Yhdysvaltojen tulevaisuus – jatkuuko kahtiajako?

  • 193 995
  • 1 130

hulkster19

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals, SaiPa
Sikäli erikoinen ilmiö tämä missä Yhdysvaltoja kuvataan Suomessa jonain paikkana jossa ei ole varaa elää, mutta kun useita omia tuttaviani jotka käsittää ammattilaisia MBA:sta IT-alan insinööriin, niin käytännössä jokaisella Suomeen paluumuuton estää on juuri se, että Suomessa ei ole erityisasiantuntijalla kummoinen elintaso, toisin kuin Yhdysvalloissa.
Niin, näissä jutuissa puhutaan yleensä hieman alempiluokkaisen kansanosan elämästä. On totta, että varmaankin joku ylin viidennes (tuloja vertailtaessa, tähän porukkaan varmaan nuo tuttavasikin kuuluvat) jengistä elää jenkeissä ihan herroiksi ja mahdollisesti paremmin kuin Suomessa, mutta entäpä se loppuosa kansasta? Tavan työukon elämä suomalaiseen vastineeseen verrattuna voi tuossa yhteiskunnassa olla yhtä helvettiä ja asiasta toiseen säästämistä, ja siihen tuossa Ylen jutussakin kai viitattiin.

Varmaan riippuu myös paljolti siitä, missä asuu ja onko perhettä. Pelkät päivähoitomaksut tuolla näyttävät olevan ihan järkyttäviä. Ehkä kaverisi tuijottavat pelkkiä palkkakuitteja tajuamatta, mitä kaikkea niillä Suomeen maksetuilla veroilla saa? Näitä vastakkaisia esimerkkejäkin on, vaikka Piilaakso lienee kyllä Amerikan kalleimpia asuinalueita, joten sikäli allaoleva on hieman erikoisesimerkki.


Jos taas lähdetään ihan siitä koulutuksesta, jonka nuo erityisasiantuntijan työt vaativat, niin joku senkin olisi jenkeissä näille tyypeille maksanut, mikäli olisivat siellä koko elämänsä eläneet. Ja en tietysti tiedä kavereidesi perhetaustaa, mutta voi olla, että lähellekään kaikki heistä eivät olisi edes tuollaisiin työtehtäviin päätyneet, jos college-tutkinnot yliopistosta puhumattakaan jäisivät tekemättä. Näitä verotuksellisia ynnä muita eroja vertaillessa kannattaa muistaa se, että Suomessa koulutetut ovat saaneet kymppi- ellei satojen tonnien arvoisen tutkinnon (jenkkihinnoilla siis) ihan ilmaiseksi. Muutaman vuoden saa halvempia veroja maksella, jotta tuo summa tulee katetuksi.
 

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
Ei kai tuo niin ihmeellistä ole että molemmat on mahdollista. USA:ssa pärjää mukavasti jos on korkeakoulutettu ja saa vielä sairausvakuutuksen työpaikan piikkiin. Vähemmän mukavasti sitten matalapalkka-alalla olevana. Suomalainen MBA tai IT-inssi voi olla hyvinkin heikkotuloisesta perheestä kun koulutus on yksilölle käytännössä maksuton, USA:ssa täytyy syntyä hyväosaiseksi tai sitten käydä pirunmoinen tuuri geenilotossa (urheilustipendi tai jollekin erityislahjakkuudelle ihan oppimenestysstipendi) tai ihan lotto -lotossa. Toki yksittäisiä köyhien perheiden kasvatteja pääsee opiskelemaan myös vanhempien ja opiskelijan omien tulojen varassa, joskin taitaa olla tuo polku harvinaistunut huomattavasti vuosikymmenten vieriessä.

Suomen "ei kummoinen elintaso" korkeasti koulutetulle ammattilaiselle mahdollistaa sen että niitä korkeasti koulutettuja tulee jokaisesta yhteiskuntaluokasta. Suomessakin toki yhteiskuntaluokka tutkitusti periytyy ja duunariperhetaustaisia on yliopistoissa roimasti akateemisista kodeista ponnistaneita vähemmn, mutta pelikenttämme on kuitenkin globaalissa vertailussa jos nyt ei tasaisin, niin vähintään hyvin tiukasti kärkipäässä.
En osaa sanoa muiden osavaltioiden tilanteesta mutta Floridassa osavaltio maksaa lukukausimaksut osavaltion, julkisissa yliopistoissa, joku GPA keskiarvo pitää olla jossain 3:n yläpuolella (pojan mielestä ei paljoa vaatinut). Tietenkin eläminen maksaa (vuokrat, ruoka jne), liittovaltion tuet, kaiken maailman stipendit, duunit ja tietenkin opintolainat auttavat.

