Alkuun se vaan menee niin, että kaikki on maksettava. Tämä on asia, joka on hyväksyttävä jos pakolaisia otetaan. Heillä ei ole tultuaan kielellisiä tai usein muitakaan valmiuksia.
Mutta miten maksamisesta päästäisiin vuosien aikana paremmin eroon? Yksi syy toivomalleni tutkimukselle on se, että saataisiin vertailua samalta ajalta siihen, miten vaikkapa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa pakolaiset ovat integroituneet ja kuinka paljon ovat vuosia erilaisten tukien varassa.
Onko näin suuri prosentti siis vain suomalainen ilmiö tai parin maan ilmiö ja jos on, mistä se johtuu. Jos kyseessä on koko Eurooppaa koskeva ongelma ja luokkaa 80 prosenttia on loppuelämänsä tukien varassa, asioita on muutettava. Miten, sitä sietää myös tutkia.
Eikö kuukausi sitten kohistu tästä hollantilaisesta tutkimuksesta:
Tietysti Hollannissa volyymit ovat toista luokkaa, mutta tietyt muuttujat korreloivat varmasti tännekin. Toki yhteiskuntarakenteemme on erilainen, asuminen esim. on Hollannissa todella kallista. Onko Hollanti enemmän Saksan tyylinen, jossa etuisuuksia nivotaan enemmän työntekoon? Tämä voisi taas Suomen suhteen lisätä kustannuksia.
Siitä olen varma, ettei työvoimaa kaipaava elinkeinoelämä pohdi näitä kulttuuriin ja sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä, odottavat vain osaavia tekijöitä tuotannon rattaisiin. Näitä tarvitaan, mutta onko kokonaiskuva paljon luultua synkempi.
Humanitäärisen maahanmuuton tilastoja ”kaunistavat” ukrainalaiset, joten lajittelu työperäiseen ja humanitääriseen ei toimi. Myös Lähi-itä yhtenä käsitteenä vääristää, ainakin Ruotsissa. Siellä yli kuusikymmentä tuhatta kristittyä assyrialaista on integroitunut hyvin.
Insändare. Assyrierna har integrerats väl som invandrare
Tuskin assyrialaiset, armenialaiset tai arabikristityt lähettävät lapsiaan kurinpalautusreissuille entisiin kotimaihin tai harjoita kunniaan liittyvää väkivaltaa. Jokainen voi sitten tehdä omat johtopäätöksensä, mikä yhdistävä tekijä jää jäljelle huonoa kotoutumista ja työllistymisastetta pohdittaessa. Eikä se ole kieli, ruoka, etnisyys tai edes koulutus.