Ydinvoima – mitä mieltä?

  • 191 580
  • 1 803

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
En ole liikoja perehtynyt tähän voimalahankkeeseen.

Toivotan ydinvoiman lähtökohtaisesti erittäin tervetulleeksi. Vastapainoksi hämmästelen nykyisessä poliittisessa tilanteessa sitä, että voimalasta tulee enemmän tai vähemmän venäläinen voimala.

Esimerkki nopeasti keksitystä uhkakuvasta: Uusi eduskunta päättää vuonna 2019 tehdä NATO-selvityksen. Venäjä sanoo, jotta jos selvitys tehdään, niin voimalaa ei tule ja laitetaan samalla saatana muutkin hanat kiinni. Selvitys jää tekemättä. Jäsenyydestä nyt puhumattakaan.

Tuntuu hyvin loogiselta ajatella, että esim. ranskalainen, yhdysvaltalainen ym. voimala vähentäisi riippuvuuttamme venäläisestä energiasta paljon näpäkämmin.

Oliko tämä venäläinen voimala nyt oikeasti ainoa vaihtoehto? Ketjun perusteella suomalaisilla voimayhtiöillä piisaa rahaa eikä kannattavat investoinnit jää tekemättä. Onko ydinvoiman kannattavuus suomessa kiinni siitä että se ostetaan venäjältä?
 
Oletko ihan tosissasi, että Suomeen ostetaan tuontienergiaa max muutamina kymmeninä talvipäivinä? Siis ihan oikeasti?
Ei, vaan jos korvaisimme fossiilisia uusiutuvilla, niin mikäli ydinvoimalan kuvitellun valmistumisajan kuluttua synteettisen kaasun säätövoimaa pitäisi vieläkin odotella, niin voisimme sitä tuontisähköä muutamana kymmenenä päivänä vuodessa muutaman vuoden ajan ostaa kuten tälläkin hetkellä sitä ostamme, eikä se sitä tosiasiaa muuttaisi, että tämä olisi huomattavasti lisäydinvoimaa järkevämpi energiaratkaisu. Tien päässä odottaisi joka tapauksessa melko piakkoin, muutaman kymmenen vuoden päästä, aikalailla 100% omavaraisuus sähkön suhteen.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Ei, vaan jos korvaisimme fossiilisia uusiutuvilla, niin mikäli ydinvoimalan kuvitellun valmistumisajan kuluttua synteettisen kaasun säätövoimaa pitäisi vieläkin odotella, niin voisimme sitä tuontisähköä muutamana kymmenenä päivänä vuodessa muutaman vuoden ajan ostaa kuten tälläkin hetkellä sitä ostamme, eikä se sitä tosiasiaa muuttaisi, että tämä olisi huomattavasti lisäydinvoimaa järkevämpi energiaratkaisu. Tien päässä odottaisi joka tapauksessa melko piakkoin, muutaman kymmenen vuoden päästä, aikalailla 100% omavaraisuus sähkön suhteen.
Onko tästä jotain ihan aikuisten laskelmia vai perustuuko kaikki haihatteluun? Nimittäin itsekin energiapoliittisia ennusteita yliopistossa aikanaan tehneenä haluaisin nähdä miten tuohon voidaan päästä.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Oli ydinvoimasta mitä mieltä tahansa, niin Rehn näyttää olevan tyyppi, jonka itse ostaisin lobbaamaan ja konsultoimaan jotain vähän epämääräisempiäkin hankkeita, isolla rahalla. Ollilla ei näytä olevan mitään esteitä puhua aina juuri tismalleen siten, kuin yläkerrasta käsketään, tästä on cv:ssä jo useampi kunnon merkintä.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Niin, siis Suomelle laskettuna. Ei meitä paljon Australian laskelmat lämmitä... Muuta kuin takassa poltettuna, hetkisen.
No eniten ja vähiten aurinkoenergiaa maapallolla vastaanottavien alueiden erotus on vain n. 2,5-kertainen, ja se vähä mikä aurinkoenergiassa Suomessa hävitään saadaan kompensoitua biomassalla jota meillä on asukasta kohden eniten Euroopassa plus vesivoimalla joka nordpoolissa on ihan omaa luokkaansa johon ei Euroopassa pääse kuin Itävalta. Tässä kohtaa ei edes tarvita sen kummempia laskelmia, varsin simppeli päättely riittää.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Esimerkki nopeasti keksitystä uhkakuvasta: Uusi eduskunta päättää vuonna 2019 tehdä NATO-selvityksen. Venäjä sanoo, jotta jos selvitys tehdään, niin voimalaa ei tule ja laitetaan samalla saatana muutkin hanat kiinni. Selvitys jää tekemättä. Jäsenyydestä nyt puhumattakaan.