JOL
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Niin, näissä jutuissa puhutaan yleensä hieman alempiluokkaisen kansanosan elämästä. On totta, että varmaankin joku ylin viidennes (tuloja vertailtaessa, tähän porukkaan varmaan nuo tuttavasikin kuuluvat) jengistä elää jenkeissä ihan herroiksi ja mahdollisesti paremmin kuin Suomessa, mutta entäpä se loppuosa kansasta? Tavan työukon elämä suomalaiseen vastineeseen verrattuna voi tuossa yhteiskunnassa olla yhtä helvettiä ja asiasta toiseen säästämistä, ja siihen tuossa Ylen jutussakin kai viitattiin.

Varmaan riippuu myös paljolti siitä, missä asuu ja onko perhettä. Pelkät päivähoitomaksut tuolla näyttävät olevan ihan järkyttäviä. Ehkä kaverisi tuijottavat pelkkiä palkkakuitteja tajuamatta, mitä kaikkea niillä Suomeen maksetuilla veroilla saa? Näitä vastakkaisia esimerkkejäkin on, vaikka Piilaakso lienee kyllä Amerikan kalleimpia asuinalueita, joten sikäli allaoleva on hieman erikoisesimerkki.


Jos taas lähdetään ihan siitä koulutuksesta, jonka nuo erityisasiantuntijan työt vaativat, niin joku senkin olisi jenkeissä näille tyypeille maksanut, mikäli olisivat siellä koko elämänsä eläneet. Ja en tietysti tiedä kavereidesi perhetaustaa, mutta voi olla, että lähellekään kaikki heistä eivät olisi edes tuollaisiin työtehtäviin päätyneet, jos college-tutkinnot yliopistosta puhumattakaan jäisivät tekemättä. Näitä verotuksellisia ynnä muita eroja vertaillessa kannattaa muistaa se, että Suomessa koulutetut ovat saaneet kymppi- ellei satojen tonnien arvoisen tutkinnon (jenkkihinnoilla siis) ihan ilmaiseksi. Muutaman vuoden saa halvempia veroja maksella, jotta tuo summa tulee katetuksi.

Mitkään tilastot eivät tue sitä, että valtio olisi niin tehokas allokoimaan pääomia kuin Suomessa uskotellaan. Useimpiin kilpailijamaihin verrattuna me asumme ahtaasti, ajamme vanhoilla autoilla, ja omistamme vähän.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mitkään tilastot eivät tue sitä, että valtio olisi niin tehokas allokoimaan pääomia kuin Suomessa uskotellaan. Useimpiin kilpailijamaihin verrattuna me asumme ahtaasti, ajamme vanhoilla autoilla, ja omistamme vähän.
...mutta olemme maailman onnellisimpia. Tilastojen mukaan.
 

Polemos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nakkilan uimaseura Uivat Nakit
Tämä on varmasti USA-tuntijoille tuttua kauraa, mutta YLE Areenassa on neliosainen dokumenttisarja Ronald Reaganista. Olin kovin pieni Reaganin aikakaudella eikä USA:n poliittinen historia sillä tavalla kiinnosta, mutta jonkinlainen suunnanmuutos nähtiin ja ilmeisesti nykymenon juuret kylvettiin noin 40 vuotta sitten:

