Vahenisiko sahkontuonti vaikka kapasiteettia olisi Suomessa yllinkyllin (OLK3, Fennovoima)? Lahinna kyselen jos tuontisahko olisi halvempaa kuin kotimaassa valmistettu, vai laitettaisiinko rajat kiinni?
Tätä on kyllä hankala ennustaa. Mutta kokeillaan.
Kysymykset ovat hyviä. Riippuvat sitoumuksista, pohjoismaissa olevasta ydinvoimakapasiteetista ja hintatilanteista. Rajoja tuskin laitetaan kiinni, vaan nykyään ratkaisuna olisi todennäköisemmin jonkinlainen kapasiteettimaksu tms. Mutta lähtökohtaisesti: jos ydinvoimaa olisi "yllinkyllin", niin varmasti vähenisi. Mistä sitten rahat investointiin ja riittävä kassavirta, se on toinen juttu. Edellyttäisi siis varmaa ja riittävän suurta asiakasmassaa koko markkinalla, elleivät sitten asiakkaat ole ns. asiakasomistajia (Mankala). Lisäksi ydinvoimalle sähkön keskihinta markkinalla on tärkeä, rahaa viivan alle pitää tulla riittävästi jokaisen vuoden yli ja koko investoinnin elinkaaren ajan.
Omat näkemykseni / arvaukseni:
Jos ydinvoimaloita rakennettaisiin lisää Mankala -periaatteella riittävästi, tuonti vähenisi varmasti ja todennäköisesti erityisesti yöaikaan Suomesta olisi ns. pakko viedä sähköä. Mutta en tiedä, onko tällainen yövientiin turvautuminen edes Mankalan tarkoitus. Joka tapauksessa Mankala sitoo suomalaiset ostajat (kysyntää) itseensä, joten nämä tahtot eivät silloin kaiken järjen mukaan lähde haalimaan tuontisähköä pörssistä (vaikka se olisi siellä halvempaa). Jolloin noin teoriassa meillä voisi olla tilanne, jossa olisi pelkkää ydinvoimaa "pohjalla" ja tuonti/kotimainen säätövoima sitten hoitaisi kysynnän lisäyksen talvella ja päivisin. Mutta en usko, että Suomesta löytyy riittävästi tahoja ja pääomia tähän skenaarioon. Ellei sähkön keskihinta Nord Poolissa nouse tästä nykytasosta (siis. vuoden 2015 keskihinnasta) n. 100%.
Yksi vaihtoehto on asettaa ydinvoimalle takuuhinta vähän samaan tapaan kuin uusiutuvalle energialle, näin ainakin osa tuonnista saataisiin pois investoimalla "riskittömästi" ydinvoimaan. Eli sähkön hintatasot ja -heilahtelut mitkä nyt saavat investoinnit jäihin, näiden riskit vähenisivät (Mankalahan itsessään jo tavallaan on tällainen, mutta omistajien taholta). Ja jos hinnat nousevat tulevaisuudessa, niin sitten valtion kukkarolla ei välttämättä tarvitsisi käydä. Mutta tämä taas asettaisi eri yhtiöt hyvin eriarvoiseen asemaan ja seuraavaksi jokaiselle investoinnille vaadittaisiin samaa kohtelua. Tällaisen toteuduttua koko sähkömarkkinan voisi unohtaa, kun mitään riskiä ei olisi.
Yksittäisen energiayhtiön johdolla ydinvoimaan tuskin investoidaan ihan lähivuosina. Paitsi Fortum, jolla on maat tällaiseen käyttöön valmiina, muille investointi kokonaisuutena on todennäköisesti liian kova. En tiedä onko kukaan kiinnostunut yhteishankkeistakaan.
Luultavasti nyt seurataan ensin, mitä tapahtuu kun Ruotsi sulkee ja Suomi käynnistää yv:tä vuosien 2018 - 2019 aikana. Mihin tasapaino koko markkinalla asettuu. Tuonnin väheneminen, jos sellaista tapahtuu isosti jatkossa, johtunee enneminkin siitä, että Ruotsissa tarvitaan jotain suljettavien yv-reaktoreiden tilalle, sähköä ei siis enää riitä meille samalla tavalla. Ainakaan päivisin. Joten Suomen uusi ydinvoima (OL3) ratkaisee sähkön riittävyysongelmaa osittain, mutta mikä toimii säätövoimana, jos sitä ei enää lännestä tule? Ja jos tästä seuraa hintojen nousua, niin Venäjän tuonti voi elpyä uudelleen, toki jo nyt Ruplan kurssi tekee työtä tämän eteen. Oma ”pehvatuntuma” sanoo, että hintojen nousua on Suomessa luvassa, paljonko, sitä en lähde arvailemaan. (Ja sitten aletaan puhumaan julkisuudessa isoon ääneen aluehintaeroista ja siitä kuinka esim. Ruotsi saa kilpailuetua halvemmasta sähköstä, mutta se onkin sitten jo toinen juttu.)
