Kaiken lisäksi Suomi ja EU mallia 2017 on aivan erilainen kuin vaikkapa Suomi mallia 1980. Niitä töitä mitä silloin oli, ei ole enää. Tämän takia olisi äärettömän valttämätöntä, että kotouttaminen tehtäisiin siten, että sellainen 65 prosenttia ainakin pääsee työnsyrjään kiinni 3-6 vuoden aikana. Mutta tähän ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Kunnat ovat sitoutuneet ottamaan vasta 1 200 pakolaista kotouttamisen piiriin. Loput - myös hyväksytyt pakolaiset - katkeroituvat vokeissa.
Hallitus ei pysty pakottamaan kuntia ja kunnat eivät halua vapaaehtoisesti ottaa lisää. Nyt on käynnissä viivytystaistelu. Kävi siinä miten tahansa, nykyinen menettely kertoo sen, kuinka surkeasti hallitus on toiminut ja rakentanut pakolaisstrategiaansa. Sanalla sanoen, strategiasta ei voi edes puhua. Nykytilanne aiheuttaa paheksuntaa kunnissa ja vittuuntuneisuutta ja kenties radikalisoitumista pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Päätökset viipyvät.
Tälläkin palstalla on useampi kirjoittaja, joka näkee ongelman muiden asenteissa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kohtaan. Varmaan meidän asenteissakin on korjaamista, mutta kyllä tällä puolelle on valtava määrä fiksuja kirjoittajia, jotka ovat kirjoittaneet asiallisesti tulevista ongelmista ja niistä aiheutuvista lisäkuluista ja lisäriskeistä alusta asti.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa vokeissa on säilötty turvapaikanhakijoita vajaa vuosi ja siellä on myös paljon henkilöitä, joille on myönnetty pakolaisstatus, mutta joita ei kukaan ota vastaan. Kysymys on rahasta, kuinkas muutenkaan. Hallituksen ilmoitukset kustannusten korvaamisesta ovat lähinnä naurattaneet kuntia niiden huomatessa sen, että todelliset kulut ovatkin paljon suuremmat.
Kuinka suuret, sitä tuskin koskaan julkaistaan. Varovaisestikin puhutaan kahdesta miljardista (2 000 000 000).