 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Ilta-sanomissa kerrotaan, että entiset republikaanit ja demokraatit muodostavat uuden puolueen - tavoitteena olla mukana jo vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Jutun mukaan demokraatit eivät ole innoissaan, kun näkevät tällaisen hankkeen syövän enemmän heidän jäsenkannastaan. Mutta jos siellä Trump tai vastaavan tason sekopää yrittää presidentiksi, niin kait siellä republikaani puolueen piirissäkin täytyy löytyä loikkareita keskemmälle, jos ei demokraatteihin asti? Ja vaikka presidentin vaalit menisivät mönkään, niin kait tuollainen puolue saisi edes sen verran syötyä republikaaneilta ääniä parlamentissa, että niiden olisi pakko tehdä yhteistyötä jommankumman puolueen kanssa?
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Ilta-sanomissa kerrotaan, että entiset republikaanit ja demokraatit muodostavat uuden puolueen - tavoitteena olla mukana jo vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Jutun mukaan demokraatit eivät ole innoissaan, kun näkevät tällaisen hankkeen syövän enemmän heidän jäsenkannastaan. Mutta jos siellä Trump tai vastaavan tason sekopää yrittää presidentiksi, niin kait siellä republikaani puolueen piirissäkin täytyy löytyä loikkareita keskemmälle, jos ei demokraatteihin asti? Ja vaikka presidentin vaalit menisivät mönkään, niin kait tuollainen puolue saisi edes sen verran syötyä republikaaneilta ääniä parlamentissa, että niiden olisi pakko tehdä yhteistyötä jommankumman puolueen kanssa?
Tuosta keskustapuolueesta olen haaveillut, mutta on aina tuntunut, että valtapuolueet (demokraatit ja republikaanit) taistelisivat kynsin hampain tuollaista puoluetta vastaan, koska se voisi syödä sitä oman puolueen kannatusta. Joten jää nähtäväksi, tulleeko tuosta mitään.

Toinen asia, mikä arveluttaa, on se, että millaiset linjat tämä keskustapuolue omaksuisi kaikissa käsiteltävinä olevissa asioissa. Minäkin ajattelen välillä konservatiivisemmin, välillä progressiivisemmin erilaisista asioista. Jospa minun konservatiivinäkökulmani olisikin progressiivinen näkökulma tuolla uudella puolueella, ja progressiivisesti ajattelemastani asiasta puolue ottaisikin konservatiivisemman näkökulman? Kannata siinä sitten tuollaista puoluetta. Vähän liikaa tulevat mielestäni paketissa nämä nykyiset demokraatti- ja republikaanipuolueet, eli jos listaudut jompaan kumpaan, niin sitten pitäisi kannattaa myös sellaisia asioita, joista olen eri mieltä.
 

Infamous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Penguins, Steelers
Valitettavasti taitaa olla vain oire, ei ratkaisu tämä uusi puolue. Vastaavia liikkeitähän on menneisyydessä ollut muitakin, mutta ei ne koskaan ota tuulta allensa.

Tarvitsisi oikeasti valovoimaisen johtohahmon ja selkeän ja kuuluvan (ja ihmisiin vetoavan) sanoman. En usko, että Yangista on tällaista paattia vetämään, vaikka miehellä on myös ihan hyviä ajatuksia.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Valitettavasti taitaa olla vain oire, ei ratkaisu tämä uusi puolue. Vastaavia liikkeitähän on menneisyydessä ollut muitakin, mutta ei ne koskaan ota tuulta allensa.

Tarvitsisi oikeasti valovoimaisen johtohahmon ja selkeän ja kuuluvan (ja ihmisiin vetoavan) sanoman. En usko, että Yangista on tällaista paattia vetämään, vaikka miehellä on myös ihan hyviä ajatuksia.
Jos profiloituisi maltilliseen keskustaoikeistoon niin sillä olisi ainakin tietty tyhjiö käytettävissään. Republikaanit ovat tuosta kohdin täysin vetäytyneet eivätkä demokraatit voi sitä tilaa täyttää. Luulisi USA:ssa tälläisiäkin äänestäjiä vielä olevan.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Kaksipuoluejärjestelmä pitäisi räjäyttää että tuo touhu ikipäivänä enää tolkkuuntuisi. Varmasti tuntunut aikoinaan hyvältä idealta ja toki ollutkin silloin reilut 200 vuotta sitten edistyksellistä ja ennenkokemattoman hyvin kansalaisia poliittiseen päätöksentekoon osallistavaa sekä tehokasta, mutta kyllähän siihen systeemiin on valettu melko vahvasti riski siitä että jossain vaiheessa koko touhu degeneroituu äärimmäisen vahvaksi kahden ääripään demonisoinniksi, kun vastapuolesta on pakko erottua jatkuvasti enemmän ja etenkään omat ei saa ikipäivänä koskaan edes harkita että vaihtaisi äänestämäänsä puoluetta. Semmoinen sisäänrakennettu sisällissodan uhka suoraan siinä missä monipuolueversioissa äärilaidan kahjot saa harvemmin n. puolta kansasta taakseen ihan vaan koska pakko äänestää aina omaa kun vastustaja on suuri saatana.

