Yhdysvaltain presidentinvaalit 2024

[Ollakseni]

Ehkä sekin aika tulee kun palstan vasemmisto myöntää, että amerikkalaisen työläisen lompakko on kaventunut Bidenin aikakaudella? Yllä olevan keskustelun perusteella tämä hetki ei ole vielä edes lähellä. Inflaatio on vain yksi syy. Vuokrat ovat USA:ssa karanneet ns. käsistä ja tämä koskee myös omistusasujia talojen myyntihinnoissa.

USA:n vaalikeskusteluissa tuli ilmi sekin, että useissa isoissa kaupungeissa on käytännössä kartellien määräämät vuokrahinnat asumiselle. Näin ei voisi tai pitäisi olla, mutta silti näin on. Toinen syy oli se, että rakentamista ei eri syistä kohdenneta sinne, missä on suurta kysyntää.

Onko tuo jotenkin erityisesti kielletty? Inflaatio tosiaan iski, mutta se ei ollut asia joka olisi johtunut erityisesti demokraattien toimista, vaikka jaetulla helikopterirahallakin oli osuutensa. Kuitenkin Ukrainan sota ja öljyn hintojen maailmanlaajuinen kasvu nostivat sitä huomattavasti.

Jos mietitään Harrisin yksityiskohtaisempaa suunnitelmaa, niin onneksi Googlella semmoinen löytyi. Menin osoitteeseen kamalaharris.com/issues/ ja siellä oli semmoinen jännä pdf jonka pystyi lataamaan ihan omaan käyttöönsä ja luettavakseen.

https://kamalaharris.com/wp-content/uploads/2024/09/Policy-Book-Economic-Opportunity.pdf

Se että miksi yksityiskohtaista suunnitelmaa ei ole laajemmin käsitelty voi johtua siitä, että kukaan ei keksinyt miten typistetään tuollainen lyhyeksi lauseeksi.

Esimerkiksi tämä kohta:

Vice President Harris believes that our tax code should work
for working Americans. She supported the first increase in
three decades to the Earned Income Tax Credit (EITC) for
workers who aren’t raising a child in their home. The Earned
Income Tax Credit is a federal tax cut that boosts the incomes
of and lowers taxes for low-to-moderate income workers. Vice
President Harris’s expansion tripled the maximum tax cut for
these workers to more than $1,500 for 2021.
She also expanded the age range of eligible workers who
could claim the credit—including for older workers who were
excluded before this reform. This expansion cut taxes for
17 million American workers—including 1.1 million cashiers,
670,000 retail salespeople, 658,000 cooks, 529,000 janitors,
and millions of other workers.22

Voi olla hankala tiivistää lauseeksi. Samoin sitten asumisen hintoihin vaikuttaminen:

1. Unlocking 1.2 million new affordable
rental homes through historic incentives
for the private sector.

As the demand for affordable housing continues to outstrip
supply, the Census Bureau has reported that more than 21
million American renter households spend more than 30
percent of their income on rent—representing almost half
of the renting households in the country.80 That’s more than
double the share that had a similar rent burden in 1960.81
The most significant existing federal policy lever to address
the affordable housing crisis is the Low-Income Housing
Tax Credit (LIHTC), a tax credit that helps make it financially
viable for private and non-profit developers to build
affordable rental housing. This program works by helping
developers cover the large upfront costs that come with
building affordable units. Vice President Harris will unlock
the potential of the building industry by expanding this
proven tax credit to significantly expand affordable rental
supply by more than 1.2 million new affordable homes,
which will reduce rental prices. By passing a historic
expansion of the LIHTC program, Vice President Harris will
unlock the full potential of America’s building sector to
provide an affordable rental home to every American
who needs one.

 

[Hexa]

Ongelma on lähinnä siinä että hedelmät kaikesta tästä valuvat sangen pienelle joukolle ja suuret joukot työssä käyviä ihmisiä joutuvat ponnistelemaan tosi kovasti pärjätäkseen. Hyvin monet siis ilman eurooppalaistyylistä työsuhdeturvaa, rajattua työaikaa, pitkiä lomia tai maksettuja sairaspäiviä, ja parhaat yliopistot ovat todella kalliita, eikä edes yksityinen sairausvakuutus turvaa esim 2000-3000 dollarin ambulanssilaskulta jne.

Kaikkiin näistä kohdista ei luulisi ainakaan Trumpin valinnan tuovan parannusta. Osaan noista olisi voinut kuvitella nimenomaan Harrisin voivan tuovan parannusta. Pääomat tulevat valumaan pienelle joukolle jatkossakin. Trumpin maailmassa talouskasvu lähtisi kuitenkin enemmänkin uusista investoinneista ja hankkeista mikä pitäisi yllä ja stimuloisi talouskasvua. Aiempana oli puhetta korkeista vuokrista mikä kertoisi oikeastaan markkinoiden ylikuumenemisesta jo nyt.

 

[Cobol]

Inflaatio tosiaan iski, mutta se ei ollut asia joka olisi johtunut erityisesti demokraattien toimista, vaikka jaetulla helikopterirahallakin oli osuutensa.

Amerikkalaisista äänestäjistä osa katsoo, että Biden on presisenttinä vastuussa heidän lompakkonsa kuihtumisesta. Sillä oli vaalitulokseen merkítystä.

(Oma näkemys osin poikkeaa tuosta, mutta eihän sillä ole mitään merkitystä vaalitulokseen kun en ole USA:n kansalainenkaan).

 

[Petri1981]

Mikäs oli Trumpilla? Tai no joo, "joku järkevä yksityiskohtainen esitys" - nämä vaatimuksethan ovat vain demokraateille...

Onhan noita, esimerkiksi öljynporaamisen lisääminen ja täten öljyn tarjonnan lisääminen - vaikuttaa taloudessa about kaikkialla hintoja laskevasti. Mutta toki nämä ovat niitä junttien pensajuttuja joille höhötellään intellektuellipiireissä.

 

[mjr]

Onhan noita, esimerkiksi öljynporaamisen lisääminen ja täten öljyn tarjonnan lisääminen - vaikuttaa taloudessa about kaikkialla hintoja laskevasti. Mutta toki nämä ovat niitä junttien pensajuttuja joille höhötellään intellektuellipiireissä.

Joo, toki, mutta se tietty mielikuvitusosuus tuossa(kin).

 

[BitterX]

Ehkä sekin aika tulee kun palstan vasemmisto myöntää, että amerikkalaisen työläisen lompakko on kaventunut Bidenin aikakaudella? Yllä olevan keskustelun perusteella tämä hetki ei ole vielä edes lähellä. Inflaatio on vain yksi syy. Vuokrat ovat USA:ssa karanneet ns. käsistä ja tämä koskee myös omistusasujia talojen myyntihinnoissa.

USA:n alemman keskiluokan syvenevä ahdinko on ollut fakta jo usean presidentin aikana ja erityisen suuri romahdus tapahtui George W. Bushin kauden aikana vuonna 2008, kun subprime-lainakupla räjähti käsiin.

Alamäki tosin alkoi jo ennen sitä, kun Yhdysvaltain aiemmin valtava terästeollisuus hiipui, kuten myös useat muut suuret teollisuudenalat (esim. autoteollisuus).

Perinteisen teollisuuden hiipuminen ei tosin ole kenenkään presidentin vika. Se on luonnollinen ja väistämätön kehityssuunta, jonka driverina ovat ihan vain globaalin kapitalismin lainalaisuudet.

Täsmälleen sama koskee Suomea, mutta erona on se, että Suomessa tämän kehityksen uhrit putoavat turvaverkon päälle. Suomessa myös valtio tukee äkillisen rakennemuutoksen kohteeksi joutuneita alueita ja nämä toimenpiteet ovat olleet usein melko menestyksellisiäkin. Näin esimerkiksi Kajaanissa ja Raumalla.

Trumpin populistiset lupaukset protektionistisesta talouspolitiikasta eivät muuta mitään. Pelkkää räpiköintiä. Yksikään perinteinen terästehdas ei enää ikinä tule takaisin ja ykskään jäljellä olevista muutamista terästehtaista ei pysy USA:ssa Trumpin politiikan takia. Ja liittovaltiotasolla demokraatithan sortuivat samaan populismiim, joten he eivät myöskään saa tässä synninpäästöä.

