Eikös tämä nyt ole aika helppo? Hitler valtaan 1933, ja Saksa raunioina ja jaettuna neljään ulkovaltojen hallitsemaan osaan 1945 vuoteen mennessä. Yksi näistä osista meni jopa kommunisteille puoleksi vuosisadaksi. Ihmiset (ne Hitleriä äänestäneet) paljolti kuolleet sodan melskeissä. Lisäksi tulee vielä vuosikymmeniä kestävä häpeä ja stigma siitä, että meidän kansakunta pani pystyyn ihmiskunnan historian kammottavimman sortovallan, toteutti suurimman kansanmurhan ja teki törkeimmät rikokset ihmiskuntaa vastaan, mitä historia tuntee.
Eli ei mennyt putkeen ihan enemmistön kannaltakaan tuo Hitlerin valinta, saati sitten vähemmistöjen kuten juutalaisten, joille se tiesi jo alusta alkaen pelkkää tuskaa. Varmasti tuossa sodanjälkeisinä vuosina Saksassa täytyi olla todellinen umpiluupää natsi, jos vielä ajatteli, että hieno homma oli se Hitlerin valtaantulo.
Hitler oli epäilemättä taitava kansanvillitsijä ja manipulaattori, ovela, aikaansaapa ja kenties älykäskin. Mutta ne asiat mitä hän tavoitteli, olivat läpeensä pahoja ja johtivat ennen pitkää katastrofiin sekä hänen omalta kannaltaan (ennenaikainen kuolema) että johtamansa kansan osalta.
Käytännössä ei kai ole suurta eroa siinä, oliko Hitler "vain" sekopää vai myös tyhmä. Sama lopputuloshan se on, johtiko Saksan tuhoon sekopäisyyttään vai tyhmyyttään. Selvää on ainakin, ettei hänen valintansa Saksan johtoon ollut aikoinaan viisasta oikeastaan juuri kenenkään kannalta.
Historia opettanee (sen lisäksi, että historia ei opeta mitään) tässä tapauksessa sen, että maan johtoon ei kannata valita sekopäisiä asioita laukovaa ehdokasta, vaikka se tuntuisikin hauskalta idealta sillä hetkellä. Myöhemmin sitten kaduttaa kuitenkin.