Jokaista irtiottoa rebuista ja demokraateista on siinä mielessä tervehdittävä ilolla, kun saattaisi edistää järjestelmän päivittämistä. Toisaalta miten muutat systeemiä mikä on juntattu kaikkine ilmiselvine vikoineen satoja vuosia sitten, vieläpä tuon kokoisessa toimijassa? Lisäksi harmillistä että nämä järkevät irtiottajat ovat tyypillisesti siitä vähemmän aseistettuja äärisekopäitä sisältävästä puolueesta, eli "third party" heikentää melko automaattisesti enemmän demokraatteja ja parantaa trumpkulttilaisten mahdollisuuksia päästä epädemokratisoimaan järjestelmää entisestään.

Ei oo helppoa kun on vaikeeta.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Kaksipuoluejärjestelmä pitäisi räjäyttää että tuo touhu ikipäivänä enää tolkkuuntuisi. Varmasti tuntunut aikoinaan hyvältä idealta ja toki ollutkin silloin reilut 200 vuotta sitten edistyksellistä ja ennenkokemattoman hyvin kansalaisia poliittiseen päätöksentekoon osallistavaa sekä tehokasta, mutta kyllähän siihen systeemiin on valettu melko vahvasti riski siitä että jossain vaiheessa koko touhu degeneroituu äärimmäisen vahvaksi kahden ääripään demonisoinniksi, kun vastapuolesta on pakko erottua jatkuvasti enemmän ja etenkään omat ei saa ikipäivänä koskaan edes harkita että vaihtaisi äänestämäänsä puoluetta. Semmoinen sisäänrakennettu sisällissodan uhka suoraan siinä missä monipuolueversioissa äärilaidan kahjot saa harvemmin n. puolta kansasta taakseen ihan vaan koska pakko äänestää aina omaa kun vastustaja on suuri saatana.

Jokaista irtiottoa rebuista ja demokraateista on siinä mielessä tervehdittävä ilolla, kun saattaisi edistää järjestelmän päivittämistä. Toisaalta miten muutat systeemiä mikä on juntattu kaikkine ilmiselvine vikoineen satoja vuosia sitten, vieläpä tuon kokoisessa toimijassa? Lisäksi harmillistä että nämä järkevät irtiottajat ovat tyypillisesti siitä vähemmän aseistettuja äärisekopäitä sisältävästä puolueesta, eli "third party" heikentää melko automaattisesti enemmän demokraatteja ja parantaa trumpkulttilaisten mahdollisuuksia päästä epädemokratisoimaan järjestelmää entisestään.

Ei oo helppoa kun on vaikeeta.
Joo, tämähän se on suurin riski, että ennen kuin kolmannen puolueen asema vakiintuisi(jos koskaan edes vakiintuisi), tämä vahvistaisi juuri näiden äärihörhöjen asemaa nykyisissä puolueissa. Sinällään uusi puolue tekisi kyllä hyvää USA:lle, jos onnistuisi nousemaan ns. kolmanneksi suureksi.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Siellä kun on se systeemi että voittaja vie koko osavaltion valitsijamiehet niin kovin toiveikas ei voi olla. Kolmas pyörä joka kerää hopea- ja pronssisijoja voittamatta kuitenkaan yhtään osavaltiota, ei kauaa poliittisella kartalla pyöri kun ei saa edustusta mihinkään.

Eli ns. kolmannen vaihtoehdon pitäisi oikeastaan singahtaa suoraan ykköseksi ainakin jossain päin maata, jotta siitä tulisi pidempiaikainen tekijä.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Joo, tämähän se on suurin riski, että ennen kuin kolmannen puolueen asema vakiintuisi(jos koskaan edes vakiintuisi), tämä vahvistaisi juuri näiden äärihörhöjen asemaa nykyisissä puolueissa. Sinällään uusi puolue tekisi kyllä hyvää USA:lle, jos onnistuisi nousemaan ns. kolmanneksi suureksi.

Hyviä yrityksiä on joskus ollut, mutta kovinkaan pitkälle ne eivät ole kantaneet. Viimeksi kolmas puolue on voittanut presidentinvaaleissa osavaltioita 1968, kun George Wallace sai valitsijamiehet viidestä eteläisestä osavaltiosta. Siitä, jolloin kolmas puolue on ollut oikeasti edes jotenkin merkittävä, on jo yli sata vuotta. Vuoden 1912 vaaleissa Theodore Rooseveltin ympärille perustettu progressiivinen puolue tuli toiseksi ja hänen entinen puolueensa republikaanit jäivät noissa vaaleissa statistin rooliin. Mutta eipä tuokaan puolue päässyt senaatin tai kongressin vaaleissa hyvään menestykseen, vaan jäi lyhytikäiseksi:


Vuonna 1992 Ross Perot sai melkein viidennen äänistä, muttei yhtään valitsijamiestä. Se on hyvä osoitus enemmistövaalin "julmuudesta".
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Siellä kun on se systeemi että voittaja vie koko osavaltion valitsijamiehet niin kovin toiveikas ei voi olla. Kolmas pyörä joka kerää hopea- ja pronssisijoja voittamatta kuitenkaan yhtään osavaltiota, ei kauaa poliittisella kartalla pyöri kun ei saa edustusta mihinkään.

Eli ns. kolmannen vaihtoehdon pitäisi oikeastaan singahtaa suoraan ykköseksi ainakin jossain päin maata, jotta siitä tulisi pidempiaikainen tekijä.
Hyviä yrityksiä on joskus ollut, mutta kovinkaan pitkälle ne eivät ole kantaneet. Viimeksi kolmas puolue on voittanut presidentinvaaleissa osavaltioita 1968, kun George Wallace sai valitsijamiehet viidestä eteläisestä osavaltiosta. Siitä, jolloin kolmas puolue on ollut oikeasti edes jotenkin merkittävä, on jo yli sata vuotta. Vuoden 1912 vaaleissa Theodore Rooseveltin ympärille perustettu progressiivinen puolue tuli toiseksi ja hänen entinen puolueensa republikaanit jäivät noissa vaaleissa statistin rooliin. Mutta eipä tuokaan puolue päässyt senaatin tai kongressin vaaleissa hyvään menestykseen, vaan jäi lyhytikäiseksi:


Vuonna 1992 Ross Perot sai melkein viidennen äänistä, muttei yhtään valitsijamiestä. Se on hyvä osoitus enemmistövaalin "julmuudesta".
Niinhän se taitaa olla ettei USA:ssa ole angloperinteestä ponnistava winner takes all ja sen käytännössä pakottama 2-puoluejärjestelmä ilman katastrofaalista kriisitilannetta mikä pakottaa vihdoin päivittämään systeemiä. Vaikka nykyjärjestelmä on kulkemassa ilmiselvästi kohti sitä katastrofia kun vastapuolen demonisointi on jo melko hurjilla tasoilla, kokevat nykyiset puolueet että niillä on edelleen enemmän hävittävää vaikka yleinen etu huutaa koko paskan uusiksilaittoa. Toki kauhun tasapaino pakottaa ylläpitämään systeemiä siihen asti kunnes molemmat puolet suostuvat sen murtamaan yhtäaikaisesti, mikä on ilman sitä jättimäistä kansallista kriisiä hankala skenaario nähdä tapahtuvaksi.

UK:ssa toki samaa ongelmaa vaikka pystyvätkin sentään pitämään vastapuolta ihmisinä ja siellä pääsee myös isojen ulkopuoliset tekijät parlamenttiin (johtuen toki myös maan eri osien intresseistä ja siitä juontuvasta paikalliskoalitioiden edustuksesta). EU erosta seurannut tyytymättömyys UK:ssa olemiseen Skotlannissa voi myös aiheuttaa pohdintaa järjestelmäpäivityksestä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Sako

Zolomy

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Täähän on Amerikan versio Sinisistä. Sanoudutaan irti Trump -kultista, mutta myös äärivasemmiston vaarallisista ideoista kuten kohtuuhintaisesta terveydenhuollosta ja elämiseen riittävistä palkoista.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Kaksipuoluejärjestelmä pitäisi räjäyttää että tuo touhu ikipäivänä enää tolkkuuntuisi. Varmasti tuntunut aikoinaan hyvältä idealta ja toki ollutkin silloin reilut 200 vuotta sitten edistyksellistä ja ennenkokemattoman hyvin kansalaisia poliittiseen päätöksentekoon osallistavaa sekä tehokasta, mutta kyllähän siihen systeemiin on valettu melko vahvasti riski siitä että jossain vaiheessa koko touhu degeneroituu äärimmäisen vahvaksi kahden ääripään demonisoinniksi, kun vastapuolesta on pakko erottua jatkuvasti enemmän ja etenkään omat ei saa ikipäivänä koskaan edes harkita että vaihtaisi äänestämäänsä puoluetta. Semmoinen sisäänrakennettu sisällissodan uhka suoraan siinä missä monipuolueversioissa äärilaidan kahjot saa harvemmin n. puolta kansasta taakseen ihan vaan koska pakko äänestää aina omaa kun vastustaja on suuri saatana.
Tietynlaista ironiaa tietysti siinä mielessä että nuo perustajat olivat kaikki sitä mieltä että puolueet ovat huono idea ja johtavat vain siihen että demonisoidaan vastakkaisen puolueen jäseniä.


