Hyvin vähän tuntuu ratkaisuja olevan tarjolla, keskustelu ajautuu aika usein kahteen jyrkkään pisteeseen kun maahanmuutosta puhutaan. Itse hyväksyn maahanmuuton, mutta en sitä kannata, pyrkiminen kriisin ratkaisuun pitäisi olla etusijalla, mutta siinä on toki monta monessa, enimmmäkseen poliittista peliä. Eniten minua kuitenkin vaivaa se että keskustelu ajautuu usein siihen että toinen ääripää vaatii kaikki ulos maasta ja toinen ääripää huutaa että kun muistetaan halata niin maailma pelastuu. Fakta on se että olemme näiden tulijoiden kanssa kusessa, täysin kusessa. En syytä maahanmuuttajia kaikista maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista, korjattavaa on useassa kohdassa ja molemmin puolin. Totuus, mitä kukaan ei voi kiistää, on kuitenkin se että meidän järjestelmä ei ole pystynyt viimevuosina kotiuttaa/kouluttaa/työllistää tätä saapuvaa väestöä tarpeeksi hyvin, rakenteissa on siis korjattavaa, täten onkin aivan pöyristyttävää lähteä nostamaan määriä kun vanhojen kanssakaan ei vielä olla saatu hommaa toimimaan. Tämähän on täysin absurdi ajatus, sama kun huomaisi 5 kerroksisen kerrostalon perustusten pettävän, mutta päättäisi korottaa sitä lisää ennenkuin puuttuisi perustan ongelmiin.
Ymmärrän että tilanne on nyt erittäin radikaali ja Suomen pitää määrissä joustaa suunniteltua ylemmäs koska muutkin, mutta ratkaisuja tarvitaan. Suhtautuminen olisi hyvää olla myönteistä, mutta asiat nyt vain ei ratkea sillä että yhdessä päätetään että nyt suvaitaan, kaikki maksaa ja jostain se on raha tähänkin otettava, joten pidän suoranaisena ihmeenä jos täällä huomataan kymmenen vuoden päästä että tämä piikki pystyttiin kääntämään kansamme hyödyksi.
