RKP:n Anna-Maja Henriksson osoitti syyttävän sormen Suomen epäonnistuneeseen kotouttamiseen, ja siihen ettei näille miehille ole riittävästi kerrottu, ettei lapsia saa raiskata:
”Meidän pitää nyt kysyä, olemmeko epäonnistuneet kotouttamisessa ja onko niin, ettei Suomeen muuttaneille ole kerrottu riittävästi siitä, että Suomessa kaikki ovat samanarvoisia.”
Eikö tuo Henrikssonin pointti ole ihan validi? Jos kotouttamisprosessi olisi mennyt täydellisesti, niin sattuisiko tällaisia asioita? Jos Henriksson syytti asiasta ensisijaisesti epäonnistunutta kotouttamista, niin siinä tapauksessa tuo oli melko älytön kommentti, mutta jos hän mainitsi epäonnistuneen kotouttamisen olevan yksi osasyy tapahtumiin, niin sehän oli ihan hyvä pointti. Harvoin asioille on vain yhtä syytä. Ei varmasti tässäkään tapauksessa. Itse kotouttamisprosessi ei varmasti ole suurin syy tapahtumiin, mutta jonkunlainen vaikutus silläkin varmasti on.
Aika harvassa ovat varmaan ne suomalaiset, joiden mielestä rikoksia tekevien turvapaikanhakijoiden tuleminen Suomeen on hyvä asia. Melkein yhtä surullista kuin nuo tapahtumat on kuitenkin se, että melko suuri osa suomalaisista leimaa kaikki turvapaikanhakijat yksittäisten henkilöiden tekemien tekojen perusteella ja ihan fiksuiltakin ihmisiltä tulee "pakolaiset vittuun" -tasoisia argumentteja. Jos yksittäisten ihmisten tekemien tekojen perusteella lähdetään tuomitsemaan kokonaisia ihmisryhmiä, niin päästään tilanteeseen, jossa voidaan tuomita kaikki ihmiset. Tietenkään nyt ei puhuta vain yhden tai kahden ihmisen teoista, mutta kyseessä on kuitenkin selvä vähemmistö, joten kokonaisen ihmisryhmän tuomitseminen heidän tekojensa perusteella on melko absurdia.
Maahanmuuttopolitiikkaan liittyy paljon ongelmia. Kuinka löytää "mädät omenat" turvapaikanhakijoiden keskuudesta ja saada heille kielteinen turvapaikkapäätös? Kuinka saada kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt mahdollisimman nopeasti ulos maasta? Kuinka saada maahan kelpuutetut turvapaikanhakijat sopeutumaan yhteiskuntaan? Tuossa nyt muutama esimerkki. Tuntuu jotenkin väärältä luokitella ihmisiä paremmuusjärjestykseen, mutta kyllähän tuossa turvapaikkapäätösprosessissa pitäisi ottaa myös huomioon esimerkiksi se, että miten kyseinen henkilö esimerkiksi oppii kieltä, kouluttautuu ja työllistyy. Kaikista absurdeinta on, että nykyisen lain puitteissa tuollaisella yksilön aktiivisella kotoutumisella ei ole mitään merkitystä turvapaikkahakemuksen hyväksymisen kannalta.
Ennen joulua katsoin sivusilmällä Ylen Perjantai -ajankohtaisohjelmaa ja siinä oli vieraana turvapaikanhakija, joka oli kolmessa vuodessa oppinut Suomen kielen niin hyvin, että hän työskenteli asiakaspalvelutyössä ja sen lisäksi hän pärjäsi lukiossa hyvin sekä tähtäsi yliopistoon opiskelemaan, mutta siitä huolimatta hän sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Tuntuu järjettömältä, että noin hyvin kotoutunut henkilö ei saanut myönteistä turvapaikkapäätöstä. Todennäköisesti tuokin kaveri olisi tälle yhteiskunnalle monella tapaa huomattavasti hyödyllisempi kuin aika suuri osa kantasuomalaisista.