Olisikin mielenkiintoista tietää, moniko nyt vokeissa lojuvista siirtolaisista olisi motivoitunut menemään töihin, sanotaan nyt 1500 euron palkalla. Mitä nyt on noita muutamia paljastusjuttuja ollut vastaanottokeskusten työntekijöiden kertomina, niin taitaa monella tulijalla mm. älypuhelimen näppäily ja kaupungilla hengailu olla mieluisampia juttuja, kuin olla särmänä opiskelemassa suomen kieltä ja pyrkimässä eteenpäin.
Mutta jos ei tiedä, saako jäädä, tai alustavasti on tullut kieteinen päätös josta sitten on valittanut, niin ehkä se on ymmärrettävääkin, ettei kielen oppiminen ja työnhaku kiinnosta.
Tälläkin tavalla toki. Joskin vokeissa lojuvat eivät ole siirtolaisia vaan turvapaikanhakijoita, eikä ole tarkoituksenmukaista että he itse tai toisaalta yhteiskuntakaan rupeaa vielä täysimääräisesti heitä kotouttamaan, kun puolet ei turvapaikkaa tule saamaan. Mutta isompi asia on se, että tilastollisesti turvapaikan saaneista valtaosa tulee kyllä olemaan elinkaarensa aikana vain kustannus yhteiskunnalle. Meillä on kansallisuuksia, joissa toisenkin polven työttömyys on yli 70%. Eli turvapaikkajärjestelmä ei sinällään auta työvoimapulaan. Sen sijaan, jos työperäistä maahanmuuttoa halutaan lisätä, niin mikäs siinä sinällään, kunhan se vaan tehdään niin kuin sanoin, Kanadan malliin, eli otetaan vain sellaisia jotka oikeasti työllistyvät.
Tästähän on puhuttu jo vuosikymmeniä, että robotit tekee kohta työt. Aika hidasta on ollut se kehitys, että robotit tekisivät työtä. Hitsausrobotteja ja kappaleenvaihtajia näkyy jonkin verran, mutta ei se ole tainnut henkilöstön määrää juuri vähentää.
On otta, että automaation eteneminen on ollut hitaampaa kuin on arvioitu. Robotti sanakin täyttää pian sata vuotta. Mutta Elon Muskin ja Stephen Hawkingin tavoin katson, että olemme aivan siinä kynnyksellä, että tekoäly voi tehdä koko ajan haasteellisempia tehtäviä. Jo nyt ainakin Teslan ja Audin autot osaavat ajaa itsenäisesti. Lentokenttien valvonta, eli kameroiden ja muiden sensoreiden kautta saatavan tiedon analyysiohjelmistot ovat itseoppivia. Jo nyt tekoäly pystyisi tekemään yksinkertaisia hallintopäätöksiä itsenäisesti, jos laki vain antaisi mahdollisuuden. Viimeistään ensi vuosikymmenellä rutiininomaisia viranomaispäätöksiä tekee Suomessakin tekoäly ja robotiikan tulokaan ei enään kauaa kestä. Verosihteereitä ja kirjanpitäjiä ei tarvita koko maassa kuin kourallinen, jos sitäkään. Puhellinpalveluihin ei vastata Espanjasta vaan tekoäly osaa viimeistään viiden vuoden sisällä hoitaa puhelinasiakaspalvelun puheentunnistuksen läpimurron myötä. Työpaikat tulevat vähenemään aivan varmasti melkein alalla kuin alalla. Kun päästään alkuun, niin vauhti alkaa kiihtymään eksponetiaalisesti.
Toinen asia on, että toki meiltä eläköityykin henkilöitä lähivuosina hurjaa vauhtia. Voi tietenkin olla niin, että väliin mahtuu joitakin työvoimavajeen vuosia. Mutta sanotaan viidenkymmenen vuoden tähtäimellä on selvää, että tekoäly ja automaatio voivat tehdä lähes mitä tahansa mitä niiden halutaan tekevän paremmin ja halvemmin kuin ihminen. Tämänkin takia tuollainen Kanadan mallinen tarkka seulonta työperäisessä maahanmuutossa on paras tapa mikäli työvoimapula pahenee. Se joustaa ja toimii kysynnän ohjaamana.