset ovat aina joka aamu tyhjentyneet ukrainalaisista. Syystä että ovat lähteneet töitä kyselemään. Lisäksi esim. Kirkkonummella tarjoutuivat siivoamaan puistoja kiitollisuuden osoituksena suomalaisille. Siellä haravat ja harjat heiluivat. Enpä muista että muualta tulleita avuntarvitsijoita kauheasti olisi haravahommat kiinnostaneet. Moni ukrainalainen on myös opetellut parissa vuodessa puhumaan suomea ymmärrettävästi kun se ei toisilta ole onnistunut vuosikymmenissäkään.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos haluaa vähentää humanitaarista maahanmuuttoa merkittävästi, niin se ei onnistu, ellei heitetä kymmeniä tuhansia ukrainalaisia pihalle. Ei kai sitä kukaan toivo, eihän?

Humanitaarinen maahanmuutto on mielestäni ihan ok, jos henkilö ihan oikeasti haluaa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Lehdistä olen saanut lukea miten vastaanottokeskukset ovat aina joka aamu tyhjentyneet ukrainalaisista. Syystä että ovat lähteneet töitä kyselemään. Lisäksi esim. Kirkkonummella tarjoutuivat siivoamaan puistoja kiitollisuuden osoituksena suomalaisille. Siellä haravat ja harjat heiluivat. Enpä muista että muualta tulleita avuntarvitsijoita kauheasti olisi haravahommat kiinnostaneet. Moni ukrainalainen on myös opetellut parissa vuodessa puhumaan suomea ymmärrettävästi kun se ei toisilta ole onnistunut vuosikymmenissäkään.
Eiköhän suurin osa humanitääriseen maahanmuuttoon muuten kriittisesti suhtautuvista nimenomaan ole suhtautunut ukrainalaisiin vähintään neutraalisti, jopa myönteisesti, vaan kenkä puristaa ennen kaikkea niistä maista Suomeen kohdistuvasta humanitäärisestä maahanmuutosta, mistä tulleilla on ollut eniten vaikeuksia sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kun kyse on humanitäärisestä maahanmuutosta, toki arvottaminen, että ovatko tulijat vastaanottavaa yhteiskuntaa työpanoksellaan hyödyntäviä maahanmuuttajia vai eivät, nähdään kuitenkin toissijaisena asiana, kyse kun on hädänalaisten ihmisten auttamisesta. Varsin skeptinen olen, että Suomessa oltaisiin vielä valmiita tämän paradigman muuttamiseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös