Musta Nuoli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Tosiaan eipä ole kerrottavaakaan ketjuun ollut, mutta nyt on. Duunissa eletään myös agraariyhteiskunnan kellonajoilla ja uusin asiaan liittyvä tempaus sai aikaan pienen raivostumisreaktion. Esimies lähetti sähköpostia, että sairaslomat tulee ilmoittaa hänelle viimeistään klo 8:00 ensimmäisenä päivänä sairastumisesta, muuten ei saa palkkaa kyseiseltä päivältä. Ihan äkkiseltään väittäisin tämän olevan laitonta, kuten myöskin käytettynä vain pelotteluna, mutta nosti karvat pystyyn joka tapauksessa. Ihminen, joka tekee päivä/iltavuoroja, ei ole herännyt ennen kahdeksaa eikä välttämättä edes tietoinen sairastumisestaan tuohon aikaan. Koska tämä yöihmisten kiusaaminen loppuu?
Kyllä tuommoinen laittomalta haiskahtaa, ei tuo noin mene. Varsinkin jos hankkii vielä lääkärintodistuksen sairaudestaan, niin ei kukaan voi noin vain omin luvin palkkaa pidättää.
Nyt olen harvinaisemmin Yöketjun kirjoitusajankohdan loppupäässä eli viimeisellä tunnilla. En siksi, että olisin valvonut tappiin asti vaan siksi, että heräsin puoli viideltä. Aamulla pitäisi mennä töihin normaalisti, ja itse asiassa pitäisi lähteä tavallistakin aikaisemmin, sillä käyn hakemassa vanhempani jotka palaavat sukulaisreissulta aamulaivalla satamasta. Mutta ei minun tähään aikaan pitäisi hereillä olla. Aivan liian vähän unta, ja nytkin sen takia pöhnäinen olo ja niskat jumissa. Yleensä en saa unta ajoissa, nyt sen vastapainoksi sitten heräsin noin neljän tunnin yöunien jälkeen.
Voin tässä vielä yrittää hetken nukkua, mutta saa nähdä saanko unta. Jos saan, niin vajoan makeimpaan ja syvimpään uneen juuri siksi, että kello soi ja pitää lähteä koomassa ajamaan autoa. Autoahan minulla ei normaalisti edes ole koska sitä en arjessa tarvitse, auto on isäukon auto joten ajotuntumakaan ei ole niin tuore kuin voisi olla.
Kyllä minä niin vain mieleni pahoitin, kun varhain heräsin. Eilisillasta en mieltäni pahoittanut sillä kävin katsomassa Mielensäpahoittajan, joka oli oikein hyvä elokuva ja Antti Litjan huikeaa näytöstä alusta loppuun. Ei ihme, jos Litjalle on peräti Golden Globe -ehdokkuutta mietitty. Parhaita suomalaisia elokuvia aikoihin ja koskettavan tragikoominen elokuva ihan ilman suomalainen-etuliitettäkin.