Yöketju (klo 24:00–06:00)

[godspeed]

Voisivat palauttaa hakutoiminnon palstalle.

Tämä vähän ihmetyttää, että missä vika. Kiinnostaisi lähinnä lukea pelikiellon saaneiden viestejä. Nyt kun kerrankin olisi hyvää aikaa viihdyttää itseään nimimerkkien/ihmisten parissa, joita ei muutoin kohtaa.

 

[ms.qvist]

Voisivat palauttaa hakutoiminnon palstalle. Kiinnostaa tietää, montako viestiä olen tänään lähettänyt palstalle. Aivan liian monta, sen tiedän.

Vaikka hakutoiminto ei olekaan päällä niin voisin päätellä, että minun kirjoitustahtini on nyt hiukan rauhoittunut verrattuna parin kolmen viikon takaiseen aikaan, jolloin käytiin kiivasta keskustelua useammassakin minua kiinnostavassa ketjussa. Ketjujen aihealueet nyt tietyllä tapaa sipaisivat toinen toisiaan, koska Ukrainan tapahtumien myötä NATO-keskustelu oli pinnalla aivan kuten Venäjän tilasta käytävä keskustelu. Nyt keskustelu on rauhoittumaan päin vaikka jännitys itse asiassa Ukrainan itä- ja kaakkoisosissa ei juurikaan ole lientynyt - onko tämä sitten tyyntä myrskyn edellä vai ollaanko siirtymässä kyseisessä kriisissä aktiivisemman toiminnan ajasta "asemasodan" tilaan. Tähän saanemme vastauksen muutaman viikon kuluessa.

vlad.

 

[faro]

Voisivat palauttaa hakutoiminnon palstalle. Kiinnostaa tietää, montako viestiä olen tänään lähettänyt palstalle. Aivan liian monta, sen tiedän.

Sama kiinnostaisi itseäni. Tänään on tullut kirjoiteltua aika monta viestiä tälle palstalle. Otteluseurantaketjuihin toki suurin osa ja osittain aika turhiakin viestejä. En tiedä miksi, mutta tänään on ollut jotenkin terästäytynyt fiilis ja on vain tehnyt mieli kirjoittaa. Outoa.

 

[HockeyForLife]

Minä puolestani menetän neitsyyteni tätä ketjua kohtaan! Väsyttää... NHL:n seuraaminen ei ole tehty suomalaisille kovinkaan helpoksi. Kaks tuntia yön päämatsin alkamiseen.. Tänään tullut katsottua jo lätkää suhteellisen paljon; Raksilassa Kärpät-Saipa, sitten Boston-Flyers ja päälle vielä loput Colorado -pelistä.. Kofeeiini (tuli blackout sanan kirjoitusmuodosta..) on hieno keksintö

 

[Musta Nuoli]

Siivosin äsken keittiöni ruokakaappeja, lähinnä pahamaineista ja pelättyä kuivaelintarvikekaappia. Olen näköjään tunkenut erinäisiä tarvikkeita kaappien ylähyllyjen perukoille silloin kun tähän asuntoon muutin 2008 ja unohtanut niitä sinne. Osa tuli nytkin vastaan v. 2008 päiväyksellä, yllättävän paljon myös vuoden 2011 leimoilla.

Lisäksi syystä tai toisesta yhden kaapin pohjalta löytyi oudosti pullistunut tomaattimurskasäilyketölkki, joka oli mennyt vanhaksi 2005. Siirsin sen varovasti metallinkeräysastiaan ennen kuin se räjähtää.

En ole tosiaan viime aikoina tai vuosina kauheasti enää jaksanut kokkailla, enkä varsinkaan leipoa. Tästä lisätodisteena myös kolme eri kuivahiivapussia, joista vanhin oli mennyt vanhaksi 2004 eli kymmenen vuotta sitten. Olen näköjään ostanut aina uuden pussin kun vanha on imeytynyt itsestään kaapin hyllyjen syövereihin. Samasta syystä minulla varmaan oli kolme kaakaojauhepakettia. Mikä on hyvä saldo ihmiselle, joka ei edes juo kaakaota, ainakaan maitoon tehtynä.