Toki samat herrat olivat myös pitkälti sitä mieltä, että vain maanomistajat saavat äänestää. Kun jotkut maata omistavat naiset sitten äänestivät todettiin että tuollainen ei käy päinsä ja kiellettiin koko homma.
 

KooMT

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, San Jose Sharks
Mainessa ja Nebraskassa sentään jo, että osavaltion kaikki äänet eivät mene presidentinvaaleissa koko osavaltion voittaneelle. Mutta onkohan muualla edes harkittu vastaavaa..
 

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
Mainessa ja Nebraskassa sentään jo, että osavaltion kaikki äänet eivät mene presidentinvaaleissa koko osavaltion voittaneelle. Mutta onkohan muualla edes harkittu vastaavaa..
Kai ne satsaa samaten edustajainhuoneen ja senaatin vaaleihin, luulisi että niihin saisi jonkun edustajan,näin alkuun. Luulisin että tilanne olisi sama kuin UK:ssa,kai sielläkin on parlamentissa enemmän kuin kahden puolueen edustajia.

JOL
 

aalto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, änärin suomalaiset
Ainakin moraalinen oikeus näyttää edes joskus voittavan myös USA:ssa. Yksi kahtiajaon suurimmissa k-päisistä levittäjistä on joutunut käräjille ja nyt sitten vielä oma asianajaja vuotaa vahingossa tai "vahingossa" keskeisen todistusaineiston vastapuolelle. Ketjusta löytyvä videonpätkä kannattaa myös katsoa jos Alex Jones liemessä -aiheiset videot kiinnostavat.



 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Ainakin moraalinen oikeus näyttää edes joskus voittavan myös USA:ssa. Yksi kahtiajaon suurimmissa k-päisistä levittäjistä on joutunut käräjille ja nyt sitten vielä oma asianajaja vuotaa vahingossa tai "vahingossa" keskeisen todistusaineiston vastapuolelle. Ketjusta löytyvä videonpätkä kannattaa myös katsoa jos Alex Jones liemessä -aiheiset videot kiinnostavat.



Syyttäjä tuossa Sandy Hook tapauksessa kehoitti Alex Jonesia haastamaan asianajajansa oikeuteen siitä hyvästä että he ovat täysin kykenemättömiä tekemään mitään oikein.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Taitaa olla semmoinen hyvänmielenporukka tyyliin Westboro baptist church ("kiitos jeesus norjalaishomottajien kuolemista" Breivikin massamurhien aikaan etc) ja merkitykseltä vielä reilusti turhempi kun niitä kiihkouskiksia USA:ssa piisaa siinä missä hardcore maolais-stalinistit (mikä ei ole ihan helppo yhdistelmä jos osaisi edes auttavasti historian tai minkään lukutaitoa) saattaa olla tuossa kuvassa suunnilleen jokainen.
 

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kaksipuoluejärjestelmä pitäisi räjäyttää että tuo touhu ikipäivänä enää tolkkuuntuisi. Varmasti tuntunut aikoinaan hyvältä idealta ja toki ollutkin silloin reilut 200 vuotta sitten edistyksellistä ja ennenkokemattoman hyvin kansalaisia poliittiseen päätöksentekoon osallistavaa sekä tehokasta, mutta kyllähän siihen systeemiin on valettu melko vahvasti riski siitä että jossain vaiheessa koko touhu degeneroituu äärimmäisen vahvaksi kahden ääripään demonisoinniksi, kun vastapuolesta on pakko erottua jatkuvasti enemmän ja etenkään omat ei saa ikipäivänä koskaan edes harkita että vaihtaisi äänestämäänsä puoluetta. Semmoinen sisäänrakennettu sisällissodan uhka suoraan siinä missä monipuolueversioissa äärilaidan kahjot saa harvemmin n. puolta kansasta taakseen ihan vaan koska pakko äänestää aina omaa kun vastustaja on suuri saatana.
Äänestäjien poliittinen asema noudattaa Gaussin käyrää: Enemmistö on keskellä. Tämän tajusi myös Trump ensimmäisissä vaaleissaan. Ensimmäisessä pressavaalissa Trump ei kosiskellut rebujen äärilaitaa, kun tiesi kuitenkin saavansa ne äänet, vaan keskittyi hakemaan ääniä keskeltä, liikkuvista äänestäjistä.

Koska äänestäjien enemmistö noudattaa Gaussin käyrää, on suomalaisista puolueista tullut monesti niin "keskustalaisia" (en viittaa puolueeseen), että niitä on välillä vaikea erottaa toisistaan. Tietysti puolueilla on myös valtalinjasta, "keskustalaisuudesta", poikkeavia "ääriedustajia". Ne pidetään puolueessa, kun keräävät käyrän laidalta ääniä. Panostukset ovat kaikilla puolueilla kuitenkin lähellä poliittista keskustaa, sillä sieltä on saavutettavissa eniten ääniä.

Kaksipuoluejärjestelmässä on myös hyviä puolia, ja niistä ensimmäisenä tulee mieleen päätöksentekokyky. Joku Kataisen six-pack -hallitus on karmea esimerkki siitä, kun päätöksentekokyky jumiutuu sillä, että kaikista asioista tehdään joku "paketti", johon sotketaan yhtä ja toista, jotta jokainen hallituspuolue saadaan tyytyväiseksi ja sitoutettua päätöksiin. Pahimmillaan pari isoa puoluetta on pienen tai parin pienen puolueen "panttivankina", koska hallituksen hajoamista halutaan välttää. Taitavasti politikoimalla pienet puolueet saavat kokoaan isomman vaikutusvallan, joka sotii sekä demokratian periaatteita että toimeenpanokykyisen hallituksen ajatuksia vastaan.

Eniten Trumpin aiheuttamassa kahtiajaossa vaikutusta on tällä hetkellä korkeimman oikeuden konservatiivisella enemmistöllä. Koska nuo virat ovat elinikäisiä, tuo enemmistö voi olla vallassa siellä vielä pitkään. Noin muutoin epäilen, että demokraattien voittaessa seuraavat pressanvaalit tilanne rauhoittuu. Trump kammetaan syrjään rebuista, ja seuraajan (sitä seuraavat vaalit) on haettava äänestäjiä liikkuvista äänestäjistä, eli keskeltä.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Äänestäjien poliittinen asema noudattaa Gaussin käyrää: Enemmistö on keskellä. Tämän tajusi myös Trump ensimmäisissä vaaleissaan. Ensimmäisessä pressavaalissa Trump ei kosiskellut rebujen äärilaitaa, kun tiesi kuitenkin saavansa ne äänet, vaan keskittyi hakemaan ääniä keskeltä, liikkuvista äänestäjistä.

Koska äänestäjien enemmistö noudattaa Gaussin käyrää, on suomalaisista puolueista tullut monesti niin "keskustalaisia" (en viittaa puolueeseen), että niitä on välillä vaikea erottaa toisistaan. Tietysti puolueilla on myös valtalinjasta, "keskustalaisuudesta", poikkeavia "ääriedustajia". Ne pidetään puolueessa, kun keräävät käyrän laidalta ääniä. Panostukset ovat kaikilla puolueilla kuitenkin lähellä poliittista keskustaa, sillä sieltä on saavutettavissa eniten ääniä.

Kaksipuoluejärjestelmässä on myös hyviä puolia, ja niistä ensimmäisenä tulee mieleen päätöksentekokyky. Joku Kataisen six-pack -hallitus on karmea esimerkki siitä, kun päätöksentekokyky jumiutuu sillä, että kaikista asioista tehdään joku "paketti", johon sotketaan yhtä ja toista, jotta jokainen hallituspuolue saadaan tyytyväiseksi ja sitoutettua päätöksiin. Pahimmillaan pari isoa puoluetta on pienen tai parin pienen puolueen "panttivankina", koska hallituksen hajoamista halutaan välttää. Taitavasti politikoimalla pienet puolueet saavat kokoaan isomman vaikutusvallan, joka sotii sekä demokratian periaatteita että toimeenpanokykyisen hallituksen ajatuksia vastaan.

Eniten Trumpin aiheuttamassa kahtiajaossa vaikutusta on tällä hetkellä korkeimman oikeuden konservatiivisella enemmistöllä. Koska nuo virat ovat elinikäisiä, tuo enemmistö voi olla vallassa siellä vielä pitkään. Noin muutoin epäilen, että demokraattien voittaessa seuraavat pressanvaalit tilanne rauhoittuu. Trump kammetaan syrjään rebuista, ja seuraajan (sitä seuraavat vaalit) on haettava äänestäjiä liikkuvista äänestäjistä, eli keskeltä.
Toisaalta onko pakko väkisin profiloitua johonkin laidoille jos äänestäjistä suurin osa haluaa sitä keskitien konsensuspolitiikkaa? Toki hankala perustella äänestäjille miksi juuri minut pitäisi valita tuhannen muun samoja asioita ajavan sijaan.

Kaksipuoluejärjestelmä voi olla tehokas, mutta USA on näyttänyt ettei se sitä ole siinä vaiheessa kun ollaan päästy tähän "vastapuoli on luciferista seuraava huonompaan suuntaan" vaiheeseen, mikä systeemissä (sisältäen winner takes all -vaalijärjestelmän) tosiaan on sisäänrakennettuna. Demokraatit sai nyt ilmeisesti läpi vihreän energian tukipaketin kun kerrankin kaikki niistä suostuivat äänestämään puolesta (jokainen rebu äänesti vastaan, puhemiehen ääni ratkaisi), ihme on jos tuota ei pureta jos republikaanit pääsee puolestaan värisuoraan. Ei-värisuoratilanteissa homma kaatuu jollain hallinnon tasolla kun vastapuolen tekemät ilmiselvästi kaikkia hyödyttävätkin asiat on torpattava ihan vaan kun on vastapuolen juttuja.

Korkeimman oikeuden tuomarinimitykset sitten tosiaan merkittävä juttu ja yllättäen Trump temppuili niillä täysin vastoin yleistä käytäntöä (jota esim. Obama noudatti aivan liiankin pilkulleen kun jätti virkakautensa loppupuolella uuden tuomarin nimittämättä lähinnä siitä pelosta että avaisi matopurkin rebujen hyödyntää. Hyödynsivät silti). Toisaalta missään ei taida olla kirjattuna edes tuomarien määrää, jolloin periaatteessa Biden voisi nimittää sinne muutaman kymmentä liberaalia kaatamaan kaikki konservatiivien päätökset. Toki tuo alleviivaisi lopullisella tavalla koko systeemin kestämättömyyttä ja veisi siltä viimeisenkin arvovallan. Joka tapauksessa hyvin haitallinen käytäntö vaikka aikoinaan ollutkin hyvät aikeet taustalla, tuossa kuitenkin mahdollisuus väärinkäytöksille on valtava jos presidentiksi sattuu valikoitumaan joku moraalisesta rappeumasta vakavasti kärsivä (tai eihän se itse kärsi) henkilö. Kauaskantoiset vaikutukset eivät toki jää kko:n päätöksiin jotka myös merkittäviä, kun näillä korkeimman oikeuden tuomareilla oli nimitysoikeus alempien tasojen tuomarinimityksiin. Periaatteessa lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta on eriytetty, mutta on siinä vähintään epäilystä suhmuroinnista kun Trumpin nimittämä saunakaveri nimittää omat saunakaverinsa toteuttamaan lakien tulkintaa osavaltiotasolla.

Ihme sinänsä että Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyys meni sukkana läpi, jotkut jutut sentään liian ilmiselvästi oikeita ettei niitä voi edes liberal tearsseja nähdäkseen kampittaa. Ehkä siinä auttoi ettei esitys maiden jäsenyydestä tullut ainakaan selvästi kummaltakaan puolueelta, vaan hakijamailta. Ukrainan tukeminen on siis varmaankin selkeämpi poikkeus säännöstä, siinä kuitenkin demokraattihallinto ollut aktiivinen mutta rebut peesanneet ilmeisen kitkatta.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Äänestäjien poliittinen asema noudattaa Gaussin käyrää

Millä perusteella? Luulisin, että tuo asema vaihtele voimakkaasti ajassa ja paikassa niin, että toisinaan jakauman oikea häntä on pidempi, toisinaan vasen, ja esim. ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä saksassa äärioikeiston ja kommunistien taistelun aikaan massaa oli huomattavan epänormaalissa määrin hännissä. Joskus jakauma on vino, niin että suurin massa on vähän oikealla/vasemmalla mutta vastakkaisen osaston ääripäässä on enemmän jengiä. Eivät ole Gaussin käyrään sopivia ominaisuuksia nämä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös