Skarppaisit nyt edes vähän.
Vuodelta 2009, jolloin taantumaa oli nähty vasta pari vuotta ja sen uskottiin menevän pian ohi. Perustuu täysin vanhentuneeseen (2 %) kasvuennusteeen, kun tuoreet ennusteet (se ETLA, PT, PTT, SP, VATT ja VM keskiarvo) ennustavat samalle aikavälille (-> 2030) puolta hitaampaa (n. 1 %) kasvua.
Tämä johtaa täysin ylioptimistisiin sähkönkulutuksen odotusarvoihin. Esim. metsäteollisuuden kulutuksen esitetään tässä nousevan taantumaa edeltäneelle 27-28 TWh tasolle vuoteen 2020 mennessä, mutta neljä vuotta myöhemmin, 2013, TEM ennusti 2020 tason jäävän 21 TWh:iin ja Euroopan metsäinstituutin ohjelmajohtaja Hetemäki 17-19 TWh:iin, eli pelkän metsäteollisuuden sähkönkulutusennuste putosi neljässä vuodessa Fennovoiman verran.
Sama koskee toki myös muita teollisuudenaloja. Nousua ennustetaan, mutta teollisuuden sähkönkulutus polkee paikallaan. Tässä koko teollisuuden vuosittaiset toteutuneet kulutukset:
2009: 37 TWh
2010: 42 TWh
2011: 41 TWh
2012: 40 TWh
2013: 40 TWh
Ei paljon nousua näy.
Ja taas vuonna 2013 ennustettiin talouden kasvavan 2014-2015 yhtä-kahta prosenttia vuodessa, mutta vasta viime vuoden ja tämän vuoden aikana kasvuenustajat ovat tajunneet, ettei täällä tulla näkemään mitään yli yhden prosentin kasvua vuosikymmeniin. Lähivuodet mennään enintään nollakasvulla, oma pessimistinen ennusteeni on, että talous vain supistuu leikkausten myötä.
Johan vitsin murjaisit. Tämä on tiivistelmä vuonna 2003 julkaistusta kirjasta. Ennusteiden perusteet eivät ole näkyvissä, mutta lienee syytä olettaa että ne ovat todellisuuteen nähden vieläkin ylioptimistisempia kuin edellisessä vain kuusi vuotta vanhassa mutta aivan päin helvettiä ennustavassa profetiassa. Tuo väite jostain yli 7000MW tehontarpeesta on nykyhetken vinkkelistä tarkastellen täysin räävitön. Oikeesti, skarppaa.
Ja pieleen menee. Tässä ennusteessa todetaan, että jos talouskasvu käynnistyy 2010 niin sähkön kokonaiskulutus 2020 tietyin oletuksin on 90 TWh, jos kasvu käynnistyy vasta 2011 niin v. 2020 tarve voi jäädä 86 TWh:iin.
No, tässä vuositaiset toteutuneet kulutukset:
2007: 90 TWh
2008: 87,2 TWh
2009: 81,3 TWh
2010: 87,7 TWh
2011: 85 TWh
2012: 85,2 TWh
Ja tässä TEM:n alati putoavat ennusteet vuoden 2020 sähkönkulutuksesta:
2008: 103 TWh
2009: 98 TWh
2013: 94 TWh
Ja VTT:n
2014: 92 TWh
Eiköhän tuo vielä tämän tai ensi vuoden aikana laske alle 90 TWh:n. Ruotsissa, jossa ei poliittista tarvetta ylioptimistisille ennusteille, kulutuksen ei ennusteta seuraavan 15 vuoden aikana merkittävästi kasvavan.
Energimyndigheten - Energianvändningen minskar till 2030
Vihreiden ennuste vuoden 2020 kulutuksesta (90 TWh) näyttää toki olevan parin Fennovoiman verran lähempänä tämän päivän tietojen valossa toteutuvaa todellisuutta kuin about samaan aikaan tehty Energiateollisuuden ennuste (110 TWh).
Eli sinun mielestä pitäisi ottaa enemmän riskejä ja hypätä ns. syvään päähän "toivotaan toivotaan" -asenteella? Ei kuulosta kovin fiksulta. Eikö kannattaisi odotella konkreettisia tuloksia ja laskelmia ensiksi?
Ydinvoiman hinta ei ole muuttumassa mihinkään. Talous ei ole kasvamassa mihinkään. Tai jos yllättävästi olisikin, niin ei ainakaan energiaintensiivisten alojen myötä. Sen sijaan uusiutuvien hinta on tulossa rajusti alas. Ilman laskelmia voidaan jo todeta, ettei nykyisellään kannata tehdä ydinvoimalaa ennen kuin on perusteltua odottaa sellaista sähkönkulutuksen kasvua johon rajallisilla kotimaislla uusiutuvilla ei pystytä vastaamaan.
Ja kun laskelmat otit puheeksi, niin vilkaistaanpa niitä Fennovoiman laskelmia.
Fennovoiman salaiset kannattavuuspaperit julki | Saloniemi
Fennovoima on (ei-sähköä-kuluttaville ja ei-ydinvoimaloita-valmistaville) omistajilleen kannattavaa vain poskettomilla sähkön hintaennusteilla. Outokummulle ja kattiloitaan myös maailmalle kaupittelevalle Rosatomille hankkeen toteutuminen toki on mieluisaa.
Eli siis potentiaalia, ei rakennettua tehoa, tämä olisi ollut hyvä tarkentaa heti aluksi. Pidätkö hyvänä sitä että olemme Norjasta riippuvaisia säätövoimassa ja maksamme siitä Norjalle arvatenkin isoja summia?
Kun Norjassa on vesivoimaosuuksia ollut tarjolla, niin suomalaiset energiayhtiöt ovat olleet haaskalla.
1)
FORTUM OSTAA OSLON KAUPUNGIN HAFSLUND-OSAKKEET | Fortum
2)
EPV ja KVO ostavat vesivoimaa Norjasta suurkaupalla | Talous | Kaleva.fi
2)
Suomen Voima
jne...
Pidän selvänä, että säätövoima toteutuisi vastaavasti, eli ostaisimme osuuksia tuotannosta, emme sähköä.
Viennin synnyttämisestä julkisilla investoinnella joka on ainoa tapa saada risut metsästä uuniin? Jos risuja ei saada metsästä uuniin ilman julkisia investointeja niin kuinka tehokasta se on?
Risujen poltto, tai siis jalostus puupolttoaineiksi etc. tuo sitä vientiä, työllistää tuhansia autokuskeja ja korkeammalla kotimaisuusasteellaan parantaa fossiilisia korvatessaan vaihtotasetta esim. Fennoivoimaa enemmän. Se tuskin on kustannustehokasta kuten sinä sen ajattelet, eli kun lasketaan keräilykustannus per tuotettu energiayksikkö, mutta kun huomioidaan keräilyn työllistävä vaikutus, cleantechin vientinäkymät (IT:n ja turismin ohella maailman nopeiten kasvavia teollisuudenaloja, eikä ole vaikea ennustaa trendin kehitystä...) ja se kotimaisuusaste->vaihtotase, tulee siitä yhteiskunnalle niin kannattavaa, että kannattaisi kannustaa korjaamaan, polttamaan ja jalostamaan niin paljon kun metsä kestää. Ja Fennovoiman verran lisäähän se nyt kestää ihan heittämällä. Julkisilla investoinneilla tarkoitan sitä, että maaseudun työttömät houkutellaan tekemään työt halvalla joko kepillä tai porkkanalla, itse kannattaisin porkkanaa joka vaatisi pohjalle sen perustulomuotoisen sosiaaliturvan uudistuksen joka sitten muutenkin lisäisi jengin taloudellista toimeliaisuutta.
--
Summa summarum, muilla kuin venäjän ydinteollisuudella, suomen savupiipputeollisuudella ja viimeksi mainitun voitelemillla porvaripoliitikoilla ei ole mitään todellista perustetta rakentaa tätä ydinvoimalaa.
Mutta jos olet vielä nykyään kuvitellut näiden googlaamiesi ennusteiden pitävän paikaansa, niin ymmärrän ehkä hieman paremmin miksi niin kärkkäästi ydinvoiman puolesta puhut.