Nyt heitin huit helvettiin vanhat ja muinaiset tavarat. Jonkun jauhopussin, avaamattoman pastapaketin ja sen sellaisen jätin.

Toivottavasti tuo säilyketölkki ei tosiaan toimi minään käsikranaatin vastineena ja poksahda nyt kun sitä liikutin.

 

[Musta Nuoli]

Ei sillä, että ketään varmaan kiinnostaa, mutta ajoin pudotuspelien aikana kasvattamani parran tänään pois. Aikamoinen reuhka olikin kasvanut, valitettavasti tosin hyvin epätasaisesti. Kun ei joka kohtaan naamassa karva kasva samalla tiheydellä, niin tuosta ei niin hyvä seuraa ilman muotoilua.

Harkitsin palaamista normaaliin statukseeni eli viikset plus siitä alas pieni leukaparta "evil Spock"-tyyliin (kuvassa peiliulottuvuuden pahan Spockin parta), mutta keväisen kaudenlopetus- ja puhdistautumisriitin yhteydessä repäisin ja ajoin koko hoidon pois, viiksineen partoineen päivineen. Parempi näin, kun Spock-malli oli pleijarien myötä muuttunut "denso kadulta tai vähintäänkin kommunisti"-malliksi.

Nyt olen sitten ainakin tilapäisesti sileäleukainen. Näytänpä rumalta, ja leuan alla on ylimääräistä nahkaa. Näytän jotenkin loppuun ajetulta muutenkin. Varmaan sitä olenkin kovan työstressin ja pitkään jatkuneen kestovitutuksen myötä, mutta täytyy sanoa, että Spockin parta on minulle paljon parempi vaihtoehto. Peiliulottuvuuden Spock tiesi mitä teki.

Tuohon malliin olen ainakin tottunut vuosien varrella, ei minusta enää sileäleukaiseksi poikaseksi ole. Ajokortissa on vielä kuva minusta sileäleukaisena opiskelijapoikana, se näyttää jotenkin oudolta.

 

[madeOFspade]

Itsekin kasvatin pudotuspeliparran Ässien A-nuorten poffien ajaksi. Jäi myös vähän pidemmäksi aikaa :D

Viikko sitten ajoin pois, on se vaan kamalaa sellaista kunnon reuhkaa leikata. ½h meni että sai naaman siihen kuntoon miltä se normaalisti näyttää.

 

[Jaws]

- Kamala kirjoitustahti nyt, johtuu toki divarikisoista, mutta eilen kirjoitin 30 viestiä ja tänään jo 23 (tässä tulee 24. viestini tänään). Huomenna onneksi hieman rauhoittuu, kun ei taida striimejä olla.

- Tänään siis oli jääkiekkoa ja formulaa. Oli muuten todella hyvä kisa. Muutenkin hieno alku F1-kaudelle tänä vuonna. Jääkiekko ei puolestaan petä koskaan, oli taso mikä tahansa.

- Päivän hienoin hetki oli tosiaan löytää tuo YouTube-video. Hienosti tehty, en panisi pahakseni, jos Jatkoaika-aiheisia videoita tuonne ilmestyisi lisää.

- Olen huolissani musiikkimaustani. Australialainen elektronista rockia ja DnB:tä soittava bändi nimeltä Pendulum on viime päivinä iskenyt, ja sitä on tullut kuunneltua paljolti. No, genreistä viis, jos kuulostaa hyvältä.

Sellaisin miettein tänä yönä. Siellä se kuunsirppi möllöttää ihan samassa kohdassa kuin viime yönä näihin aikoihin. Ja minä istun samassa paikassa kuin viime yönä tähän aikaan. Samaa ympyrää kierrämme myö, siis minä ja kuu.