USA:n mahdollisuus on sama, kuin Suomen. Korkean jalostusasteen teollisuutta ja sitä kautta työpaikkoja voi syntyä. Sitä voi tukea elinkeinopoliittisesti, joka tosin on pitkälti osavaltioiden poliittisella vastuulla. Monissa osavaltioissa tässä on oltu myös hyvin menestyksekkäitä. Yhteistä näille osavaltioille on muuten se, että kaikki nämä ovat aika järjestäen demokraattivetoisia.

 

[Cobol]

Trumpin populistiset lupaukset protektionistisesta talouspolitiikasta eivät muuta mitään. Pelkkää räpiköintiä. Yksikään perinteinen terästehdas ei enää ikinä tule takaisin ja ykskään jäljellä olevista muutamista terästehtaista ei pysy USA:ssa Trumpin politiikan takia. Ja liittovaltiotasolla demokraatithan sortuivat samaan populismiim, joten he eivät myöskään saa tässä synninpäästöä.

Hyvä teksti muuten, mutta lainaamaani osalta kommentti. Trumpin lupaukset protektionismin lisäämisestä muuttavat paljonkin toteutuessaan. Trump aikoo laskea yritysveroa 14 prosenttiyksikköä ja se tulee lisäämään amerikkalaisyhtiöiden investointeja ja mm. eurooppalaisten yritysten siirtymistä USA:han, jotta ne saavat verohelpotuksen.

Suomeksi: USA saa lisää työpaikkoja, Eurooppa ja Suomi menettää. Jos täällä ei todella herätä - ja nyt on osin jo liian myöhäistä - Trumpin heittämään haasteeseen, Euroopan taloudellinen näivettyminen tietyllä tasolla uhkaa. Jäämme yhä enemmän jälkeen USA:sta, jossa saattaa tulla kasvubuumi Trumpin toimien(kin) seurauksena.

 

[Petri1981]

Hyvä teksti muuten, mutta lainaamaani osalta kommentti. Trumpin lupaukset protektionismin lisäämisestä muuttavat paljonkin toteutuessaan. Trump aikoo laskea yritysveroa 14 prosenttiyksikköä ja se tulee lisäämään amerikkalaisyhtiöiden investointeja ja mm. eurooppalaisten yritysten siirtymistä USA:han, jotta ne saavat verohelpotuksen.

Suomeksi: USA saa lisää työpaikkoja, Eurooppa ja Suomi menettää.

Olen samaa mieltä. Jos Yhdysvalloissa on esimerkiksi: Huomattavasti kevyempi yritysverotus, sääntely-ympäristö, alhaisemmat energia- ja kuljetuskustannukset, ja tämän lisäksi tuontitulleja jotka edelleen heikentää kilpailevan tuontituotteen kilpailukykyä, niin kaikkien talouden lainalaisuuksien mukaan Yhdysvaltojen tulisi saada investointeja ja työpaikkoja. Kaikki ovat Trumpin vaalilupauksia, joiden tarkoitus on ajaa America First agendaa, ja sen ne myös tekevät.

 

[Cobol]

Olen samaa mieltä. Jos Yhdysvalloissa on esimerkiksi: Huomattavasti kevyempi yritysverotus, sääntely-ympäristö, alhaisemmat energia- ja kuljetuskustannukset, ja tämän lisäksi tuontitulleja jotka edelleen heikentää kilpailevan tuontituotteen kilpailukykyä, niin kaikkien talouden lainalaisuuksien mukaan Yhdysvaltojen tulisi saada investointeja ja työpaikkoja. Kaikki ovat Trumpin vaalilupauksia, joiden tarkoitus on ajaa America First agendaa, ja sen ne myös tekevät.

Sinänsä mielenkiintoista on se, että useat eurooppalaiset talousasiantuntijat ovat käyneet Trumpin kampanjan heitot, pohdinnat ja lupaukset läpi. Ja varoittaneet niiden mahdollisen toteuttamisen suorista vaikutuksista Euroopan kilpailukykyyn ja USA:n talouskasvuun.

Suomessakin tietoa on ollut hyvin saatavilla ennen vaaleja mm. Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden, erilaisten akatemiatutkijoiden ja ainakin EK:n ja Laboren USA:n talousasiantuntijoiden toimesta. Heidän kuvansa poikkeaa somekuvista siinä, että Trump saa USA:n talouden nousuun kaiketi joka alalla.

 

[Purkan Jauhaja]

Onhan noita, esimerkiksi öljynporaamisen lisääminen ja täten öljyn tarjonnan lisääminen - vaikuttaa taloudessa about kaikkialla hintoja laskevasti. Mutta toki nämä ovat niitä junttien pensajuttuja joille höhötellään intellektuellipiireissä.

USAn öljynporaamisen lisääminen ei vaikuta öljyn hintaan. OPECIn pitäisi lisätä tarjontaa markkinoilla ja heillä tuskin on intressejä alkaa polkemaan hintoja.

 

[Petri1981]

USAn öljynporaamisen lisääminen ei vaikuta öljyn hintaan. OPECIn pitäisi lisätä tarjontaa markkinoilla ja heillä tuskin on intressejä alkaa polkemaan hintoja.

Kyllä se vaikuttaa, ja se on aiemminkin vaikuttanut. USA on maailman suurin öljyntuottaja, vastaten yli 20% maailman öljyntuotannosta.

 

[BitterX]

Hyvä teksti muuten, mutta lainaamaani osalta kommentti. Trumpin lupaukset protektionismin lisäämisestä muuttavat paljonkin toteutuessaan. Trump aikoo laskea yritysveroa 14 prosenttiyksikköä ja se tulee lisäämään amerikkalaisyhtiöiden investointeja ja mm. eurooppalaisten yritysten siirtymistä USA:han, jotta ne saavat verohelpotuksen.

Yritysveron laskeminen voi jotakin bulkkituotantoa tuoda, mutta protektionistinen politiikka (esim. tariffit) puolestaan vähentävät korkean jalostusasteen investointien houkuttelevuutta, koska materiaalien, komponenttien ja raaka-aineiden tuonti maahan kallistuu.

Eli populistinen protektionismi on tässäkin tapauksessa perse edellä puuhun menemistä.

Edit. Tosin tässä ei ole kyse Trumpista, koska demokraatit olisivat toimineet kampanjapuheidensa perusteella samoin.

 

[Purkan Jauhaja]

Kyllä se vaikuttaa, ja se on aiemminkin vaikuttanut. USA on maailman suurin öljyntuottaja, vastaten yli 20% maailman öljyntuotannosta.

Poraamisen lisääminen ei vaikuta jos reservejä ei pureta.

 

[Petri1981]

Yritysveron laskeminen voi jotakin bulkkituotantoa tuoda, mutta protektionistinen politiikka (esim. tariffit) puolestaan vähentävät korkean jalostusasteen investointien houkuttelevuutta, koska materiaalien, komponenttien ja raaka-aineiden tuonti maahan kallistuu.

Eli populistinen protektionismi on tässäkin tapauksessa perse edellä puuhun menemistä.

Edit. Tosin tässä ei ole kyse Trumpista, koska demokraatit olisivat toimineet kampanjapuheidensa perusteella samoin.

Joe Bidenhan esimerkiksi nosti kiinalaisten sähköautojen tuontitullit 100 prosenttiin. EU on toiminut perässä ja asettanut vastaavia tulleja. Sen vuoksi, että nimenomaan ne korkean jalostusasteen autonvalmistustyöpaikat saisi suojattua.

Poraamisen lisääminen ei vaikuta jos reservejä ei pureta.

Tuotannon ja sitä kautta tarjonnan lisääminen laskee hintoja. En ala tälläisestä asiasta väittelemään.

 

[opelix]

Yritysveron laskeminen voi jotakin bulkkituotantoa tuoda, mutta protektionistinen politiikka (esim. tariffit) puolestaan vähentävät korkean jalostusasteen investointien houkuttelevuutta, koska materiaalien, komponenttien ja raaka-aineiden tuonti maahan kallistuu.

Bulkkituotanto on juuri sitä mitä vähän koulutetut kaipaavatkin. Trumpin äänestäjistä varsin merkittävä joukko.

 

[BitterX]

Joe Bidenhan esimerkiksi nosti kiinalaisten sähköautojen tuontitullit 100 prosenttiin. EU on toiminut perässä ja asettanut vastaavia tulleja. Sen vuoksi, että nimenomaan ne korkean jalostusasteen autonvalmistustyöpaikat saisi suojattua.

Totta, että näissä vaaleissa vastakkain eivät olleet protektionismi ja vapaakauppa. Molemmat amerikkalaispuolueet toimivat hyvin protektionististisesti tätä nykyä.

Ongelma onkin se, että niin USA kuin EU:kin ovat komponenttien, materiaalien ja raaka-aineiden osalta kaukana omavaraisista. Se on yksi tärkeä syy sille, miksi protektionismi ei ole edullista korkean jalostusasteen tuotannolle.

Toinen vakava ongelma - kun nimenomaan puhutaan autoteollisuudesta - on se, että kalliit amerikkalaisautot lisäävät autoista täysin riippuvaisessa maassa keskiluokan ahdinkoa entisestään.

Protektionismi on kuitenkin toki myös hyvin ymmärrettävää ja ainakin tietyissä määrin tarpeellistakin ajatellen nimenomaan geopolitiikkaa: Kiina-decoupling on asia, jota pitäisi pystyä toteuttaamaan. Se on vain todella hankalaa, kuten Stubbinkin Kiina-vierailun anti osoitti. Ei liene realismia lähiaikoina millään tariffeilla.

Pääpointti kuitenkin on juuri siinä, että se kriittisimmän kansanosan - eli siis juuri tuon alemman keskiluokan - kriisi ja pahoinvointi tulee valitettavasti syvenemään Yhdysvalloissa joka tapauksessa. Länsi-Euroopassa tämä vastaava yhteiskuntaluokka on paljon pienempi.

 

[Purkan Jauhaja]

Tuotannon ja sitä kautta tarjonnan lisääminen laskee hintoja. En ala tälläisestä asiasta väittelemään.

Öljyn tuotannon lisääminen ei vaikuta markkinoiden tarjontaan. OPEC kontrolloi tarjontaa reserveillään.

 

[Petri1981]

Öljyn tuotannon lisääminen ei vaikuta markkinoiden tarjontaan. OPEC kontrolloi tarjontaa reserveillään.

Jaa, eli öljyä ei tuoteta sen vuoksi että sitä saadaan tarjottua ja myytyä? Minkä vuoksi sitä sitten tuotetaan? Mitä ihmettä sinä oikein selität?

OPEC on tietysti merkittävä toimija, mutta sen vaikutusvalta on laskenut. Vielä 70-luvulla OPEC-maat tuottivat yli 50% maailman öljystä, mutta nykyään 30-35%. OPEC ei yksin ”kontrolloi tarjontaa reserveillään”.

 

[Cobol]

Yritysveron laskeminen voi jotakin bulkkituotantoa tuoda, mutta protektionistinen politiikka (esim. tariffit) puolestaan vähentävät korkean jalostusasteen investointien houkuttelevuutta, koska materiaalien, komponenttien ja raaka-aineiden tuonti maahan kallistuu.

Kuten totesin, asiantuntijatahoilla näkemys on hieman toinen. Ensinnäkin, verohelpotukset yrityksille piiskaavat USA:n taloutta lentoon. Toiseksi, tullit johtavat toteutuessaan siihen, että suomalaisiakin yrityksiä siirtää tuotantoaan USA:han ja Kiinan mahdollisuudet kilpailla USA:n kanssa heikkenevät. Esimerkiksi tässä asiaa käsitellään Tätä Trumpin voitto tarkoittaa Suomelle

Eli populistinen protektionismi on tässäkin tapauksessa perse edellä puuhun menemistä.

Vaikea erottaa populistinen protektionismi ihan vaan protektionismista. Mutta jos puhutaan protektionismista, USA:n talousvoima kasvaa suhteessa Eurooppaan. USA haastaa Kiinaa yhä enemmän ja pyrkii siihen, että se mitä nyt tehdään amerikkalaisille Kiinassa, siirretään mahdollisuuksien mukaan USA:han. Tämä prosessi on jo menossa muuallakin kuin strategisessa puolijohdeteollisuudessa.

 

[Purkan Jauhaja]

Jaa, eli öljyä ei tuoteta sen vuoksi että sitä saadaan tarjottua ja myytyä? Minkä vuoksi sitä sitten tuotetaan? Mitä ihmettä sinä oikein selität?

OPEC on tietysti merkittävä toimija, mutta sen vaikutusvalta on laskenut. Vielä 70-luvulla OPEC-maat tuottivat yli 50% maailman öljystä, mutta nykyään 30-35%. OPEC ei yksin ”kontrolloi tarjontaa reserveillään”.

Ei sitä öljyä suoraan sieltä poraukselta myydä. Jos kysyntää ei ole tarjontaa supistetaan, että hinta pysyy vakaana. Eli ei se tuotannon lisääminen lisää tarjontaa.

Öljyähän olisi tälläkin hetkellä ihan hyvin tarjottavissa, mutta kukaan ei halua tarjota liikaa.

 

[Petri1981]

Ei sitä öljyä suoraan sieltä poraukselta myydä. Jos kysyntää ei ole tarjontaa supistetaan, että hinta pysyy vakaana. Eli ei se tuotannon lisääminen lisää tarjontaa.

Öljyähän olisi tälläkin hetkellä ihan hyvin tarjottavissa, mutta kukaan ei halua tarjota liikaa.

Se nimenomaan myydään suoraan sieltä poraukselta. Jos kysyntää ei ole ja hinta laskee alle break-evenin sille amerikkalaiselle liuskeöljytuottajalle, niin sitten ei porata. Poraaminen maksaa. Tuotannon lisääminen lisää tarjontaa. Tänä vuonna ölyntuotanto on arvioitu olevan maailmassa noin 37 miljardia barrelia, öljynkulutuksen ollessa samainen noin 37miljardia barrelia.

Strategiset reservit ovat asia erikseen, joita eri maat pitävät sen varalta, että maailmanpoliittinen tilanne ns. perkelöityy.

 

[Purkan Jauhaja]

Tuotannon lisääminen lisää tarjontaa. Tänä vuonna ölyntuotanto on arvioitu olevan maailmassa noin 37 miljardia barrelia, öljynkulutuksen ollessa samainen noin 37miljardia barrelia.

Eli tarjonnan lisäämisen intressit pitäisi olla hyvin pienet tuottajien suunnalta, jotta hinta saadaan pidettyä vakaana?

 

[Petri1981]

Eli tarjonnan lisäämisen intressit pitäisi olla hyvin pienet tuottajien suunnalta, jotta hinta saadaan pidettyä vakaana?

Lisääntyneet myyntivolyymit toki korvaavat mahdollisesti alhaisemman hinnan aiheuttamaa lovea öljybarrelin katteeseen. Mutta nyt pitää lähteä, illanjatkot.

 

[Purkan Jauhaja]

Mutta nyt pitää lähteä, illanjatkot.

Illanjatkoa! Tämä oli mielestäni hyvä keskustelu.

 

[BitterX]

Kuten totesin, asiantuntijatahoilla näkemys on hieman toinen. Ensinnäkin, verohelpotukset yrityksille piiskaavat USA:n taloutta lentoon. Toiseksi, tullit johtavat toteutuessaan siihen, että suomalaisiakin yrityksiä siirtää tuotantoaan USA:han ja Kiinan mahdollisuudet kilpailla USA:n kanssa heikkenevät. Esimerkiksi tässä asiaa käsitellään Tätä Trumpin voitto tarkoittaa Suomelle

Talouden "lentoon" saattamiseksi tarvittaisiin myös demand-puolen parantumista. Kuluttajien elintason ja kulutuksen pitäisi siis nousta ja siitä ei ole mitään merkkejä amerikkalaisten suuren massan osalta. Päinvastoin, tuontitariffit kiihdyttävät keskiluokalle jo nyt ongelmallista inflaatiota, kun tuotujen komponenttien ja raaka-aineiden nousevat hinnat siirtyvät valmiiden tuotteiden kuluttajahintoihin.

Periaatteessa työllisyyden nousu voisi kiihdyttää demand-puolta, mutta työttömyys ei nytkään ole Yhdysvalloissa mikään ongelma. Ongelma on se, että keskiluokalla ei ole rahaa työpaikasta huolimatta.

Sitten tietenkin on vielä tämä kysymys, että mistä Trump meinaa repiä rahat yritysveron alennuksiin? Koska USA:n valtionvelka ei ole lainkaan kestävällä tasolla, yritysveron rahoittaminen vaatisi hyvätuloisten verojen korotusta, mitä Trump ei aio tehdä. Sanomattakin on selvää, että keskiluokan veroja hän ei voi korottaa. Ensinnäkin se söisi pohjan koko talouskasvulta. Toisekseen, se ajaisi jo nyt kriisissä olevan keskiluokan kestämättömään tilanteeseen ja suututtaisi juuri ne, ketkä hänet on valtaan äänestäneet.