Yleinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkakeskustelu sekä lieveilmiöt

  • 3 419 898
  • 29 201

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Ymmärtääkseni jotkut ukrainalaiset ovat käyneet siellä kotimaassaan samalla kun ovat täällä kuitenkin pakolaisina. Tuosta ei mielestäni voi kuitenkaan vetää johtopäätöstä että Ukraina olisi kokonaisuudessaan turvallinen alue joten kaikki pitäisi palauttaa sinne.
Monet ovatkin käyttäneet tätä oikeutta ja sehän on vain tilapäisen suojelun omaavien etuoikeus. Silti jos ovat poissa maasta yli 7 vrk niin vastaanottoraha katkeaa niiltä päiviltä kun on poissa maasta. Turvapaikan hakijathan eivät saa liikkua edes suomen sisällä kaupungista toiseen ilman ilmoitusta missä ovat ja kuinka kauan.
 
Mitä oletettavimmin muuttoliike Afrikasta Eurooppaan tulee lisääntymään, niin työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton myötä, mikä kannaltamme on ennen kaikkea myönteinen asia, mutta tuskin kukaan haluaa, että tilanne Välimerellä eskaloituu entisestään ja / tai, että näemme 2015-2016 pakolaiskriisin toisinnon.
Boldasin tuosta yhden kohdan ja kysyisin mihin tuo perustuu? Monella tuntuu olevan oletus, että näin olisi, mutta ainakaan tuon yhden Hollantilaisen tutkimuksen perusteella se ei pidä paikkaansa. Toki Hollanti ja Suomi on eri paikkoja mutta näkisin itse, että ero tuossa tuskin ihan hirveän radikaali on.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Boldasin tuosta yhden kohdan ja kysyisin mihin tuo perustuu? Monella tuntuu olevan oletus, että näin olisi, mutta ainakaan tuon yhden Hollantilaisen tutkimuksen perusteella se ei pidä paikkaansa. Toki Hollanti ja Suomi on eri paikkoja mutta näkisin itse, että ero tuossa tuskin ihan hirveän radikaali on.
Todellakin olisi todella mielenkiintoista nähdä vastaava tutkimus myös Suomen kohdalta. Hollannin ja Suomen maahanmuuttohistoriat kun poikkeavat toisistaan merkittävästi, vaikka tiettyjä yhtymäkohtia erityisesti 2010-luvulta eteenpäin toki onkin. Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstähän on Hollannissa yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Voihan toki olla, että näissä vertailuissa nousee esille asetelma nettomaksajien ja nettosaajien välillä. En siis ollenkaan epäile, etteikö merkittävä osa myös työperäisistä maahanmuuttajista kuuluisi ainakin merkittävän osan elämästään nettosaajien joukkoon, mutta kaiketi asiaa on syytä ajatella pidemmälle. Tämä yhteiskunta kun tarvitsee, ikäluokkien romahtamisen myötä enenevissä määrin tekijöitä myös ns. duunariammatteihin. Kun "omasta takaa" ei ole tarpeeksi lähihoitajia, linja-autonkuljettajia, varastotyöntekijöitä, ravintolakokkeja, siivoojia, asiakaspalvelijoita jne., on mielestäni syytä pyrkiä saamaan näihin osaavia työntekijöitä myös ulkomailta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Hesarissa on Janne Saarikiveltä hyvä mielipidekirjoitus maahanmuuttajien kielitaidon oppimisesta ja merkityksestä.

Minulla on unelma toisenlaisesta Suomesta. Se on hyvin kansainvälinen, mutta suomenkielinen. Se on sellainen, jossa suomen kieltä voi puhua arabialaisittain ja venäläisittäin. Maa, jossa suomen kieli kelpaa myös korkeakouluun ja huippuosaajan suuhun. Suomi, joka on avoin, mutta uskaltaa vaatia suomen kieltä myös yläluokalta eikä sälytä itsetunto-ongelmaansa lähiölasten päälle, vaan näkee heissä tulevaisuuden.

 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomen status pienehkönä, ilman globaalia ulottuvuutta omaavana kielenä (N. 6 miljoonalla puhujallaan itse asiassa isommasta päästä.) varmasti eräs tekijä, sekä suomen kohoaminen hallinto-, sivistys- ja kulttuurikieleksi myöhään, vasta 1800-luvulta alkaen varmaan taustalla huonolle itsetunnollemme. Joku Ranska ja Saksa esim. ovat hyvin monikulttuurisia ja kosmopoliittisia maita, mutta omaa kieltä arvostetaan.