Tuntuu hyvin loogiselta ajatella, että esim. ranskalainen, yhdysvaltalainen ym. voimala vähentäisi riippuvuuttamme venäläisestä energiasta paljon näpäkämmin.

Tuo skenaario lieneekin yksi mahdollisimmista riskeistä mitä tässä on, joskin toki samallahan Venäjä tietenkin vaarantaa Rosatominkin bisneksiä mutta on tietenkin selvää että Venäjän tekemiset eivät aina ole liiketaloudellisesti fiksuimpia (toisaalta, eivätpähän he ole aidosti tehneet elettäkään öljyn tai kaasunviennin blokkaamiseksi, jos oikeasti tahtoisivat kyykyttää länsimaita...riskithän siinäkin on olemassa ja tulovirtojen loppuminen valtava ongelma).
Kun voimala on valmis, ei tuo polttoaineriippuvuus ole kylläkään reaalinen uhka, on oletettavaa että korvaavaa polttoainetta on mahdollista hankkia muiltakin toimittajilta koska loppukädessä polttoainesauvojen speksit pitää olla aika hyvin julkisesti (tai ainakin Fennovoiman) tiedossa palama-laskelmia varten eikä niitä voi pitää suljettuina liikesalaisuuksina polttoainetoimittajan suunnalta.

Onko ydinvoiman kannattavuus suomessa kiinni siitä että se ostetaan venäjältä?

Ei välttämättä mutta toisaalta kun Fortum ei lupaa Loviisaan saanut (ei mikään sano että sekään olisi päätynyt länsimaiseen reaktoriin) ja ainakaan toistaiseksi ranskalainen ydinvoimala ei ole osoittautunut järin uskottavaksi vaihtoehdoksi niin talouskriisin ja OL3:n valossa Rosatom nyt vain sattui olemaan ainoa vaihtoehto tälle reaktorille. Jos OL3 olisi jo kuudetta vuotta pöhissyt sähköä ja talouskriisiä ei olisi tullut, olen aika varma että markkinatilanne olisi aika erilainen, Fukushimasta puhumattakaan jonka myötä EON joutui ottamaan exitin FV-hankkeesta koska poliittinen ilmapiiri Saksassa muuttui aika radikaalisti.

Paradoksaalista kyllä on se että siinä missä Fukushiman onnettomuudesta puhutaan yhä, ihan hirveästi ei olla puhuttu siitä miten Japanin CO2-päästöille on tapahtunut paniikkireaktion (kaikki ydinvoimalat alas) jälkeen...Eli sikäli ei CO2-päästöjen kasvulla ole oikeastaan väliä jos ne sattuvat "hyvästä" syystä, mutta tätähän on täälläkin pari keskustelijaa jo todennut.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
No eniten ja vähiten aurinkoenergiaa maapallolla vastaanottavien alueiden erotus on vain n. 2,5-kertainen, ja se vähä mikä aurinkoenergiassa Suomessa hävitään saadaan kompensoitua biomassalla jota meillä on asukasta kohden eniten Euroopassa plus vesivoimalla joka nordpoolissa on ihan omaa luokkaansa johon ei Euroopassa pääse kuin Itävalta. Tässä kohtaa ei edes tarvita sen kummempia laskelmia, varsin simppeli päättely riittää.

Ja mitenkäs paljon sitä vesivoimaa on tarjolla Nordpoolissa 2040?
Vinkki, Ruotsi tuottaa sähköstään 30-40% ydinvoimalla ja ei toistaiseksi ole miettinyt uusien reaktorien rakentamista eikä vesivoiman tuotantoakaan voida ymmärtääkseni merkittävästi lisätä. Kun tuo kapasiteetti ajetaan alas, ensimmäiset gigawatit jopa ihan muutamien vuosien päästä, mitä luulet, onko sitä vesivoimaa ihan niin paljon enää tarjolla ulosmyytäväksi?
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Kyllä, tämä on lähtökohta.

Takaisinmaksuaika riippuu 1) korkokannasta ja 2) sähkön hinnasta. Jos korko on tarpeeksi korkea ja/tai sähkön hinta tarpeeksi alhainen, laitoksen elinkaaren aikana takoma diskontattu operatiivinen kassavirta ei tuo vaadittua tuottoa tai edes kata laitoksen elinkaaren capexia.

Näitä muuttujia arvailee/pähkäilee tod.näk. kymmeniä insinöörejä ja ekonomeja, arviot lopputuloksesta vaihtelevat.

Tästä olen samaa mieltä.

Pakko varmistaa ensiksi, puhummeko nyt ydinvoimasta erityisesti? Oletan että kyllä, ei silti että sillä olisi väliä.

Ydinvoimaa kannattaa pyörittää jokaikinen sekunti kun suorat tuotantokustannukset ovat markkinahintaa alemmat, käytännössä siis aina. Sähkön hinnan laskiessa, ydinvoimaa ennen menevät kiinni esim. kaikki CHP-laitokset ja tuulivoimalaitokset päästetään ns, vapaalle (sähkön tuotto euroissa vs. huoltokustannukset eivät kannata). Pääomakustannuksilla ei ole merkitystä koska ne juoksevat joka tapauksessa, tuli putkesta 0 tai 1300MW.

Tätä pääomakustannusjuttua en edelleenkään ymmärrä ollenkaan, siis ei ole merkitystä? Investointia pähkäillessä on satavarmasti merkitystä, toki käytön aikana sitten katsotaan tuliko arvioitua väärin vai ei, kuten itsekin sanot tuossa yllä. Miksi Britanniassa tarvitaan takuuhintaa ja Suomessa Mankala -periaatetta, jos asia on niin kuten tässä kerrot? Kuka maksaa ne kulut, jotka pääomakustannuksia poistettaessa syntyvät ja mistä se raha otetaan?

Eli sinua ei häiritsisi vaikka kaikki Suomen sähkö tulisi putkia pitkin Venäjältä?

Teoriassa ei, mutta käytännössä pitää olla järki mukana. Itse olen tarvittaessa valmis maksamaan hieman korkeampaakin sähkön hintaa, kunhan se on toimitusvarmaa (ja miksei kotimaistakin). Sähkön siirtoon rajojen yli liittyy poliittisia riskejä, jotka ovat eri maiden suhteen eri tasolla. Länsinaapurit ovat melko luotettavia tapauksia tässä suhteessa, jos tarjontaa on. Tarvitsemme ilman muuta omaa kapasiteettia ja teknisesti parhaita ratkaisuja omasta mielestäni Suomeen tällä kulutusrakenteella ja ilmastolla ovat ydinvoima, CHP ja vesivoima. Uusi hallitusohjelma ei kyllä CHP:ta tue, joten ehkäpä sen aika alkaa olla sitten ohi ja kaukolämpökaupunkien lämpö tehdään jatkossa muilla tavoin, varmaan sitten polttamalla jätteitä ja puupohjaisia tuotteita. Kantaverkon näkökulmasta tilanne on ongelmallinen, jos kaupunkikohtaiset n. 50 -250 MW sähköntuotantoyksiköt putoavat pois ja jos koko ydinvoimakapasiteetti sijaitsee jatkossa länsirannikolla. (Tästä on puhuttu loppujen lopuksi aika vähän.) Vesivoimaa tuskin saamme lisättyä kovinkaan paljon.

Aurinko ja tuuli ovat tulossa, varsinkin Ruotsin ja Tanskan toimesta, mutta kestää vielä hetken, ennen kuin niillä on suurempaa merkitystä markkinoihin. Mutta se hetki voi olla yllättävän nopeastikin, mistä sitä tietää. (Kaikenlaisia uutisia liittyen uusiutuvien lisääntymiseen alkaa jo Pohjoismaissakin olla, esim. linkki1 ja linkki2.)

Mutta kaiken kaikkiaan pidän hyvänä asiana sitä, että Fortum on nyt mukana tässä Fennovoiman hankkeessa, olivat syyt sitten loppujen lopuksi mitkä hyvänsä. Loviisan laitosten käyttöikä alkaa olla täynnä, joten ehkäpä tässä löytyy sellainen keskitie kapasiteettien osalta, jossa ydinvoimalat eivät tarpeettomasti kilpaile keskenään hinnoilla vaan tuotanto menee suoraan tarpeeseen myös kesällä.
 
Viimeksi muokattu:
Ja mitenkäs paljon sitä vesivoimaa on tarjolla Nordpoolissa 2040?
Vinkki, Ruotsi tuottaa sähköstään 30-40% ydinvoimalla ja ei toistaiseksi ole miettinyt uusien reaktorien rakentamista eikä vesivoiman tuotantoakaan voida ymmärtääkseni merkittävästi lisätä. Kun tuo kapasiteetti ajetaan alas, ensimmäiset gigawatit jopa ihan muutamien vuosien päästä, mitä luulet, onko sitä vesivoimaa ihan niin paljon enää tarjolla ulosmyytäväksi?
Nordpoolissa on tuolloin suunnilleen saman verran vesisähköä kuin nytkin, varaa kapasiteetin lisäykseen on enintään joitakin prosentteja. Suomen sähköntuotannosta n. 20 % tulee vedellä. Tuotannon ollessa jokseenkin vakio pienenee tämä sinne 10-15 % väliin sähkönkulutuksen kasvaessa liikenteen sähköistymisen ja talouskasvun myötä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Nordpoolissa on tuolloin suunnilleen saman verran vesisähköä kuin nytkin, varaa kapasiteetin lisäykseen on enintään joitakin prosentteja. Suomen sähköntuotannosta n. 20 % tulee vedellä. Tuotannon ollessa jokseenkin vakio pienenee tämä sinne 10-15 % väliin sähkönkulutuksen kasvaessa liikenteen sähköistymisen ja talouskasvun myötä.

Totta, muotoilin kysymykseni vähän väärin, tarjontahan voi lakisääteisesti olla vakiona (toki voi olla että Ruotsi voi suojata omaa tuotantoaan omaa teollisuutta suojatakseen, näinhän jokainen valtio tekisi) mutta mitä luulet hinnalle tapahtuvan jos pohjoismaisesta sähkötarjonnasta katoaa parikymmentä prosenttia. Tai ylipäänsä, em. suojaukset huomioiden, noko sitä vesivoimatarjontaakaan enää jos oma valtioiden oma sisäinen kysyntä imaisee kaiken tuotannon.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Putinin Pyhäjoen voimala .... Russovoima
Onko viestilläsi jotain asiasisältöä vai oliko tarkoitus vain trollata? Itse en ainakaan ymmärtänyt mitään muuta syytä ladella itsestäänselvyyksiä kuin se, että pääsee jakelemaan provosoivia termejä.

Disclaimerina: olen aika neutraali tämän Fennovoiman hankkeen suhteen. Voimala on kuitenkin Suomessa, joten kyllä sieltä tehoa saadaan vaikka venäläiset alkaisivat niskuroimaan. Eikä polttoaineen suhteen nyt mitenkään olla siinä tilanteessa, että muualta sitä ei saa. Perustavaraa, PWR-tyyppinen kevytvesireaktori. Mutta nämä venkoilut ja säädösten kiertämiset ei ole mielestäni se tapa miten ydinvoimaa rakennetaan.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Onko se, että Russovoiman Hanhikivi 1:n rahoituksesta tulee 75% Venäjältä ja sitten, kun se joskus mahdollisesti tuottaa sähköä, sitä viedään Suomesta Venäjälle, molemmat itsestäänselvyyksiä kaikille? Jos tämä todellakin on kaikille itsestäänselvyys ja ihan ok, jengi taitaa olla aika tavalla suomettuneempaa kuin edes osasin kuvitella.

Eikös se pikemminkin ole loistava juttu että Suomessa tehdään investointia ulkomaisin varoin. Se ei nyt ole kenellekään kauhea yllätys että mankala-perusteella toimivan yrityksen osa tuotantokapasiteetista kuuluu jollekin omistajalle omistusosuuden mukaisesti. Eli kuten vilpertti vähän arvelikin, pelkkää trollaustahan sinä yrität harrastaa koska kaikki em. yksityiskohdat ovat ihan peruskauraa mutta puet ne tietoisesti sellaiseen kieliasuun että ne vaikuttaisivat joten suuremmilta asioilta kuin ovatkaan.

Mutta, jos Loviisa3:sta ei koskaan rakenneta, tai siitä huolimatta, en olisi yhtään yllättynyt jos Fortum tai TVO ostaisi Rosatomin ulos Fennovoimasta voimalan siirtyessä sähköntuotantoon. Muussa tapauksessa ei tuo sähkönvienti nyt oikeastaan mitenkään eroa minkään muun vientituotteen viennistä Venäjälle, ilmeisesti siis suomettuneisuus tarkoittaa nykyään sitä että harrastetaan kauppaa naapurivaltioiden kanssa.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Olikos täällä jotain yleisempää energiaketjua? Ei viissiin.

15:n Fennovoiman hanhikiven ydinvoimalan verran säätövoimaa Euroopan tuuli- ja aurinkovoimalle pumppuvoimaloilla seitsemässävuodessa kuuden miljardin euron investoinneilla Norjan olemassaolevaan vesivoimainfraan.

Norway Could Provide 20,000MW of Energy Storage to Europe : Greentech Media
Artikulointi.

"Pumppuvoimaloilla Euroopan tuuli- ja aurinkovoimalle 15 Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalan verran säätövoimaa seitsemässä vuodessa kuuden miljardin euron investoinneilla Norjan olemassa olevaan vesivoimainfraan."

Artikkelista tosin selviää, jos sen lukee otsikkoa pitemmälle, että oikea hinta on 18 miljardia euroa.
 
H

Hidas_ja_kankea

Olikos täällä jotain yleisempää energiaketjua? Ei viissiin.

15:n Fennovoiman hanhikiven ydinvoimalan verran säätövoimaa Euroopan tuuli- ja aurinkovoimalle pumppuvoimaloilla seitsemässävuodessa kuuden miljardin euron investoinneilla Norjan olemassaolevaan vesivoimainfraan.

Norway Could Provide 20,000MW of Energy Storage to Europe : Greentech Media

Tuota tekniikkaa on käytetty jo yli 100 vuotta, tosin paikallisesti ja pienellä mitoituksella. Vaikea kuvitella saavutettavan yli 60% tehokkuutta noin suurella mitoituksella (täysi mutu). Norjan olemassa olevia vesivoimaloita voidaan tosiaan käyttää tasaamaan aurinko- ja tuulienergian tuotantohuippuja versus kulutus. Tuulienergia on jo tällä hetkellä todella kallista, eikä varastointihäviöt paranna yhtään tilannetta. Lisäsäätövoimaa nykyisen rakenteen käyttäminen tuo ainoastaan voimaloiden maksimikapasiteetin ja nykyisen normikäytön erotuksen verran.

Nykyistä ydinenergiaateknologiaa on pidetty pitkään alkeellisena välivaiheena. Suomella ei ole varaa jäädä odottamaan, koska välivaihe oikeasti päättyy. Energiakysymys on varsin tärkeässä osassa, voiko maapallo elättää nykyistä väestömäärää. Itse kannatan tehtyä FV-ratkaisua, mutta toisiin energiavaihtoehtoihin tulee myös panostaa omien voimavarojen puitteissa. Suurin osa vaihtoehdoista osoittautuu kannattamattomiksi, mutta toivottavasti jokin hyvä löytyy.
 
Artikulointi.
Nyt osut kyllä naulan kantaan. Ylläpito voisi koodata palstaan lisäyksen, jolla viestini siirtyisivät esim. sinulle ja kirjoittelijalle oikoluettavaksi ennen julkaisua.

Artikkelista tosin selviää, jos sen lukee otsikkoa pitemmälle, että oikea hinta on 18 miljardia euroa.
Niin, jos koko ektrakapa halutaan pitkin Eurooppaa, jolloin näitä siirtoletkujen kustannuksia jaetaan. On epävarmaa, kuka niitä siirtoletkuja missäkin vaiheessa haluaa rakennuttaa. Energian saa kuitenkin tuotettua sillä kuudella miljardilla.
 
Tuulienergia on jo tällä hetkellä todella kallista, eikä varastointihäviöt paranna yhtään tilannetta.
Minulle on jäänyt sellainen käsitys, tästä Tammisen blogista ja sitä arvioivasta Faktabaarin artikkelista, ettei se olisi niin kallista.
Tuulivoima on kehittynyt tasolle, jossa se voi markkinaehtoisesti kilpailla uuden ydinvoimalla tuotetun sähkön kanssa - Faktabaari

Toki se juuri tällä hetkellä käy yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin tarvitsisi, koska emme ole osanneet rakentaa tukijärjestelmiimme (päästökauppa, syöttötariffit) tarpeeksi joustoa.
 
H

Hidas_ja_kankea

Minulle on jäänyt sellainen käsitys, tästä Tammisen blogista ja sitä arvioivasta Faktabaarin artikkelista, ettei se olisi niin kallista.
Tuulivoima on kehittynyt tasolle, jossa se voi markkinaehtoisesti kilpailla uuden ydinvoimalla tuotetun sähkön kanssa - Faktabaari

Minä puolestani olen lukenut artikkeleja, joiden mukaan tuulivoimaloiden käyttöikä on jäänyt yllättävän lyhytikäiseksi. Ihan tuohon samaan havaintoon riittää oman Suomen kiertämisen yhteydessä tehdyt huomiot. Saksassa on esimerkiksi loppuunkäytettyjen tuulipuistojen purkaminen voinut jäädä yhteiskunnan harteille.

Aurinkoenergian suhteen kehitys on paljon lupaavampaa. Linkkaamasi vesivoiman lisäksi on useita muita varastointi/tasaus vaihtoehtoja. Vesivoimavarastointia ei pidetä vaihtoehtona meidän paikallisena ja omavaraisena ratkaisuna. Koko energiakysymystä pidän pienimmän haitan minimointina, johon pyrin suhtautumaan pragmaattisesti. Tuotantomuoto on sitten edullista ja kannattavaa, kun se on sellaiseksi osoittautunut.
 
Aurinkoenergian suhteen kehitys on paljon lupaavampaa. Linkkaamasi vesivoiman lisäksi on useita muita varastointi/tasaus vaihtoehtoja. Vesivoimavarastointia ei pidetä vaihtoehtona meidän paikallisena ja omavaraisena ratkaisuna. Koko energiakysymystä pidän pienimmän haitan minimointina, johon pyrin suhtautumaan pragmaattisesti. Tuotantomuoto on sitten edullista ja kannattavaa, kun se on sellaiseksi osoittautunut.
En ole kovin eri mieltä tästä vaikka järjetöntä rosatomin hanketta kritisoiva uusiutuvien kannattaja varmaan helposti leimataankin tuotantomuotouskovaiseksi. Ydinvoimaa kyllä passaa rakentaa niin kuin olen sanonut jo ensimmäisestä viestistäni tähän ketjuun lähtien.

Ydinvoima vaan ei näytä olevan kannattavaa kuin pienelle porukalle jonka pillin mukaan mukaan sattumoisin ydinvoimaideologiset päättäjätkin sattuvat tanssimaan. Yksityisille sijoittajille ei mieluisa vaihtoehto (siksi niitä ei ole mukana), mutta miljardeja veronmaksajien riskillä hankkeeseen sijoittavalle poliittiselle ja taloudelliselle eliitille se on äärimmäisen mieluisa vaihtoehto.

Minä puolestani olen lukenut artikkeleja, joiden mukaan tuulivoimaloiden käyttöikä on jäänyt yllättävän lyhytikäiseksi.
Löytyykö näitä artikkeleja netistä?
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Löytyykö näitä artikkeleja netistä?


"Riutunkarin rikkoontuneiden tuulivoimaloiden korjaaminen ei näillä näkymin kannata. Alun perin kuudella voimalalla pyörineen tuulivoimapuiston myllyistä täydellä teholla toimii enää kolme.

Oulunsalossa Hailuodon lauttalaiturin läheisyydessä sijaitsevan tuulivoimapuiston kahdessa yhden megawatin myllyssä on vaihderikko.

Näistä vuonna 2003 valmistuneista voimaloista toinen on vian vuoksi pyörinyt vajaateholla jo pitkään, ja toisessa vaihdelaatikko on kokonaan rikki. Vaihteiden asteittainen rikkoutuminen alkoi jo keväällä 2012.

Vanhin, vuonna 1999 valmistunut tuulivoimala purettiin ja myytiin tämän vuoden keväällä. Tuulivoimalassa havaittiin ongelma, joka Riutunkarissa olisi voinut aiheuttaa turvallisuusriskin.

Tuulivoimayhtiö Innopower Oy:n toimitusjohtajan Frans Liskin mukaan tuulivoiman näkymät Suomessa ovat tällä hetkellä sen verran haastavat, että Riutunkarin yksimegaisten voimaloiden korjaaminen ei ole mielekästä.

Vaihdelaatikon korjaamisen kustannukset voivat olla jopa kymmeniä prosentteja koko voimalan hinnasta."


http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/r...n-tuulivoimaloiden-korjaus-ei-kannata/642434/
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Jos rakennetaan venäläisellä rahoituksella suurelta osin venäläisten omistama venäläinen reaktori tyydyttämään Venäjän sähköntarvetta, niin miksi se pitäisi rakentaa Suomeen? Ja venäläisten Mankala-osuuden mukaisen ydinsähkön siirto Venäjälle ei todellakaan ole mitenkään rinnasteinen tavallisen viennin kanssa.

Ilmeisesti asian poliittinen ulottuvuus on myöskin jäänyt sinulta kokonaan ymmärtämättä.
Eipä tuo ole ryssien mittakaavassa sähköntuotannolla mitattuna kuin yksi häviävä tippa valtameressä se heidän osuus Fennovoiman tuotannosta. Vihjailet kovasti kaikenlaista, pistä jotain faktaa pöytään. Niitä on kivempi lukea kuin hyperboleja, mustavalkoisia yksinkertaistuksia ja raflaavia provoja.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Jos rakennetaan venäläisellä rahoituksella suurelta osin venäläisten omistama venäläinen reaktori tyydyttämään Venäjän sähköntarvetta, niin miksi se pitäisi rakentaa Suomeen? Ja venäläisten Mankala-osuuden mukaisen ydinsähkön siirto Venäjälle ei todellakaan ole mitenkään rinnasteinen tavallisen viennin kanssa.

Ilmeisesti asian poliittinen ulottuvuus on myöskin jäänyt sinulta kokonaan ymmärtämättä.

Paljon puhetta, aika vähän asiaa. Avainsanahan on kyllä se että suurelta osin ei ole sama asia kuin suurimmalta osin, sen takia rakentamislupaa nyt käsitelläänkin. Ja mielestäni minkä tahansa ulkomaisen yrityksen tuotantotoiminta Suomessa on ihan tasa-arvoista keskenään, mankalassa tehdään sähköä, jossain saksalaisten omistamassa konepajassa (toim huom tuli luettua uusin Talouselämä) tehdään kuulalaakereita. Ainoa syy mankalaan on se että omistajia on enemmän kuin yksi, mitään sen ihmeellisempäähän siinä ei varsinaisesti ole, vain yhtiömuoto missä voidaan käytännössä tehdä omakustannetoimintaa suuremmalle omistajajoukolle. Eikä Fennovoiman mankala-sähkö ole mitään "ydinsähköä", se on sähköä siinä missä mikä tahansa muukin sähkö.

