On tässä mullakin monenmoista. Huomenna on työhaastattelu kaupan kassalle. Ei siinä sinänsä mitään ongelmaa, mutta olin jo asennoitunut, että kesätyöt jää väliin, ja ajatus oli ja on lähteä pään Lappiin mökkeilemään poikain kanssa kesäkuussa. Asioita tässä useamman päivän pohdittuani tulin siihen tulokseen, etten suostu töihin, jos en saa tuota viikkoa vapaaksi. Ja niillä eväillähän on hemmetin järkevää mennä haastatteluun... Rahalle toki on aina tarvetta, mutta nyt tuntuu siltä, että pitäisi tehdä mitä haluaa ja mitä on luvannut. Kovin kovaa kilpailua tuosta paikasta ei ole, en tiedä olenko jopa ainoa hakija. Minun lisäkseni korkeintaan kaksi hakijaa. Lohelle ei tänä kesänä pääse, tuli töitä tai ei. Ellei tule veikkausvoittoja tai jäätävää lakkiaispottia. Tai no, viikoksi voisi päästä. Ja pääseekin.
Mitäs muuta? Lakki pitäisi hankkia, puku pitäisi hankkia, kutsut pitäisi tehdä ja lähettää, pääsykokeisiin pitäisi alkaa lukemaan... Ja sit pitäisi vielä pari päivää käydä töissäkin. Ja tässä sitä kirjoitellaan Yöketjuun.
Onko muuten hyvä vai huono asenne mulla tuon haastattelun suhteen? Rehellisyyshän on kuitenkin tärkeää.
E: Karkasiko multa nyt Yöketju alta ennen aikojaan?