Vaikka englanti erittäin tärkeä työkalu onkin ja sitä käytän jatkuvasti, itse en sitä enää näe "coolina", toisin kuin vielä joitain vuosia sitten. Häpesin jopa sitä realiteettia, ettei suomi ole indoeurooppalainen kieli, toisin kuin miltei käytännössä kaikki muut merkittävät eurooppalaiset kielet.

Kielet elävät ajassa, eikä kielenhuoltokaan voi niitä aikakapseloida, mutta suomen nopea englannistuminen on huomionarvoinen asia. Vaikka suomen kieltä arvostankin, täysin suotta puhekieleeni lipsahtaa enemmän ja enemmän anglismeja. Kerran muistan käyttäneeni jopa termiä "lawyer", vaikka "lakimies" tai "asianajaja" olisi toiminut yhtä hyvin. Oma lukunsa ovat keskenään englantia puhuvat suomalaiset, mitä myös näkee / kuulee tätä nykyä jatkuvasti.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos suomi vs. englanti -vastakkainasettelua pohtii, mielikuvillahan voi tehdä suomelle paljon haittaa.

Foneettisesti töksähtelevä vs. lyyrinen ja sointuva.

Sisäänpäinkääntynyt ja takapajuinen vs. avoin ja kansainvälinen.

Jne.

Itse en siis näitä allekirjoita.

Suomen kielellä on perustuslaimme suoja ja kyse on myös yksi Euroopan unionin virallisista kielistä, joten suomen kieli tuskin on katoamassa, mutta mikäli englannin statusta nostetaan maassamme yhä edelleen, näen realistisena uhkakuvana sen taantumisen "kyökkikieleksi", mitä valtaenemmistö siis äidinkielenään puhuu. (Toisen ja kolmannen maahanmuuttajasukupolven välillä tyypillisesti tapahtuu kielen vaihtuminen valtaväestön kieleksi.), mutta korkeakulttuurissa, tieteellisessä tutkimuksessa jne. sillä on vain vähän sijaa.

Filippiinien tilanne, missä englannin kielen asema toki on jäänne kolonialistiselta ajalta, voi tietyssä mielessä toistua Suomessa.
 

rpeez

Jäsen
Hesarissa on Janne Saarikiveltä hyvä mielipidekirjoitus maahanmuuttajien kielitaidon oppimisesta ja merkityksestä.

Minulla on unelma toisenlaisesta Suomesta. Se on hyvin kansainvälinen, mutta suomenkielinen. Se on sellainen, jossa suomen kieltä voi puhua arabialaisittain ja venäläisittäin. Maa, jossa suomen kieli kelpaa myös korkeakouluun ja huippuosaajan suuhun. Suomi, joka on avoin, mutta uskaltaa vaatia suomen kieltä myös yläluokalta eikä sälytä itsetunto-ongelmaansa lähiölasten päälle, vaan näkee heissä tulevaisuuden.

Onko kirjoitus hyvä vai mielipide hyvä... minusta kirjoitus, mielipiteestä en ole niin varma. HS:n kommenttikentässä on paljon hyviä kommentteja siihen liittyen, mm miksi akateeminen maailma on englanninkielinen.

Itse olen vähän sitä mieltä, että näiden kosmopoliittien luennoitsijoiden ja lahjakkuuksien vaatiminen suomen osaamisesta tai luentojen järjestämisestä, johtaa siihen että sitten heitä ei saada Suomeen ollenkaan.
Lisäksi, suomalaiset opiskelijat hyötyvät siitä kun saavat koulutuksen englanniksi, koska se tulee auttamaan työelämässä.

Saarikivellä on artikkelin lopussa unelma. Sellaiseksi se jääkin, realismia se ei ole.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Onko kirjoitus hyvä vai mielipide hyvä... minusta kirjoitus, mielipiteestä en ole niin varma. HS:n kommenttikentässä on paljon hyviä kommentteja siihen liittyen, mm miksi akateeminen maailma on englanninkielinen.

Itse olen vähän sitä mieltä, että näiden kosmopoliittien luennoitsijoiden ja lahjakkuuksien vaatiminen suomen osaamisesta tai luentojen järjestämisestä, johtaa siihen että sitten heitä ei saada Suomeen ollenkaan.
Lisäksi, suomalaiset opiskelijat hyötyvät siitä kun saavat koulutuksen englanniksi, koska se tulee auttamaan työelämässä.