Poliittisia ulottuvuuksia on vaikka kuinka, mutta ei niitä mitä yrität maalailla.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Minun mielestäni tilanteessa, jossa Putinin Venäjä on valloittanut osan naapurimaastaan, ylläpitää sisällissotaa siellä, pullistelee aseillaan ja rikkoo kansainvälisiä normeja kansainvälisillä alueilla, tämäkään asia ei ole ihan näin yksinkertainen..

Blodaus oma. Millä tavalla Venäjä ylläpitää sisällissotaa siellä? Länsimaisten tiedustelutietojen perusteella venäläisjoukkoja ei enää ole Donbassissa. Vaikuttaa siis siltä, että kyse on tällä hetkellä aidosti ja kiistattomasti sisällissodasta, jossa Venäjän rooli vallankumouksellisten puolella on samaa tasoa kuin vaikkapa Yhdysvaltojen rooli hallituksen joukkojen puolella.

Ei Venäjän ydinasearsenaalia ylläpitävä yhtiö ole "mikä tahansa ulkomainen yritys", vaan osa sitä sotilaspoliittista kompleksia, joka häiriköi maailmassa. Länsimaat pyrkivät vaikuttamaan Venäjän talouspakotteilla ja tässä rintamassa Suomi näyttäytyy heikoimpana lenkkinä tällaisten voimalasuhmurointien ansiosta. Tärkein poliittinen ulottuvuus on se, että tämä lisää entisestään Suomen riippuvuutta Venäjän energiasektorista. Voi olla, että Venäjä ei tätä vaikutusvaltaansa Suomeen koskaan käytä, sillä sen ei todennäköisesti tarvitse. Suomi miettii jatkossa(kin) kiltisti, miten olla suututtamatta Venäjää. Nato-jäsenyys, joka olisi osoitus Suomen lopullisesta irtautumisesta Venäjän kahleista ja astumisesta demokraattisten länsimaiden yhteisöön, jäänee ainakin minun elinaikanani haaveeksi. Joidenkin mielestä tämä on tietysti vain hyvä asia.

No Suomi nyt ei todellakaan ole ainoa EU:n jäsen, joka harjoittaa tiivistä energiayhteistyötä Venäjän kanssa, pakotteista huolimatta. Toisekseen pidän itse suurempana energiariippuvuutena sitä, että ostamme merkittäviä määriä Venäjältä fossiilisesti tuotettua energiaa kuin sitä, että tuotamme Suomessa, joskin pitkälti venäläisten rahoituksella, ydinvoimaenergiaa. Lisäksi kyse on ympäristön kannalta huomattavasti mielekkäämmästä ratkaisusta.

Mitä tulee itse ydinvoimaan teknologiana ja energiaratkaisuna – sikäli kun sitä ylipäätään voi käsitellä ilman poliittisia ulottuvuuksia – länsimainen ydinvoimaratkaisu olisi kelvannut minulle mainiosti. Markkinat tosin tuntuvat juuri nyt arvioivan ydinvoiman kannattamattomaksi ja samanlaista dumppausta kuin Venäjä harrastaa ei taida mikään muu maa haluta tehdä.

Tuolla Olkiluodossahan on nyt rakenteillaan sellainen länsimaisen ydinvoimalarakentamisen taidonnäyte, että alta pois. Itse pidän ainakin ihan positiivisena, että joku muu rakentaa seuraavan myllyn. Ja olen valmis lyömään vetoa sen puolesta, että Fennovoiman ydinvoimalahanke ei tule viivästymään missään tapauksessa yhtä paljoa kuin Olkiluoto 3.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös