Eikun ihan oikeasti, pitäisikö sinun lukea niitä minun viestejä? Pääomakustannuksilla on helvetin suuri merkitys, erityisesti ydin-, vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman kohdalla.
En jaksaisi toistaa itseäni ties kuinka monetta kertaa joten nyt joudut lukemaan ketjua uudestaan.
Ei tarvitse enää, eiköhän tätä ole riittävästi jauhettu.
Olen jo kertonut, useasti ja mielestäni varsin seikkaperäisesti. Lue viestini tässä ketjussa.
En jaksa ruveta kahlamaan, laita vaikka linkki johonkin viestiin.
Tottakai sillä on merkitys. Mutta kun puhutaan 1) energian omavaraisuudesta ja 2) kauppataseesta, suuri siirtokapa ei juuri lämmitä.
Jos sähköenergiaomavaraisuus määritellään Suomen rajojen sisäpuoliseksi asiaksi, silloin kapasiteettimme (tai no, käytössä oleva markkinaehtoinen siis, kapasiteettia on kyllä eri muodoissaan lähes riittävästi, reserveissä, varavoimakoneina erilaisissa laitoksissa, kuorman alasajosopimuksina jne.) on rajallinen.
EU on linjannut jo pitkään, että markkinoiden yhteneminen on tavoitteena. Jos Pohjoismainen markkina on sähköenergiaomavarainen, riittääkö se? Miksi ei riitäisi? Ja toisaalta: tuontisähkö on pakottanut kalliimpia tuotantomuotoja Suomessa kiinni, joten sähkön käyttäjille tämä on näkynyt alhaisempina energiakustannuksina. Ja kääntäen vähentänyt investointihaluja tuottajien suunnalta. Mutta mikä omavaraisuuden arvo on kokonaisuudessa. Haluammeko markkinaehtoista toimintaa vai tuettua toimintaa jne. Haluammeko tehdä sähkön itse, vai ostammeko halvempaa ulkoa ja olemme mukana markkinassa? Molemmissa on puolensa.
Ja jos puhutaan energiaomavaraisuudesta, niin se onkin sitten jo vähän laajempi asia, kuin sähköntuotannon omavaraisuus.
Tilastokeskus - Energian hankinta ja kulutus
Suomen energiaomavaraisuus on mielestäni myytti, jota ei koskaan tule olemaan nykyisellä kulutuksella, paitsi jos rajat laitetaan kiinni. Vain reilu kokonaiskulutuksen lasku voi johtaa tilanteeseen, jossa mitään ei osteta ulkoa. Jos linkin luvuista halutaan kaikista kotimaisia, se ei ilmaiseksi tule. Mutta ei varsinaisesti ole sitten enää tämän ketjun aihe.
Kauppataseesta myöhemmin.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Venäjän sähkön hinta koostuu monesta asiasta mutta se on mikä on. Fakta on se että maksimissaan sitä tulee 1300GW tahdilla.
Ja on lähes varmaa että Venäjän sähköä tulee pakkasjaksoilla Suomeen myös silloin kun FV on käynnissä. Ainakin nykyisillä muuttujilla.
Jep. Se vain ihmetyttää, että vallalla on käsitys, että FV korvaa automaattisesti Venäjän tuonnin. Tai ylipäätään tuontisähköä nykyisillä hinnoilla. Tätä käsitystä ruokitaan jatkuvasti ilman perusteluja. Vaikka todellisuudessa kyse on enimmäkseen "jonosta", jossa markkinoilla halvempi tulee ensin ja tuonti korvautuu, jos meillä on kaikki kapasiteetti tuontia halvempaa. Tai kaikki ovat Mankalassa kiinni. Jne.
Nyt kyllä joudut selittämään lisää tätä teoriaa. Jos Suomeen tulee vähemmän saksalaisia autoja, miten tämä kauppataseen positiivinen muutos lisää vaihtotaseen miinusta?
Esimerkissäsi ei kai mitenkään. Mihin nämä autot pitäisi rinnasta, tuotavaan sähköön vai tuotavaan polttoaineeseen, jolla tehdään sähköä? Molemmista virtaa raha ulos. Rinnastan sen nyt sitten noihin polttoaineisiin, koska näen niiden olevan ensimmäisenä listalla poistuvista, kun Fennovoimaa käytetään.
Jos Suomeen perustetaan autotehdas korvaamaan saksalaisten autojen tuonti (Fennovoima ~ autotehdas, autot ~ polttoaine), ja tehdas rahoitetaan ulkomaisella velalla, niin eikös velka mene vaihtotaseeseen negatiivisena Suomen kannalta? Autoja tehdään Suomessa, kauppatase parenee (?), myydään kenties iso osa Suomessa tai viedään jopa ulos. Mutta velka pitää maksaa, eli osa hyödystä valuu ulos velan antajan/sijoittajan taskuun.