 

[Musta Nuoli]

Vau. Tein tänään urheilusuorituksen. Olin kavereiden kanssa pelaamassa pingistä pari tuntia. Viimeksi onkin tullut käytyä pelaamassa viisi kuukautta sitten. Hankalaa tämäkin, kun yksi peliporukasta asuu Porissa ja toinenkin naapurikaupungissa. Aiemmin tullut käytyä kerran kuussa tai parin kuukauden välein, nyt venyi väli kohtuuttomaksi.

Viimeisen viiden kuukauden aikana en sitten olekaan minkäänlaista urheilua ehtinyt tai jaksanut tai halunnut harrastaa. Paitsi jos kävely sellaiseksi lasketaan - olen 30-60 minuutin kävelylenkkejä kävellyt satunnaisesti kelien ja fiiliksen niin salliessa. Hyvä kun edes niitä.

Lisäksi on töissä tullut väkisinkin fyysisiä suorituksia erinäisten painavien kuljetuslaatikoiden siirtely- ja nostotarpeiden iskiessä, pahimmillaan vajaat sata boksia päivässä erään projektin yhteydessä. Siitä saikin selän ja hartiat jumiin.

Inhoan talvikausia muutenkin, ei tule lähdettyä kotoa ulos töiden jälkeen kuin pakolla. Nyt valon ja lämmön lisääntyessä sentään viitsii vähän kävellä ja liikkuakin, kun saatanallinen pimeys, pahuus ja kylmyys ei ole heti yllä kun ovesta ulos astuu. Ehkäpä sitä voisi muutaman viikon päästä kaivaa fillarinkin kellarin perukoilta esiin, jahka päivälämpötila ylittää maagisen 10 asteen rajan. Kylmä kevätkeli kun ei muuta iloa pyöräilijälle tuo kuin keuhkoputkentulehduksen.

Suomen kaupungit pitäisi kattaa Stephen Kingin romaanin ja siihen perustuvan tv-sarjan tapaan isoilla läpitunkemattomilla kupoleilla ja sen jälkeen valaista ja lämmittää sisältä sopivaksi. Loskapaska, räntä ja yli 10 m/s tuulet saisivat jäädä vähän vähemmälle.

 

[ms.qvist]

Inhoan talvikausia muutenkin, ei tule lähdettyä kotoa ulos töiden jälkeen kuin pakolla. Nyt valon ja lämmön lisääntyessä sentään viitsii vähän kävellä ja liikkuakin, kun saatanallinen pimeys, pahuus ja kylmyys ei ole heti yllä kun ovesta ulos astuu. Ehkäpä sitä voisi muutaman viikon päästä kaivaa fillarinkin kellarin perukoilta esiin, jahka päivälämpötila ylittää maagisen 10 asteen rajan. Kylmä kevätkeli kun ei muuta iloa pyöräilijälle tuo kuin keuhkoputkentulehduksen.

En minäkään pahemmin talvea rakasta, lähinnä välttämätön paha elämässäni ja olemassa olollaan tuo pyöräilijälle pienoisia ongelmia ja yllätyksiä jokainen talvi - toisinaan yllätykset ovat sitten suurempia ja tällöin usein hyvinkin epämieluisia. Mutta riittävällä pukeutumisella olen yleisimmin onnistunut selviytymään hengissä talven pakkasista ja tuiskuista.

Toisin kuin sinulle, minulle syksyn kääntyminen talveksi ja ne ensimmäiset pakkaskelit aiheuttavat yleensä flunssan josta seuraa yleensä keuhkoputkentulehdus. Viimeisen viiden vuoden - muistankohan oikein - aikana jokaisen syksyn lopuilla tai talven jo orastaessa olen sairastanut rajun flunssan ja sen seurauksena sitten saanut antibioottikuurin keuhkoputkentulehdukseen. Keväällä tällaista ongelmaa ei ole, eikä itse asiassa juuri talvellakaan, ne ensimmäiset pakkaskelit jolloin hetkittäin on vielä loskaa ja saattaa jopa sataa vettä ovat minun terveydelle ne tuhoisimmat. Ja voi olla, että 90-luvun lopulla todettu kirjepölyn aiheuttama orastava työperäinen astma on edelleen olemassa oleva ongelma ja osa syy jatkuviin syksyisiin keuhkoputkentulehduksiin. Lääkettähän minulla ei ole tähän orastavaan astmaan enää, ei ole ollut 13-vuoteen.

vlad.

 

[Musta Nuoli]

Astma se minullakin on, tosin nykyisin vähemmällä lääkityksellä. Lähinnä avaava lääke tarvittaessa. Keuhkoputkentulehdukset ovat minullekin tuttuja, ja muutama vuosi sitten sairastamani keuhkokuumeen jäljiltä olen yrittänyt vältellä tilanteita, joista keuhkoputkentulehduksille pahiten altistuisin, koska kuulun muutenkin terveydellisesti ns. riskiryhmään enkä halua ainakaan uutta keuhkokuumetta. Enkä missään nimessä uutta sydänlihastulehdusta, vanhankin jälkiseuraukset ovat nyt kestäneet yli kolme vuotta.

Kylmän ja raa'an ilman hengittäminen ja fyysinen rasitus ovat yhdistelmä, joka on huonoja tuloksia tuottanut. Enkä oikein ole innostunut siitäkään ajatuksesta, että pyöräilisin kasvot peitettynä kuin kommando tai anarkistiterroristi, joten pyörä menee minulla telakalle yleensä viimeistään lokakuun alussa, joskus aikaisemminkin. Usein tähän liittyy minullakin flunssa tai keuhkoputkentulehdus, pitkälti samoista syistä kuin sinullakin.

Yleensä olen fillarin huhtikuussa kaivanut taas esiin, mutta esimerkiksi nyt en ole tätä tehnyt, koska tuuli on ollut yltiöpäisen kova ja kelit ovat olleet nyt sateisia ja melko koleita. Ei pyöräilykään erityisen mukavaa ole, mutta siinä pääsee sentään kohtuuajassa eteenpäin ja voi motivoida itsensä vaikkapa polkemalla lähimpään kauppakeskukseen asioille ja takaisin.

Toki jonkinlainen kuntoliikunta, edes ne kävelyt, olisivat ehdottomasti paikallaan. Samoin sisäaktiviteetit kuten vaikkapa edes se pingiksen pelaaminen. Siinäkin tulee hiki, kun pari tuntia vetää. Liikunta ja liikkuminen vain on tuhottoman tylsää ja epämiellyttävää, erityisesti kävely yksinään on puuduttavaa. Sisälajeja ja mitään palloilulajeja ei taas voi yksinään harrastaa, pingikseenkin vaadittaisiin vähintään kaksi pelaajaa.

 

[ms.qvist]

Sisälajeja ja mitään palloilulajeja ei taas voi yksinään harrastaa, pingikseenkin vaadittaisiin vähintään kaksi pelaajaa.

Onnistuihan se pingiksen pelaamin yksin Forrest Gumpiltakin niin miksei sitten sinulta...

...joten ei muuta kuin pöytä seinää vasten ja maila käteen ja palloa liikkeelle!

vlad.

 

[Musta Nuoli]

Yhdellä kaverillani on kotona yli 800 euron pingisrobotti, kone joka ampuu syöttöjä eri ohjelmointien mukaan. Tuollaiseen en ihan viitsi satsata, vaikka olen tuota kerran testannutkin. Jostain syystä oli pakko pistää kone ampumaan täydellä voimalla ja teholla sekä pelata ilman paitaa. Kivulias kokemus, kun robotti lätkäisee pallon maksimiteholla vatsaan tai rintaan.

Forrest Gumpia en ole tänä päivänäkään saanut katsotuksi loppuun asti, vaikka sillä omat ansionsa onkin. En vain pääse yli täysin typerästä suklaarasiavertauksesta, jonka mukaan elämä on kuin suklaarasia eikä koskaan tiedä, mitä sieltä tulee.

Totta kai sitä tietää, mitä suklaarasiasta tulee, ellei ole lukutaidoton imbesilli, joka ei osaa katsoa konvehtirasian takakantta tai sisäkantta, jossa erimuotoiset konvehdit on kuvattu ja kerrottu, miltä ne maistuvat. Myös tuoteselostuksen lukeminen auttaa. Tosin Forrest Gump oli ilmeisen lukutaidoton imbesilli, joten kenties hänen elämänohjeensa on tarkoitettu kansalaisille, jotka eivät hahmota erimuotoisia konvehteja toisistaan.

Tai sitten suurin osa meistä ei hahmota konvehteja toisistaan ja yllättyy sittenkin, kun saman muotoinen konvehti maistuu toisellakin kerralla yhtä pahalta kuin ensimmäisenä, näin vertauskuvallisesti ajateltuna. Samoihin virheisiin sitä ainakin moni sortuu, enkä minäkään ole poikkeus.

Ehkäpä katson Forrest Gumpin tässä jossain välissä kuitenkin, jahka aika on kypsä. Minulla se on dvd-muodossa jonkun Tom Hanks -tuplalevypakkauksen toisena elokuvana.

 

[Mr.Fox]

Selkä on ollut nyt aivan jumissa kaksi viimeistä päivää tai paremminkin yötä. Mikäli mä yhtään omaa kroppaani tunnen, niin kuumetta on tulossa. Aiemmin olen hieman yrittänyt perinteisellä lääkityksellä parantaa oloani, mutta tänä iltana ajattelin tempaista pari olutta pohjille ja hetki sitten siirryin lämpimiin rommitoteihin. Viime yönäkin heräsin varmaan 3-4 kertaa siihen, kun hikoilin kuin pieni sika. Tänä yönä ajattelin ainakin hoitaa tajun pois toivottavasti aamuun saakka.

Vähän siellä sun täällä netissä pyöriessäni löysin "mielenkiintoisen" sivuston. PenaServeri vaikuttaa vähän Pasi Viheraho vol.2:lta. Mikäköhän idea näinkin "mielenkiintoisen" sivuston ylläpitämisessä mahtaa olla? Yhtä kaikki - onpahan näitäkin juttuja tullut luettua jo toisenkin rommitotin ajan. Mikäli kaipaat kuvitettua ohjetta vaikkapa kermaisen jauhelihan valmistusprosessista tai paskalla käymisestä, niin...

Ihmisen asialla - PenaServeri
(...vastuu siirtyy nyt lukijalle...)

 

[Musta Nuoli]

Taas mennään perinteisellä metodilla. Töiden jälkeen oli pakko levätä ja nukkua pari tuntia. Iltaisin virkistyn aina, koska olen iltavirkku eikä geneettiselle ominaispiirteelle mitään voi. Aamuvirkkuilu on muutenkin Saatanasta. Nyt siis kukun jälleen yöketjussa.

Nyt kyllä jaksaisin ja ajatus kulkee kirkkaana, mutta nämä ajatukset pitäisi kuitenkin sammuttaa, jotta pääsen jollain keinolla aamuvarhain ylös ja töihin.

Aamuheräämiset ovat lehmienlypsy-yhteiskunnan reliikki, jolla halutaan turruttaa puolikkaan väestönosan luovuus, voimavarat ja elämänhalu. Päivät menevät zombie-henkisessä ajatuksien jähmeydessä ja väsymyksessä, yöllä on pakko sitten nukkua väkisin, kesken parhaimman vireen.

 

[ms.qvist]

Valveilla minäkin - kuten tavallista.

Aikomuksenani on kuitenkin sulkea tietokone nettiyhteyksineen hyvin pian ja lueskella hetki ennen nukkumaan käyntiä. Onneksi saan nukkua aamulla pitkään tai suhteellisen myöhään, koska työvuoro alkaa yhdeltä, mutta hiukan kyllä huolestuttaa, koska parina edellisenä yönä olen ollut hereillä ensimmäistä kertaa jo muutaman tunnin unien jälkeen ja siitä eteenpäin tunnit ovatkin sitten olleet horteessa vuoteessa pyörimistä.

Oikeastaan minun ei pitäisi lainkaan ihmetellä tällaista käytöstä, stressi ja voimistuva masennus tämä saa aikaan ja niinpä ilottomuus valtaa päiväni ja kukistaa jopa aiemmin niin antoisia unentäyteisiä hetkiä.

Muuta en toivo kuin että saisin nukkua sinne yhteentoista ja sitten reipaana aterioinnin jälkeen suunnistaa pyöräillen töihin.

vlad.

 

[Mr.Fox]

Nyt siis kukun jälleen yöketjussa.

(Jälleen) Täällä myös!

Olin käytännössä koko päivän vanhempieni luona asentamassa heille uutta tietokonetta ja opastamassa Windows 7:n saloihin. Viimeöiset rommitotit pitivät pahimman kuumeen/flunssan loitolla ja selkäkin tuntui taas paremmalta. Noh, illan päätteeksi ajattelin sitten kivuta saunan lauteille ja venytellä selkäni oikein kunnolla auki.

Kaikki menikin erinomaisesti, ja selkä tuntuu paremmalta kuin varmaan viikkoon. Kunnes... loikoilin lauteilla kylkiasennossa (vasen) ja venyttelin oikeaa jalkaani kattoon, alas, kattoon, alas. Yht'äkkiä jotain rusahti oikean alaselän paikkeilla lantion yläreunassa. Joku hermo tai joku puristui tai jäi väärään asentoon. Oikea jalkani napsahti hetkeksi lähes tunnottomaksi. Kipu oli lähes sanoinkuvaamaton, ja lauteilta alas pääsykin tuntui järkyttävältä kidutukselta. Loppujen lopuksi tulin lauteilta alas periaatteessa vasemman jalan ja molempien käsien varassa. Leuanvetotangossa roikkuessa palaset taas tuntuivat rusahtelevan oikeille paikoilleen, mutta edelleen tuolla oikealla alaselässä on sellainen pieni kipupiste, josta säteilee pieniä "vibroja" aivan varpaisiin saakka.

Pitänee katsoa miten hyvin nukuttu yö vaikuttaa asiaan. Ehkäpä puolen tunnin uinti ja samanmittainen venyttely huomenissa ei tekisi ollenkaan hassumpaa.

 

[Eskelarit]

Viime yö tuli oltua kuuteen saakka töissä, joten ei untakaan ole ollut toivoa saada ennen tätä hetkeä.

Kattelin tossa kaks tuntia Netflixsiä (noinkohan kirjoitetaan?) ja taustalla oli/on edelleen joku saatanan AstralTV Subilta. Oli ilman ääniä kun kattelin läppäriltä ja nyt kun lopetin niin oli ihan pakko laittaa äänet päälle. Siis täällä joku muija hölöttää jotain tälle ''selvännäkijälle'', jotain että Jasser Arafat on sille jotain jutellut ilmeisesti hänen unissa ja nyt vaihtu juttu jo Honoluluun.

Teki mieli kirjoittaa ''Pitäisikö itkeä vai nauraa''- ketjuun, mutta tyydyin tähän yöketjuun päivittelemään. Pakkohan toi on saatana sulkea, ei tästä tule yhtään mitään.

 

[Falling Star]

Aamuheräämiset ovat lehmienlypsy-yhteiskunnan reliikki, jolla halutaan turruttaa puolikkaan väestönosan luovuus, voimavarat ja elämänhalu. Päivät menevät zombie-henkisessä ajatuksien jähmeydessä ja väsymyksessä, yöllä on pakko sitten nukkua väkisin, kesken parhaimman vireen.

Voiko tuota enää paremmin kirjoittaa, vaikka itse asiaa tekstiksi pukisi. Äidin puolen suku on just noita agraariyhteiskunnan kasvatteja ja siellä sen kuin hämmästellään, kun tuo saunoo kahdelta ja nukkuu puoleen päivään. Mulle käy helvetin hyvin, tuon ajan päivästä käyn jotakuinkin täysillä, piristyen loppua kohti.

Pääosin olen saanut esimiehen kanssa pelattua hommat silleen, että teen pääasiassa iltoja ja öitä. Tämä johtaa parempaan työtulokseen sekä helpottaa vuorosuunnittelussa; nimittäin jostain ihmeen syystä noita aamuihmisiä löytyy jonoon asti. Mutta onko suunta kuitenkin menossa nuorempien sukupolvien myötä siihen, että meitä ilta- ja yöihmisiä alkaa olla kasvavissa määrin? Koskahan yhteiskunta ja virastotkin alkaisivat pyöriä siten, että asioita voisi hoitaa oman mieltymyksensä mukaan..

 

[ms.qvist]

Teen historiaa ja näillä minuuteilla tulen siirtymään tästä makuuhuoneen puolelle unia katselemaan, tai toivon niin käyvän. Pelkään kyllä, että raskaan ja pitkäksi venyneen iltavuoron jälkeen tilanne on se, että kehoni käy ylikierroksilla vielä pitkät tovit ja niinpä nukkuminen vaihtuu vuoteessa pyörimiseksi ja toivottomuudeksi ja lopulta huomaan valvoneeni suurimman osan yötä aamulla kellon (lue kännykän) herättäessä minut töihin 5:50.

Tänä nimenomaisena hetkenä tunne ainakin on se, että kehoa kihelmöi kauttaaltaan ja vaikka tunnen itseni todella väsyneeksi raatamisen jälkeen, en kuitenkaan tunne oloani sellaiseksi, että nukahtaisin helposti - aivan kuin olisi urheillut rajusti ja keho on fyysisesti väsymystilassa mutta psyykkisesti käy vielä rajusti ylikierroksilla rasituksen jäljiltä.

No mutta koetetaan selviytyä hengissä ja huomenna sitten aamuvuoroon reippain mielin, tai jos ei aamuvuoroon niin töhin mennessä laulen hymynkare huulillani "reippain mielin rekkain alle, koska se tuntuu niin ihanalle" ja niinpä sitten sujahdan pyörälläni ensimmäisen vastaan tulevan rekan säleikköä vasten.

vlad.

 

[Freddie Freeloader]

No mutta koetetaan selviytyä hengissä ja huomenna sitten aamuvuoroon reippain mielin, tai jos ei aamuvuoroon niin töhin mennessä laulen hymynkare huulillani "reippain mielin rekkain alle, koska se tuntuu niin ihanalle" ja niinpä sitten sujahdan pyörälläni ensimmäisen vastaan tulevan rekan säleikköä vasten.

vlad.

Älä suotta vedä sitä viatonta rekkakuskia mukaan tällaiseen, on niitä muitakin menetelmiä.

Se säe muuten kuuluu, että "reippaina käymme rekkain alle, kun se tuntuu niin ihanalle". Minulla oli poikasena etuoikeus seurata hyvinkin läheltä tämän albumin syntyä.

 

[ms.qvist]

Älä suotta vedä sitä viatonta rekkakuskia mukaan tällaiseen, on niitä muitakin menetelmiä.

En toki!

Jos minä todella haluaisin päättää päiväni niin löytäisin työpaikaltani oivia apuvälineitä siihen ja voisin tehdä teon siten etteivät ulkopuoliset joutuisi kovinkaan rumaa jälkeä siivoamaan. Ehkäpä hiukan paskaa ja kusta lattialla, jollen sitten Musta Nuolen ohjetta toteuttaisi ja teippaisi itseäni wc-pytylle kiinni housun nilkoissa - niinpä ne paskat ja kusetkin päätyisivät sinne minne kuuluvat ja minä saisin lopullisen rauhan ja samaten "rakkaat" omaiseni pääsisivät minusta lopullisesti eroon.

vlad.

 

[Freddie Freeloader]

No hyvä.

Itse olen taipuvainen ollut ajattelemaan tuollaisten aatosten vallatessa mieleni (jota tapahtuu aina aika ajoin, luulen että kaikilla vähänkään ajattelevilla ihmisillä on sama kohtalo) jotakuinkin niin, että:

"Ei helvetti. Kaikki nämä vuodet ja kaikki se vaivannäkö, tässäkö se nyt muka on? Ei käy, olen taatusti ansainnut enemmän. Ja minähän muuten otan selvää, mitä se enemmän on."

 

[Musta Nuoli]

Ehkäpä hiukan paskaa ja kusta lattialla, jollen sitten Musta Nuolen ohjetta toteuttaisi ja teippaisi itseäni wc-pytylle kiinni housun nilkoissa - niinpä ne paskat ja kusetkin päätyisivät sinne minne kuuluvat ja minä saisin lopullisen rauhan ja samaten "rakkaat" omaiseni pääsisivät minusta lopullisesti eroon.

Metodini on mielestäni muuten varsin toimiva, siisti ja jälkien korjaamisen kannalta sovelias, mutta siinä pitäisi vain jotenkin varmistua, että henki lähtee.

Metodiinhan alun perin sisältyi edellä mainittu teippaus kiinni wc-pytylle ja muovipussi päähän henkeä salpaamaan, mutta hengen olisi syytä salpautua eikä aiheuttaa esim. pysyvää aivovauriota kun yli-innokkaat pelastajat ehtivät hätiin. Ja mikään K-marketin muovikassi ei kävisi, ne kun eivät kestä nykyisin mitään. Laatu on heikentynyt ja kassit ovat ohentuneet. Oi aikoja, oi tapoja. Vanhat Ruokavaraston kassitkin olivat vahvempia, Tarmolan kasseista puhumattakaan.

Muukin konsti päästä hengestään kävisi, mutta teippaus wc-pytylle olisi vain tulevan siivoojan kannalta huomaavaisempaa, kun kuoleman hetkellä irronneet ulosteet ja virtsat (sekä miehellä myös spermat - tämähän kuuluu myös asiaan, varsinkin jos satutaan hirttämään jolloin syntyy myös jämäkkä mutta siinä tilanteessa varsin vähän nautintoa tuottava erektio) valuvat wc-pyttyyn ja ne voi huuhdella pois.

Jos olisi kanttia vetää ranteet tai toinen ranne auki, niin käden voisi myös teipata kiinni siten, että hurme valuisi johonkin viemäriaukkoon vaikkapa lämpimän veden saattelemana. Ei olisi koaguloituneesta verestä niin paljon riesaa sotkun putsaajille.

Huomaavaisuus - tehokkuus - varmuus, siinä elämänhallintamantra oikeaoppiseen elämän päättämiseen omin käsin.

Tuo elämänohje "otan selvää, mitä se enemmän on" ei toimi siinä tapauksessa, jos uskoo elämän tai olemassaolon vielä jatkuvan jossain muodossa, silloin voi helpommin lähteä ottamaan selvää tuonpuoleisesta ja käynnistää peli alusta uudestaan.

 

[Freddie Freeloader]

Tuo elämänohje "otan selvää, mitä se enemmän on" ei toimi siinä tapauksessa, jos uskoo elämän tai olemassaolon vielä jatkuvan jossain muodossa, silloin voi helpommin lähteä ottamaan selvää tuonpuoleisesta ja käynnistää peli alusta uudestaan.

No minulla ei ole tuota ongelmaa, koska en mihinkään tuonpuoleiseen usko.

Sinä päivänä, kun henki päästäni pakenee ja tietoisuuteni sammuu, niin jäljelle ei jää mitään muuta kuin kasa lihaa, luita ja sisäelimiä (voi siinä vähän läskiäkin olla mukana, toivottavasti ei ihan hirveästi), joka alkaa mädäntyä saman tien.

Olen kertonut läheisilleni, että kun se aika koittaa, niin saatte tehdä ruumiillani ihan mitä haluatte, jauhaa sen vaikka minkinrehuksi, jos siltä tuntuu. Minä en enää ole siellä, minä olen poistunut. Minua ei enää ole.