Minä toivon täsmälleen samaa. Kansakunnan etu on tuottaa omassa maassa CO2-vapaata halpaa ja luotettavaa energiaa, valitettavasti tietyillä poliittisilla ryhmillä on eri agenda tunnepohjaisista syistä.
No sitä tullaan tuottamaan kyllä, mutta tulisi tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla.
ETLA, PT, PTT, SP, VATT ja VM laativat talouspolitiikan arviointineuvoston pyynnöstä pitkän tähtäiemen talousennusteet, ja keskimäärin ne ennustavat yhden prosenttiyksikön kasvua vuosille 2015-2026 ja 1,2 % vuosille 2027-2035. Energia-intensiteetti eli kWh/BKT taas on Suomessa ollut supistumaan päin, keskimäärin 3,7 prosenttia vuodessa vuosina 1995-2005.
Ei ole näköpiirissä sellaista sähkön- tai energiankulutuksen kasvua joka tekisi tästä nimenomaisesta Fennovoima-hankkeesta kielteisine ulkoisvaikutuksineen veronmaksajille niin kannattavan, että siihen kannattaa ivestoinnit vuosikymmeniksi sitoa. Koko liikenteen sähköistäminenkin lisäisi sähkönkulutusta vain luokkaa 10 % / 10 TWh. Ölynkulutus putoaisi luokkaa 50 TWh.
No, mitäpä tätä nyt enää pohtimaan, kun Putin / Rosatom teki perskekolle / Fortumille sisilialaisen tarjouksen josta nämä tahot hyötyjinä eivät voineet kieltäytyä, vaikka olivatkin siihen julkisuudessa, uppoavan laivan jättäneiden yksityisten sijoittajien tapaan, jo halunsa ilmaisseet(!).
"Synteettisen kaasun säätövoimaa pitäisi vieläkin odotella"? Ummm what?
Niin, vasta-argumenttina sille väitteelle, että kannattaa nyt ostaa hjuva russoreaktori eikä uusiutuvia, sillä uusiutuville ei muka riittäisi säätövoimaa. Se ei ole ongelma, sillä panostamalla samat resurssit parhaasen vaihtoehtoisten tuotantomuotojen yhdistelmään varastointikysymys olisi ratkennut jo ennenkuin Hanhikivellä uraani halkeaa. Saattaa olla ratkennut joka tapauksessa.
Tässä VTT:n, Turun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston suosittama tie:
Power to Gas - sähköenergiasta luonnonkaasua, liiketoimintamahdollisuudet Suomessa
Jo nyt sähköstä kaasuun (P->G) hyötysuhde on n. 60 % ja P->G->P n. 40 %.
Lisäksi pohjoismaissa on kymmeniä terawatteja pumppuvoimakapasiteettia halvaksi säätövoimaksi.
No vedäppä simppeli päätettely siitä kuinka paljon aurinkoenergiaa Suomessa tuotetaan marras-helmikuussa ja lähdetään siitä eteenpän. Puhut edelleen keskiarvoista tajuamatta yhtään kausivaihteluista, se ei auta pätkän vertaa (ennen kunnon energian varastointiratkaisuija) paljonko Suomessa saadaan aurinkoa maalis-syyskuussa.
Saksassa tai Ruotsissa, joissa kansalaisten ydivoimavastaiset mielipiteet ovat myös tuottaneet sellaista energiapolitiikkaa joka ei nojaa ydinvoimaan, ei aurinko paistele näinä kuukausina merkittävästi enempää.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/T15.pdf
(kuvaaja sivulla 26).
Se vähä mitä hävitään saadaan helposti kompensoitua suuremmalla biomassalla per capita.
Niin, punavihreän edustajiston mielestä kansakunnan kokonaisedun mukaista on subventoida tanskalaista ja kiinalaista helvetin kallista tuulivoimaa verorahoilla voittojen valuessa pitkälti monikansallisten sijoitusrahastojen kassoihin. Suomi nousuun!
Huoh. Tuoksahtaa vähän mutulta ja mutkuttelulta.
Hanhikiven kotimaisuusaste 45 % (Pöyry)
Tuulivoiman kotimaisuusaste 20-60 % (riippuu kysyykö vastustajilta vai kannattajilta)
Aurinkoenergian kotimaisuusaste 50-70 % (Aalto-yliopisto)
Bioenergian kotimaisuusaste > 70 % (isot voimalahankkeet vähemmän, pienet enemmän)
Voitot tuulivoimasta tosiaan valuvat veronmaksajilta vähän vääriin taskuihin, tai siis ovat liian suuria, koska syöttötariffijärjestelmän suunnittelussa ei osattu ottaa huomioon kymmenen vuoden nollakasvua, kuten ei päästökauppajärjestelmän suunnittelussakaan. Se ei kuitenkaan ole mikään peruste tehää lisää paskoja päätöksiä joiden hyödyt valuvat sitten toisiin vääriin taskuihin.