Saarikivellä on artikkelin lopussa unelma. Sellaiseksi se jääkin, realismia se ei ole.
Minusta mielipidekin on hyvä. Saarikivellä on kyky tarkastella asioita eri näkökulmasta kuin mitä vallitseva konsensus on. Se on eri asia, että onko hänen mielipiteensä toteutuskelpoinen, mutta erilaisia mielipiteitä tarvitaan virkistämään keskustelua.
 

rpeez

Jäsen
Öh, siis miten niin ei ole? Haluaisitko vähän avata vielä?
" Maa, jossa suomen kieli kelpaa myös korkeakouluun ja huippuosaajan suuhun. Suomi, joka on avoin, mutta uskaltaa vaatia suomen kieltä myös yläluokalta".
Suomen kieltä ei saa taipumaan maailman tutkimuksiin ja experttien käyttämäksi kun muu maailma käyttää artikkeleissaan ja kommunikoinnissaan englantia. Esimerkiksi jos teet jonkun tuotoksen suomeksi, se pitäisi olla samantien kääntämässä englanniksi, jotta ihmiset muualla maailmassa tai maahan saapunut vieraileva professori ymmärtää sitä.
On käytännön syynsä miksi korkeakoulut on ajautuneet englantiin.
Edit. Ja kansainvälinen opetushenkilöstö, jota tänne isoissa määrin on saatu, ei yksinkertaisesti pysty opettamaan suomeksi.
 
Viimeksi muokattu:

ketjuruletti

Jäsen
Suosikkijoukkue
yks jengi Stadista
Suomessa on korkea verotus ja muutenkin vaikeuksia huippuosaajien houkuttelemisessa ulkomailta mm. omituisen kielen ja kielitaitovaatimusten takia. Nyt vielä sitten sikaillaan luksustaloissa, kertoo HS, IS ja IL.


Jos tänne nyt joku halutaan houkutella tulemaan, niin kyllä saisivat helsinkiläiset lopettaa tällaisen sottapyttyilyn tai tänne ei viitsi tulla enää kukaan.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Noniin - taas ollaan pöyristytty, kun hallitus on suunnannut turvapaikat muslimimaiden vähemmistöille mm kristityille sekä toivoo tulijoista 90% osuutta naisia. Tämähän on vain järkevää, testata jotain uutta ja lienee nämä vähemmistöt monissa maissa aika tukalassa asemassa. Täysi tuki!
 
Viimeksi muokattu:

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Opiskelijoiden oleskeluluvista 10% joudutaan peruuttamaan ensimmäisen vuoden jälkeen. Tämä on selvinnyt, kun järjestelmällistä jälkivalvontaa on tehty vuoden ajan. Porukkaa tulee Suomeen, katoaa Eurooppaan ja vaikka lupa peruutetaan, niin sinne menivät. Rajamme vuotaa.

kun jälkivalvontaa laajennetaan ensi vuonna työlupiin, niin selviää millainen hollitupa järjestelmämme on. En ole erityisen luottavainen. Lait on tehty houkuttelemaan tulijoita ja ne ovat täynnä porsaanreikiä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Opiskelijoiden oleskeluluvista 10% joudutaan peruuttamaan ensimmäisen vuoden jälkeen. Tämä on selvinnyt, kun järjestelmällistä jälkivalvontaa on tehty vuoden ajan. Porukkaa tulee Suomeen, katoaa Eurooppaan ja vaikka lupa peruutetaan, niin sinne menivät. Rajamme vuotaa.

kun jälkivalvontaa laajennetaan ensi vuonna työlupiin, niin selviää millainen hollitupa järjestelmämme on. En ole erityisen luottavainen. Lait on tehty houkuttelemaan tulijoita ja ne ovat täynnä porsaanreikiä.
Tiedä sitten, onko esim. Aasiasta tai Afrikasta saapuvan helpompi saada juurikin opiskelijan oleskelulupa Suomesta, kuin vaikkapa Saksasta. Joka tapauksessahan näillä Suomesta lähteneillä on pian edessä uuden oleskeluluvan hakeminen jostain toisesta Euroopan maasta, minne täältä ovat päätyneet, kun tuskin kuitenkaan paperittomiksi haluavat jäädä pimeitä hommia tekemään.

