Sisko ostikin tässä jokunen aika sitten Sega-pelikonsolin. Meillä oli se joskus pienenä. Voi sitä nostalgiaa, kun saa pelata pelejä mitä on pelannut joskus n. 10-vuotiaana ~15 vuotta sitten.
Tai ollaan me niitä pelejä netistä löydetty ja pelattu läppärillä, mutta ihan eri fiilis kuin sillä konsolilla.
Oli kans aika hieno tunne, kun joskus kuusi(5-7) vuotta sitten tilasin netistä kasibittisen. Tai siis, kaikki muut osat oli, mutta vastaavaa adapteria ei löytynyt mistään, kun se oli mennyt hajalle. Joutui tilaamaan koko paketin, siinä tuli kuusi peliäkin mukana. Ajatella, kuusi peliä, joita pikku-VK ei ollut n. kahdeksan vuotta tuota ennen pessyt. Toki pestessä ei vielä tapahtunut lopullinen ratkaisu.
Joka tapauksessa oli hienoa taas hakata pitkään jossain komerossa pölyttyneitä pelejä. Nyt en ole kyllä kauheasti viimeisen kahden-kolmen vuoden aikana noita enää pelaillut toki. Se oli pieni ongelma, ettei tuo Nintendo sopinut kytkettäväksi kuin kuvaputkitelkkariin. Huoneennurkassa onkin nyt nököttänyt viimeiset 5-7 vuotta tuollainen pieni, onko edes 20-tuumainen, kuvaputkitelkkari. Onko paloturvallisuusriski?
SMB3:en läpimenoennätys muuten minulla 36 minuuttia. En tosin ole ottanut aikaa kuin kahdesti, ja paremmallakin yrityksellä tuli pari-kolme minuuttia maksanut viivästys. Ykkösosaa en jostain käsittämättömästä syystä ole ikinä päässyt läpi. Tai no, laskimella olisin varmaan mennyt, mutta pelissä on joku bugi, joten 8-1 -kentässä tulee seinä vastaan, jonka ohi ei pääse. Kuulostipa nörtiltä...
E: Pakolliset hymiöt ;)
:D :) :-) :') sekä tietysti
legendaarinen :X