Fennvoiman tapauksessa on todettu fakta yhtiön oman työntekijän toimesta, että laitoksesta suurin osa rahoitetaan ulkomaisella velalla, tässä tapauksessa venäläisellä. Vähemmän hiiltä ja maakaasua Suomeen (luultavasti näin ja oletan, että uraanin kasvava tuonti ei vaikuta isona numerona), mutta velkaa tilalle.
Tuota tuota...Miten sähkön tulo Venäjältä vaikuttaa Venäjän suuntaan meneviin korkoihin ja lyhennyksiin?
Ei kai lähtökohtaisesti mitenkään, jos ne pidetään Venäjän toimesta erillisinä asioina. Enkä tätä hakenutkaan. Muut ovat tällä palstalla sanoneet/vihjanneet että venäläinen sähkö tuotuna tänne on ongelma ja sen varaan ei kannata jäädä. Liikaa poliittisia riskejä. Ilmeisesti rahoitus venäjältä ei sellainen ole.
Saa toki spekuloida ihan vapaasti.
Mutta tässä vähän pähkinää viikonlopuksi: mitä suuremman koron venäläiset veloittavat, sitä vähemmän kannattavaksi se tekee FV:n ja sitä vähemmän todennäköisesti FV toteutetaan. Ja vice versa. Mikä lienee venäläisten intressi tämä huomioiden?
Jaa-a. Paha sanoa. Joku Venäjää ja heidän tapaansa toimia paremmin tunteva voinee avata tätä. Fennovoiman jälkeen meillä käytetään vähemmän venäläistä kaasua ja kivihiiltä, aika iso vähennys näihin todennäköisesti tulee. En minä mihinkään riistokorkoon usko, mutta luultavasti jonkinlainen korvaus kuitenkin siitä, että rahaa tulee rakentamisurakkaan, leivotaan pakettiin.
Fennvoima ei tule toimimaan markkinaehtoisesti vaan omakustannusperiaatteella, Mankalalla. Mankala mahdollistaa sen, että osakkaat maksavat enemmän ja vähemmän kiltisti sen, mitä sovitaan. Joten sinänsä riskit rahoittajan näkökulmasta ovat pienemmät, kuin tapauksessa, jossa laitos tulisi kisaamaan markkinoille. Ehkä venäläiset näkevät tämän siten, että koska politiikka ajaa kivihiiltä ja maakaasua joka tapauksessa paitsioon Suomessa, niin tätä kautta jäljelle keskinäisistä rahavirroista heidän suuntaan jää edes jotain.
Ruotsissa on ydinvoimavero, ts. atomimiilut maksavat x euro per tuotettu megawatti. Se huonontaa kannattavuutta ja siten kynnys korjausinvestointien tekemiseen nousee. Lisäksi Ruotsissa ydinvoimaloiden käyttöasteet ovat surkeat Suomeen verrattuna, syystä tai toisesta. Se vaikuttaa suoraan kannattavuuteen.
Miksi Fortum sitten näkee asian toisin? Onko ydinvoimatoiminta tappiollista Ruotsissa? Tai niin lähellä nollatulosta, että korjausinvestoinnit eivät kannata?
Keyword verotus. Kysyppä itseltäsi miksi Loviisan tai OL1&OL2 ennenaikaista sulkemista ei ole Suomessa edes harkittu?
Olen kysynyt itseltäni ja siksi ihmettelen sitä, mitä Ruotsin puolella tapahtuu, onko tuo vero oikeasti noin paha. Luulisi, että Fortum olisi myös liputtamassa laitosten sulkemisten puolella Ruotsissa, mutta kun ei ole. En ole mielestäni myöskään tarkoittanut, että vanhoja laitoksia kannattaa sulkea kannattavuuden näkökulmasta. Vaan spekuloinut sitä, että mitä jos OL3 ja FV joutuvat ympäristöön, jossa osakkaat saisivat sähkön halvemmalla markkinoilta kuin mitä osakkuus Mankalassa maksaa per vuosi, mitkä ovat mahdolliset keinot vähenttää tarjontaa ja nostaa markkinahintaa, ts. saada vaihtoehtoinen kustannus näyttämään heikommalta. Ja ylipäätään vähentää tarjontaa, jos sitä on liikaa.
Voisi seurata investointeja mihin tuotantomuotoihin Suomessa?
Esimerkiksi niihin biolaitoksiin, joissa sähkö on jätetty nyt varasuunnitelmaksi. Jos Ruotsissa menee neljä reaktoria kiinni, se on (jos onnistuin oikein laskemaan) melkein 3 GW aukko tuotantoon. Ja energiassa vastaa vaikka 7500 tunnilla laskettuna n. 22 TWh tuotantoa. Joka on karkeasti 1/3 siitä määrästä, jota Ruotsi tekee ydinvoimalla nyt ja melkein voisi sanoa, että myös koko
vienti. Sitä en tosin tiedä, paljonko luvussa on Norjan vientiä Ruotsin läpi.