Näissä tapauksissa eri maiden viranomaisten yhteistyön pitäisi olla saumatonta. Jos vaikka alun perin Suomesta oleskeluluvan saanut hakee oleskelulupaa esim. Belgiasta, tulisi Belgian maahanmuuttoviranomaisten järjestelmiin tulla välittömästi tiedot kyseisen henkilön oleskelulupahistoriasta Shengeniin saavuttuaan.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi

Mielestäni juuri näin pitää toimia. Periaatteessa pidän toki kehitysapua enemmän riiston välineenä kuin tapana auttaa. Mutta jotakin vastavuoroisuutta pitää olla. Jos Somalia tai joku muu maa ei toimi kv-oikeuden velvoittamalla tavalla, eikä ota vastaan omia kansalaisiaan, niin ilman muuta rahahanat pitää sulkea.
Hyvä toimenpide hallitukselta.
 

Numero13

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät

Mielestäni juuri näin pitää toimia. Periaatteessa pidän toki kehitysapua enemmän riiston välineenä kuin tapana auttaa. Mutta jotakin vastavuoroisuutta pitää olla. Jos Somalia tai joku muu maa ei toimi kv-oikeuden velvoittamalla tavalla, eikä ota vastaan omia kansalaisiaan, niin ilman muuta rahahanat pitää sulkea.
Hyvä toimenpide hallitukselta.
Erinomaista.

Siellä honkasalot ja muut maailmanhalaajat huutaa rasismia kuorossa, joka vain lähinnä korostaa päätöksen osumista napakymppiin. Kyseessä on nimenomaan kehitysYHTEISTYÖ, jossa molempien maiden tulisi saada jotain eikä pelkkää kuppausta toisen puolelta mitä se toki tähän asti on ollut. Nyt sille onneksi laitetaan stoppi ja odotetaan myös vastavuoroisuutta jos yhteistyölle halutaan tulevaisuudessa jatkoa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eurooppaa kuohuttaneesta pakolaiskriisistä tulee pian kuluneeksi kymmenen vuotta. Olisi mielenkiintoista, mikäli asiaa alettaisiin tutkimaan osaltaan jo ns. retroperspektiivistä. Näin jälkikäteen ajateltuna tuolloinen tilanne, missä miljoonat turvapaikanhakijat saivat matkustaa halki Euroopan, ilman että heidän olisi odotettu hakevan turvapaikkaa ensimmäisestä EU-maasta, mihin saapuivat tuntuu näin jälkikäteen ajateltuna mielenkiintoiselta.

Yhtä lailla olisi mielestäni hyvä puida läpi erityisesti syksyn 2015 tilannetta, milloin turvapaikanhakijoita alkoi saapua maahamme Ruotsista, siis Ruotsista, missä turvapaikanhakijoiden vastaanottamisella on todella pitkät perinteet ja voisi olettaa olleen pitkälti kunnia-asia heille, että kykenevät vastaanottamaan, asuttamaan ja integroimaan mahdollisimman suuren joukon tulijoita, ilman että sysäävät heitä naapurimaahan. Jälkikäteen asiasta on puhuttu todella vähän.

Asenteet näyttävät kautta linjan nyttemmin tiukentuneet, mitä tulee humanitääriseen maahanmuuttoon. 2015 "Refugees Welcome" oli kantava teema läpi läntisen Euroopan, mutta nyttemmin tilanne on kiristynyt ja suhtautumisen turvapaikanhakijoihin voi sanoa muuttuneen myös täällä Suomessa, minne heitä vuosina 2015 ja 2016 saapui kuitenkin verrattain vähän.

Suomen kannalta laittomasti maassa olevien, ns. paperittomien tilanne on edelleen ratkaisematta. Suomessahan n. 5000 ihmistä muodostaa enemmän tai vähemmän varjoyhteiskunnan ja heille joko oleskeluluvan tarjoamista tai maasta poistumiseen pyrkivää prosessia ei ole kyennyt saamaan aikaan Sipilän, Rinteen, Marinin, kuin Orponkaan hallitus.

Millaisia muistoja vuosi 2015 herättää kanssakeskustelijoissa? Muistan itse seuranneeni tuolloin tilannetta ns. hetki hetkeltä ja kyseisestä vuosiluvusta näin jälkikäteen tuleekin ensimmäisenä pakolaiskriisi mieleen.
 

verikuut

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suonen Veto
Kotoutuminen ahdistaa.


”Koen, että lapseni ovat enemmän suomalaisia kuin somalialaisia. He näyttävät ulkoisesti somaleilta, mutta ovat sisältä suomalaisia. Se sattuu. Olen nähnyt hirveästi vaivaa heidän identiteettinsä eteen ja yritän aina selittää heidän juuristaan, mutta se ei tunnu tepsivän.”

Otanta on suppea kun kokonaista 20 haastateltavaa, mutta ilmiö on tunnistettu. Toki hesari päätti etsiä heti perään vastakkaisen esimerkin, ettei mene leimaamiseksi. Kuitenkin, tämä ei koske pelkästään somalitaustaisia, mm. venäläisillä tiedän olevan samaa mentaliteettia, että kotona ei edes yritetä opetella suomea, vaan lapset saavat tulkata vanhemmilleen tarpeen vaatiessa, jos nyt jostain syystä vanhemmat joutuvat tätä junttikieltä käyttämään. Onko tämä ongelma? Riippuu varmaan, keneltä kysytään, ja minkä ajatusketjun juurisyitä mistäkin löytyy.

Suomeen ja suomalaisuuteen liittyy vahvasti virkavallan ja opettajien auktoriteetin kunnioitus, ja tätä tiedän opetettavan varhaiskasvatuksessa lapsille. Mutta kuinka pääkaupunkiseudulla, jossa maahanmuuttajataustaisista valtaosa asuu, varhaiskasvatus toimii, kun pätevästä henkilökunnasta on pulaa? Sitten, kun lapsilta ja nuorilta tämä auktoriteettien kunnioitus puuttuu, oireilua nähdään luokissa ja kaduilla.
 

J.C.S.

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Iltalehdessä on pitkä juttu Aftonbladetin toimittaja Peter Kadhammarista : Mihin hieno Ruotsi katosi.
Siinä kerrotaan aluksi Örebron veitsi-iskusta ja sitten aletaan ihmetellä Ruotsin yleistä muuttumista.

Pari Kadhammarin mielipidettä kiinnitti huomiota.
"Ruotsidemokraattien olemassaolo on hidastanut maahanmuuton ongelmiin puuttumista. Poliitikot eivät ole halunneet samaistua rasistiseen puolueeseen, joten he välttivät aihepiiriä."
Eli ongelmat ovat Ruotsidemokraattien vika?
Eivätkö Ruotsin muut puolueet pysty siis ratkaisemaan Ruotsin ongelmia ilman rasismin leimaa?
Eihän Ruotsissa ollut mitään ongelmia vielä vähän aikaa sitten. Kaikki oli hyvin ja jos ongelmia olikin jossain lähiöissä ne kyllä ratkeaisivat kun vaan ymmärrystä ja rahaa riittää.

"He (maahanmuuttajat) ovat kyllästyneet olemaan toimittajien, sosiaalityöntekijöiden, poliisin ja tutkijoiden kohteena. Monia hävettää. He ovat vain "avuttomia" ihimisiä sosiaalituen varassa (lokeroituja asemaansa)."
(Suluissa oleva on omaa lisäystäni)
Eli ihmiset jotka yrittävät ratkoa maahanmuuttajien ongelmia ovat maahanmuuttajien mielestä ongelma, jää hieman epäselväksi miten ongelmat sitten ratkaistaan jos ei niiden syitä saa enää etsiä. Eikö ensimmäisestä seuraa toinen myös siten että asioissa ei edetä jos maahanmuuttajat jätetään sinne lokeroihinsa, kun auttamaan pyrkivät poistetaan yhtälöstä.
 

ketjuruletti

Jäsen
Suosikkijoukkue
yks jengi Stadista
Yksi ongelmien lähde minusta on ollut se, että persu-/ruotsidemari/maahanmuutto skeptikkovihassaan maahanmuuttouskovaiset ovat ikäänkuin pelanneet tuplaa tai kuittia (doubled down?) ja ensisijainen tavoite on tuntunut olevan vastapuolen väärässä olemisen todistaminen ja naurunalaiseksi saaminen (esim. Maria Pettersson Malmössä) mahdollisimman hulluilla ajatuksilla ja sellaisten toteuttamiseen pyrkimisellä.

 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös