Yöketju (klo 24:00–06:00)

  • 482 097
  • 5 194

Kumielvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Paltamon Pantterit
Murheen musta mieli tähän kappaleeseen on ihan sopiva päättää tämäkin ilta ja jäädä miettimään taas maailman menoa ja oman mielen syövereitä. Tuosta on tuo mun allekirjoituskin napattu. Asa on nero.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Väsytti rankan työpäivän jälkeen. Kannatti varmaan ehdottomasti mennä töiden jälkeen olla hereillä jokusen tunnin, mennä "pikku torkuille" puoli kahdeksalta ja herätä nälkäisen kissan läpsimiseen* puolenyön aikaan. Aamulla pitäisi mennä taas töihin. Toki nyt ei väsytä yhtään, eikä tule väsyttämään. Aamulla varmasti väsyttää ja kovasti väsyttääkin.

* = Apua, olen perheväkivallan uhri, apua. Minua läpsitään tassulla naamaan jos en herää antamaan sapuskaa, jos en nouse niin kynnet otetaan esiin. Toisinaan lyönnit vaihtuvat hellyydenosoituksiin ja karkea kieli nuolee silmäkuoppiani, mutta silloinkin partaani voidaan repiä kunnes ymmärrän oman parhaani. Kun minut on karkoitettu vuoteelta, toinen kissoista ottaa paikkani ja valvoo etten enää palaa takaisin. Kirjoitan tätä viestiä pärelampun valossa ja toivon, etteivät kissat 1 ja 2 huomaa kun sujautan viestini Jatkoaikaan.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Tässä olisi monta yötä voinut kirjoitella yöketjuun, mutta enpä ole viitsinyt. Nyt lienee taas aika aktivoitua tällä suunnalla.

Sellainen päivä. Tiistaina aamulla piti jeesata velipoikaa hakemalla autonsa, piti käynnistää kaapeleilla oman autoni kautta - siitä sitten minä otin tehtäväkseni ajaa tuo hänen ajokkinsa meille ja lainasin omaa autoani, jotta mies pääsee töihin. Operaatio onnistui ja tänään sain autoni takaisin. Sillä kelpasi sitten pöräytellä tänään lääkärille, jonka jälkeen visiitti apteekkiin ja sitten autolla kotio.

Äärimmäisen kiintoisaa informaatiota siis. Kolmena iltana perätysten jalkapalloa televisiosta, ensin maanantaina tylsähkö Valioliiga-matsi, eilen ja tänään puolestaan UCL:ää. Ei ole kuitenkaan MM-kisoja voittanutta, odotus on kova.

Sitä ennen toki aivan pian alkavat jääkiekon divisioonien MM-kisat nyt huhtikuussa, toukokuussa taasen Valko-Venäjällä ylimmän tason kisat. Toukokuu on muutenkin mainio kuukausi, paras kaikista - tänä vuonna vielä erityisempi. Sitten on vielä lakkiaiset, mutta siitä en liiemmin iloitse, ihan perseestä moinen ja pilaa osaltaan tuon (toivottavasti) erinomaisesti sujuneen kuukauden.

Lienee monen mielestä kummallista, etten odota lakkiaisia innolla. Jotenkin vain teennäinen olo tulee koko jutusta. Sukulaiset ja tuttavat esittävät olevansa tuona yhtenä kirottuna päivänä niin kiinnostuneita minun elämästäni, mutta sitten loput 364 päivää vuodesta eivät ole käytännössä missään tekemisissä kanssani. Vuoden päästä lakkiaisista varmasti ovat unohtaneet, mihin olen pyrkinyt opiskelemaan ja olenko jo käynyt armeijan. Joku varmasti keksii sanoa minun kasvaneen silmissä, vaikka pituutta ei ole tullut vuoden sisään kuin senttimetrin verran. Tähän lisättynä se, että vierastan tilanteita, joissa olen juhlittavana tai huomion erityisenä keskipisteenä. En tykkää, pidän enemmän muita ihmisiä koskevista juhlista. Minun puolestani ei tarvitsisi kenenkään raahautua paikalle, kun en itsekään ole kiinnostunut. Tietysti sitten vielä oletetaan jotain alkoholintäytteisiä lakkiaisbileitä, mutta vihaan tuota myrkkyä sydämeni pohjasta ja kyse on melkeinpä myös jopa periaatteesta.

Alkoholi on paskaa myrkkyä, enkä tiedä, miksi minun pitäisi sitäkin juoda, vaikka iän puolesta se olisi jo minulle sallittua.

Älkää käsittäkö väärin, elämä ihan oikeasti hymyilee. Yön tunteina pieni vuodatus on silti aina paikallaan, jos sille päälle sattuu.

Edit: Toivottavasti olet, Musta Nuoli, hakenut apua tuota "perheväkivaltaa" koskien. Olikohan Fingerporissa taannoin joku hulvaton strippi, joka sivusi aihetta perin hupaisasti... No, nyt en myöhäsellä jaksa netin syövereistä tuota kaivella.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tässä olisi monta yötä voinut kirjoitella yöketjuun, mutta enpä ole viitsinyt. Nyt lienee taas aika aktivoitua tällä suunnalla.

Minullakin on jo useamman yön paussi tähän ketjuun vaikka hereillä kyllä olen ollut niinäkin öinä jolloin en ole mitään ketjuun kirjoitellut.

Eilen kävin nukkumaan siinä kolmen aikoihin yöllä, tai oikeastaan tuolloin menin vuoteeseen mutta vuoteessa sitten luin vielä aikani Theoren Fleuryn elämäkertaa ennen kuin lopulta vedin peiton korville ja kävin nukkumaan.

Sitä edellisenä yönä olinkin sitten töissä, mutta periaatteeni on se, että työajalla ei kirjoitella mihinkään - ei edes tauon aikana, joten niinpä jäi puumerkin piirtäminen väliin. Aivan kuten jäi sunnuntain ja maanantainkin välisenä yönä, jolloin valvoin tiiviisti töitä tehden aamuun saakka.

Kummankin yövuoron jälkeen aamulla kotiin polkiessani vallalla oli tunne, jonka mukaan oikeastaan nautin työnteosta enää vuoroissa, kaikki muut vuorot ovat yhtä tuskaa ja ahdistusta ja niiden jälkeen tunnen itseni "epäkelvoksi" työntekijäksi. Yöllä kaikki on toisin ja silloin tunnen itseni onnistuneeksi aamulla töistä kotiin lähtiessäni - oi, saisinpa tehdä jatkuvaa yövuoroa...

vlad.
 

Nick Neim

Jäsen
Vladin tavoin alkuviikko tuli oltua yöt hereillä töissä, joten rytmi on jäänyt jälleen päälle. Huomenna onneksi vasta iltavuoroon joten hyvin ehtii vielä nukkua, jos suht "aikaisin" unta saisi.

Jawsin kirjoituksesta tuli mieleeni oma suhtautuminen jalkapalloon - tai pikemminkin urheiluun - ja sen suhtautumisen muuttuminen. Junnuna tuli potkittua palloa lähes kymmenen vuotta, ja seurasin tuolloin jalkapalloa (kuten kaikkea muutakin urheilua) todella tiiviisti. Olin kymmenen vanhana jo faijaakin pahempi penkkiurheilija, ja silloin lauantaiset Valioliiga-matsit Yleltä ja Hockey Nightit Maikkarilta sunnuntaisin tuntuivat juhlapäiviltä. Puhumattakaan formuloista, joissa lähtö oli aina nähtävä, oli kisat missä tahansa päin maailmaa.

Teininä tuli urheiluähky, jos sitä voi sellaiseksi kutsua. Omat harrastukset, eli jääkiekko ja jalkapallo jäi, oma liikkuminen noin muutenkin jäi, ja kaiken muun urheilun paitsi jääkiekon seuraaminen jäi. Jalkapallo oli helvetin tylsää, formulat eivät kiinnostaneet, yleisurheilu muuttui paskaksi. Liigaa ja änäriä seurailin enemmän ja vähemmän tiiviisti.

Tässä kuluvan vuoden aikana urheilukipinä on palaillut, ja monet urheilulajit ovat jälleen alkaneet kiinnostamaan, yleisurheilusta talvilajeihin. Aloitin säbänkin syksyllä, ja pari viikkoa sitten varmistui nousu sarjatasoa ylemmäs nollalla tappiolla. Jalkapallo telkkarista katsottuna on jälleen jännää, ja odottelen innolla pesäpallokauden alkamista Tahkon pelien takia. Jalkapallo on tällä hetkellä nousemassa mulle taas ihan jääkiekon rinnalle, ja kesän kisoja on täällä(kin) odoteltu innolla. Urheilu on jälleen mukavaa, ja se jos mikä on mukavaa.

Varmaan helvetin sekava teksti kun luurilla tätä näpyttelin, mutta kai tähän aikaan saa jo sekava olla?
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Yön pimeydessä tulee ihmeteltyä, että mitä oikein tapahtuu foorumin kulisseissa ja softassa, kun tämä nykyisin pätkii, hidastelee ja jumittaa mitä kummallisimpiin kellonaikoihin. Nytkin on pirun hidas, vaikka kello on 02.30 yöllä. Ei luulisi kauheaa ruuhkaa olevan. Sen nyt ymmärtää, että silloin on vähän ruuhkaa jos on joku olympiafinaali menossa, mutta hidastelut ja pätkimiset ovat nykyisin arkipäivää.

Toukokuu, tuo lakkiaisten aika. Omista lakkiaisistani tuntuu olevan ihmisikä. Tai onhan niistä, 18 vuotta. Siinä ajassa ehtisi yhden ihmisen kasvattamaan aikuiseksi. En oikein edes muista koko tapahtumasta mitään, mairean tekopirteitä hymyjä taisi tuolloin olla ja sukulaisia hymistelemässä. Kekkuloin puku päällä sekä lakki päässä ja tunsin itseni naurettavaksi.

Loppuillasta sorruin sekä kuohuviinin kiroihin että illalla vokottelemaan naapurin pari vuotta nuorempaa tyttöä, joka ei sitten kuitenkaan lämmennyt. Ehkä hyvä niin. Taisin tehdä tyhjänpäiväisen bussimatkan keskustaan ja tulin sieltä takaisin noin tunnin sisällä, täysin tyhjää ja merkityksetöntä tuokin. Seuraavana maanantaina sitten muistaakseni ilmoittautumaan kortistoon, taisin saada sossustakin rahaa joksikin aikaa kun pyrin opiskelemaan enkä sitten päässytkään yhtään mihinkään, enkä saanut töitäkään. Siitä tuli sitten ns. välivuosi.

Kauhean nuorelta minä näytän ylioppilaskuvissa. Nyt näytän partaiselta Charles Mansonin, hipinretkun ja Jeesuksen Kristuksen välimuodolta. Täytyneekin muistaa ajaa "pudotuspeliparta" tiehensä ennen pääsiäisviikon lomareissuani, jatkui TuTon kausi silloin tai ei. Voi olla, ettei jatku. Tappio perjantaina ja pronssipeli, siinähän se sitten olisi. Vituiksi uhkaa mennä sekin show.
 

Kumielvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Paltamon Pantterit
Kolme-neljä yötä taas mennyt sillai että tullut valvottua neljään-viiteen ja (suht) aikaseen töihin. En kyllä tajua. Eilenkin oli hirmu hyvin käytetty ilta. Katsoin (Bill Murrayn takia) Where the wild buffalos roamin, hauska oli verrata Murrayn ja Deppin Hunter S. Thompsoneita. Sitten katoin Basil Hiiri- Mestarietsivän. Netflix on yövirkun ystävä- tai pahin vihollinen. Samalla piirtää töhertelin kaikkea vitun tyhmää. Huomennakin olisi suht aikaista herätystä niin eiköhän se mene Detroit-Bostonin parissa ja sitten varmaan taas joku kuningasidea-elokuvamaraton perään. Kyllä voi ihminen olla pöljä.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tänään ajattelin käydä ajoissa nukkumaan, mikä on tietenkin kovin suhteellinen käsite, mutta aikomuksenani oli kyllä käydä nukkumaan jo hetimmiten yhden jälkeen - joten se siitä ajoissa nukkumaan käymisestä. Niin se vaan on viisarit vierineet jo päälle kahden ja edelleen olen hereillä miettien sitä, että mitä tekisin seuraavaksi.

Tänään töissä hiukan hämmästelin sitä kun eräs työkaverini kertoi minulle käyvänsä aina nukkumaan siinä kymmenen aikoihin, viimeistään yhdeltätoista - minulle täysin mahdoton ajatuskin kuvitella, että kävisin nukkumaan niin aikaisin. Vaikka minulla olisi aamuvuoro, jolloin joudun heräämään ennen kuutta, kävisin nukkumaan vasta puolen yön jälkeen ja joitain iltoina kello on ollut jo peräti yksi kunnes olen vuoteeseeni kömpinyt nukkumaan, tietäen sen, että aamulla herätessäni olen pirun vihainen ja käyn hitaalla ensimmäiset pari tuntia.

Onneksi huomenna eli tänään saan nukkua pitkään, iltavuoro alkaa vasta kahdelta, joten jospa nukkuisin sinne puolenpäivän tietämille.

vlad.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Huh, kovin on kiireistä divarikisojen parissa. Monta päivää samanmoista vielä luvassa huhtikuun aikana. Eikä se riitä, toukokuussa mennään sitten korkeimman tason skaboja. Kesäkuussa futiksen MM-kisat. Pitäisi kaiketi aloittaa pääsykokeisiin lukeminen jossain vaiheessa. Kesätyöpaikkaakaan ei vielä ole, tulee kiire.

Eilen menin nukkumaan tismalleen klo 21:50, ennätykseni pitkään aikaan. Enpä muista, milloin viimeksi olisin painanut unta palloon noin aikaisin. Nyt sitten vastineeksi noille liki 13 tunnin(!) yöunille jonkin aikaa valvomista. En varmastikaan ole ainoa palstalainen yön pimeydessä.

Voisivat palauttaa hakutoiminnon palstalle. Kiinnostaa tietää, montako viestiä olen tänään lähettänyt palstalle. Aivan liian monta, sen tiedän.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Voisivat palauttaa hakutoiminnon palstalle.

Tämä vähän ihmetyttää, että missä vika. Kiinnostaisi lähinnä lukea pelikiellon saaneiden viestejä. Nyt kun kerrankin olisi hyvää aikaa viihdyttää itseään nimimerkkien/ihmisten parissa, joita ei muutoin kohtaa.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Voisivat palauttaa hakutoiminnon palstalle. Kiinnostaa tietää, montako viestiä olen tänään lähettänyt palstalle. Aivan liian monta, sen tiedän.

Vaikka hakutoiminto ei olekaan päällä niin voisin päätellä, että minun kirjoitustahtini on nyt hiukan rauhoittunut verrattuna parin kolmen viikon takaiseen aikaan, jolloin käytiin kiivasta keskustelua useammassakin minua kiinnostavassa ketjussa. Ketjujen aihealueet nyt tietyllä tapaa sipaisivat toinen toisiaan, koska Ukrainan tapahtumien myötä NATO-keskustelu oli pinnalla aivan kuten Venäjän tilasta käytävä keskustelu. Nyt keskustelu on rauhoittumaan päin vaikka jännitys itse asiassa Ukrainan itä- ja kaakkoisosissa ei juurikaan ole lientynyt - onko tämä sitten tyyntä myrskyn edellä vai ollaanko siirtymässä kyseisessä kriisissä aktiivisemman toiminnan ajasta "asemasodan" tilaan. Tähän saanemme vastauksen muutaman viikon kuluessa.

vlad.
 

faro

Jäsen
Voisivat palauttaa hakutoiminnon palstalle. Kiinnostaa tietää, montako viestiä olen tänään lähettänyt palstalle. Aivan liian monta, sen tiedän.

Sama kiinnostaisi itseäni. Tänään on tullut kirjoiteltua aika monta viestiä tälle palstalle. Otteluseurantaketjuihin toki suurin osa ja osittain aika turhiakin viestejä. En tiedä miksi, mutta tänään on ollut jotenkin terästäytynyt fiilis ja on vain tehnyt mieli kirjoittaa. Outoa.
 

HockeyForLife

Jäsen
Suosikkijoukkue
Wild
Minä puolestani menetän neitsyyteni tätä ketjua kohtaan! Väsyttää... NHL:n seuraaminen ei ole tehty suomalaisille kovinkaan helpoksi. Kaks tuntia yön päämatsin alkamiseen.. Tänään tullut katsottua jo lätkää suhteellisen paljon; Raksilassa Kärpät-Saipa, sitten Boston-Flyers ja päälle vielä loput Colorado -pelistä.. Kofeeiini (tuli blackout sanan kirjoitusmuodosta..) on hieno keksintö
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Siivosin äsken keittiöni ruokakaappeja, lähinnä pahamaineista ja pelättyä kuivaelintarvikekaappia. Olen näköjään tunkenut erinäisiä tarvikkeita kaappien ylähyllyjen perukoille silloin kun tähän asuntoon muutin 2008 ja unohtanut niitä sinne. Osa tuli nytkin vastaan v. 2008 päiväyksellä, yllättävän paljon myös vuoden 2011 leimoilla.

Lisäksi syystä tai toisesta yhden kaapin pohjalta löytyi oudosti pullistunut tomaattimurskasäilyketölkki, joka oli mennyt vanhaksi 2005. Siirsin sen varovasti metallinkeräysastiaan ennen kuin se räjähtää.

En ole tosiaan viime aikoina tai vuosina kauheasti enää jaksanut kokkailla, enkä varsinkaan leipoa. Tästä lisätodisteena myös kolme eri kuivahiivapussia, joista vanhin oli mennyt vanhaksi 2004 eli kymmenen vuotta sitten. Olen näköjään ostanut aina uuden pussin kun vanha on imeytynyt itsestään kaapin hyllyjen syövereihin. Samasta syystä minulla varmaan oli kolme kaakaojauhepakettia. Mikä on hyvä saldo ihmiselle, joka ei edes juo kaakaota, ainakaan maitoon tehtynä.

Nyt heitin huit helvettiin vanhat ja muinaiset tavarat. Jonkun jauhopussin, avaamattoman pastapaketin ja sen sellaisen jätin.

Toivottavasti tuo säilyketölkki ei tosiaan toimi minään käsikranaatin vastineena ja poksahda nyt kun sitä liikutin.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Ei sillä, että ketään varmaan kiinnostaa, mutta ajoin pudotuspelien aikana kasvattamani parran tänään pois. Aikamoinen reuhka olikin kasvanut, valitettavasti tosin hyvin epätasaisesti. Kun ei joka kohtaan naamassa karva kasva samalla tiheydellä, niin tuosta ei niin hyvä seuraa ilman muotoilua.

Harkitsin palaamista normaaliin statukseeni eli viikset plus siitä alas pieni leukaparta "evil Spock"-tyyliin (kuvassa peiliulottuvuuden pahan Spockin parta), mutta keväisen kaudenlopetus- ja puhdistautumisriitin yhteydessä repäisin ja ajoin koko hoidon pois, viiksineen partoineen päivineen. Parempi näin, kun Spock-malli oli pleijarien myötä muuttunut "denso kadulta tai vähintäänkin kommunisti"-malliksi.

Nyt olen sitten ainakin tilapäisesti sileäleukainen. Näytänpä rumalta, ja leuan alla on ylimääräistä nahkaa. Näytän jotenkin loppuun ajetulta muutenkin. Varmaan sitä olenkin kovan työstressin ja pitkään jatkuneen kestovitutuksen myötä, mutta täytyy sanoa, että Spockin parta on minulle paljon parempi vaihtoehto. Peiliulottuvuuden Spock tiesi mitä teki.

Tuohon malliin olen ainakin tottunut vuosien varrella, ei minusta enää sileäleukaiseksi poikaseksi ole. Ajokortissa on vielä kuva minusta sileäleukaisena opiskelijapoikana, se näyttää jotenkin oudolta.
 

madeOFspade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Itsekin kasvatin pudotuspeliparran Ässien A-nuorten poffien ajaksi. Jäi myös vähän pidemmäksi aikaa :D

Viikko sitten ajoin pois, on se vaan kamalaa sellaista kunnon reuhkaa leikata. ½h meni että sai naaman siihen kuntoon miltä se normaalisti näyttää.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
- Kamala kirjoitustahti nyt, johtuu toki divarikisoista, mutta eilen kirjoitin 30 viestiä ja tänään jo 23 (tässä tulee 24. viestini tänään). Huomenna onneksi hieman rauhoittuu, kun ei taida striimejä olla.

- Tänään siis oli jääkiekkoa ja formulaa. Oli muuten todella hyvä kisa. Muutenkin hieno alku F1-kaudelle tänä vuonna. Jääkiekko ei puolestaan petä koskaan, oli taso mikä tahansa.

- Päivän hienoin hetki oli tosiaan löytää tuo YouTube-video. Hienosti tehty, en panisi pahakseni, jos Jatkoaika-aiheisia videoita tuonne ilmestyisi lisää.

- Olen huolissani musiikkimaustani. Australialainen elektronista rockia ja DnB:tä soittava bändi nimeltä Pendulum on viime päivinä iskenyt, ja sitä on tullut kuunneltua paljolti. No, genreistä viis, jos kuulostaa hyvältä.

Sellaisin miettein tänä yönä. Siellä se kuunsirppi möllöttää ihan samassa kohdassa kuin viime yönä näihin aikoihin. Ja minä istun samassa paikassa kuin viime yönä tähän aikaan. Samaa ympyrää kierrämme myö, siis minä ja kuu.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Vau. Tein tänään urheilusuorituksen. Olin kavereiden kanssa pelaamassa pingistä pari tuntia. Viimeksi onkin tullut käytyä pelaamassa viisi kuukautta sitten. Hankalaa tämäkin, kun yksi peliporukasta asuu Porissa ja toinenkin naapurikaupungissa. Aiemmin tullut käytyä kerran kuussa tai parin kuukauden välein, nyt venyi väli kohtuuttomaksi.

Viimeisen viiden kuukauden aikana en sitten olekaan minkäänlaista urheilua ehtinyt tai jaksanut tai halunnut harrastaa. Paitsi jos kävely sellaiseksi lasketaan - olen 30-60 minuutin kävelylenkkejä kävellyt satunnaisesti kelien ja fiiliksen niin salliessa. Hyvä kun edes niitä.

Lisäksi on töissä tullut väkisinkin fyysisiä suorituksia erinäisten painavien kuljetuslaatikoiden siirtely- ja nostotarpeiden iskiessä, pahimmillaan vajaat sata boksia päivässä erään projektin yhteydessä. Siitä saikin selän ja hartiat jumiin.

Inhoan talvikausia muutenkin, ei tule lähdettyä kotoa ulos töiden jälkeen kuin pakolla. Nyt valon ja lämmön lisääntyessä sentään viitsii vähän kävellä ja liikkuakin, kun saatanallinen pimeys, pahuus ja kylmyys ei ole heti yllä kun ovesta ulos astuu. Ehkäpä sitä voisi muutaman viikon päästä kaivaa fillarinkin kellarin perukoilta esiin, jahka päivälämpötila ylittää maagisen 10 asteen rajan. Kylmä kevätkeli kun ei muuta iloa pyöräilijälle tuo kuin keuhkoputkentulehduksen.

Suomen kaupungit pitäisi kattaa Stephen Kingin romaanin ja siihen perustuvan tv-sarjan tapaan isoilla läpitunkemattomilla kupoleilla ja sen jälkeen valaista ja lämmittää sisältä sopivaksi. Loskapaska, räntä ja yli 10 m/s tuulet saisivat jäädä vähän vähemmälle.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Inhoan talvikausia muutenkin, ei tule lähdettyä kotoa ulos töiden jälkeen kuin pakolla. Nyt valon ja lämmön lisääntyessä sentään viitsii vähän kävellä ja liikkuakin, kun saatanallinen pimeys, pahuus ja kylmyys ei ole heti yllä kun ovesta ulos astuu. Ehkäpä sitä voisi muutaman viikon päästä kaivaa fillarinkin kellarin perukoilta esiin, jahka päivälämpötila ylittää maagisen 10 asteen rajan. Kylmä kevätkeli kun ei muuta iloa pyöräilijälle tuo kuin keuhkoputkentulehduksen.

En minäkään pahemmin talvea rakasta, lähinnä välttämätön paha elämässäni ja olemassa olollaan tuo pyöräilijälle pienoisia ongelmia ja yllätyksiä jokainen talvi - toisinaan yllätykset ovat sitten suurempia ja tällöin usein hyvinkin epämieluisia. Mutta riittävällä pukeutumisella olen yleisimmin onnistunut selviytymään hengissä talven pakkasista ja tuiskuista.

Toisin kuin sinulle, minulle syksyn kääntyminen talveksi ja ne ensimmäiset pakkaskelit aiheuttavat yleensä flunssan josta seuraa yleensä keuhkoputkentulehdus. Viimeisen viiden vuoden - muistankohan oikein - aikana jokaisen syksyn lopuilla tai talven jo orastaessa olen sairastanut rajun flunssan ja sen seurauksena sitten saanut antibioottikuurin keuhkoputkentulehdukseen. Keväällä tällaista ongelmaa ei ole, eikä itse asiassa juuri talvellakaan, ne ensimmäiset pakkaskelit jolloin hetkittäin on vielä loskaa ja saattaa jopa sataa vettä ovat minun terveydelle ne tuhoisimmat. Ja voi olla, että 90-luvun lopulla todettu kirjepölyn aiheuttama orastava työperäinen astma on edelleen olemassa oleva ongelma ja osa syy jatkuviin syksyisiin keuhkoputkentulehduksiin. Lääkettähän minulla ei ole tähän orastavaan astmaan enää, ei ole ollut 13-vuoteen.

vlad.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Astma se minullakin on, tosin nykyisin vähemmällä lääkityksellä. Lähinnä avaava lääke tarvittaessa. Keuhkoputkentulehdukset ovat minullekin tuttuja, ja muutama vuosi sitten sairastamani keuhkokuumeen jäljiltä olen yrittänyt vältellä tilanteita, joista keuhkoputkentulehduksille pahiten altistuisin, koska kuulun muutenkin terveydellisesti ns. riskiryhmään enkä halua ainakaan uutta keuhkokuumetta. Enkä missään nimessä uutta sydänlihastulehdusta, vanhankin jälkiseuraukset ovat nyt kestäneet yli kolme vuotta.

Kylmän ja raa'an ilman hengittäminen ja fyysinen rasitus ovat yhdistelmä, joka on huonoja tuloksia tuottanut. Enkä oikein ole innostunut siitäkään ajatuksesta, että pyöräilisin kasvot peitettynä kuin kommando tai anarkistiterroristi, joten pyörä menee minulla telakalle yleensä viimeistään lokakuun alussa, joskus aikaisemminkin. Usein tähän liittyy minullakin flunssa tai keuhkoputkentulehdus, pitkälti samoista syistä kuin sinullakin.

Yleensä olen fillarin huhtikuussa kaivanut taas esiin, mutta esimerkiksi nyt en ole tätä tehnyt, koska tuuli on ollut yltiöpäisen kova ja kelit ovat olleet nyt sateisia ja melko koleita. Ei pyöräilykään erityisen mukavaa ole, mutta siinä pääsee sentään kohtuuajassa eteenpäin ja voi motivoida itsensä vaikkapa polkemalla lähimpään kauppakeskukseen asioille ja takaisin.

Toki jonkinlainen kuntoliikunta, edes ne kävelyt, olisivat ehdottomasti paikallaan. Samoin sisäaktiviteetit kuten vaikkapa edes se pingiksen pelaaminen. Siinäkin tulee hiki, kun pari tuntia vetää. Liikunta ja liikkuminen vain on tuhottoman tylsää ja epämiellyttävää, erityisesti kävely yksinään on puuduttavaa. Sisälajeja ja mitään palloilulajeja ei taas voi yksinään harrastaa, pingikseenkin vaadittaisiin vähintään kaksi pelaajaa.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Yhdellä kaverillani on kotona yli 800 euron pingisrobotti, kone joka ampuu syöttöjä eri ohjelmointien mukaan. Tuollaiseen en ihan viitsi satsata, vaikka olen tuota kerran testannutkin. Jostain syystä oli pakko pistää kone ampumaan täydellä voimalla ja teholla sekä pelata ilman paitaa. Kivulias kokemus, kun robotti lätkäisee pallon maksimiteholla vatsaan tai rintaan.

Forrest Gumpia en ole tänä päivänäkään saanut katsotuksi loppuun asti, vaikka sillä omat ansionsa onkin. En vain pääse yli täysin typerästä suklaarasiavertauksesta, jonka mukaan elämä on kuin suklaarasia eikä koskaan tiedä, mitä sieltä tulee.

Totta kai sitä tietää, mitä suklaarasiasta tulee, ellei ole lukutaidoton imbesilli, joka ei osaa katsoa konvehtirasian takakantta tai sisäkantta, jossa erimuotoiset konvehdit on kuvattu ja kerrottu, miltä ne maistuvat. Myös tuoteselostuksen lukeminen auttaa. Tosin Forrest Gump oli ilmeisen lukutaidoton imbesilli, joten kenties hänen elämänohjeensa on tarkoitettu kansalaisille, jotka eivät hahmota erimuotoisia konvehteja toisistaan.

Tai sitten suurin osa meistä ei hahmota konvehteja toisistaan ja yllättyy sittenkin, kun saman muotoinen konvehti maistuu toisellakin kerralla yhtä pahalta kuin ensimmäisenä, näin vertauskuvallisesti ajateltuna. Samoihin virheisiin sitä ainakin moni sortuu, enkä minäkään ole poikkeus.

Ehkäpä katson Forrest Gumpin tässä jossain välissä kuitenkin, jahka aika on kypsä. Minulla se on dvd-muodossa jonkun Tom Hanks -tuplalevypakkauksen toisena elokuvana.
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Selkä on ollut nyt aivan jumissa kaksi viimeistä päivää tai paremminkin yötä. Mikäli mä yhtään omaa kroppaani tunnen, niin kuumetta on tulossa. Aiemmin olen hieman yrittänyt perinteisellä lääkityksellä parantaa oloani, mutta tänä iltana ajattelin tempaista pari olutta pohjille ja hetki sitten siirryin lämpimiin rommitoteihin. Viime yönäkin heräsin varmaan 3-4 kertaa siihen, kun hikoilin kuin pieni sika. Tänä yönä ajattelin ainakin hoitaa tajun pois toivottavasti aamuun saakka.

Vähän siellä sun täällä netissä pyöriessäni löysin "mielenkiintoisen" sivuston. PenaServeri vaikuttaa vähän Pasi Viheraho vol.2:lta. Mikäköhän idea näinkin "mielenkiintoisen" sivuston ylläpitämisessä mahtaa olla? Yhtä kaikki - onpahan näitäkin juttuja tullut luettua jo toisenkin rommitotin ajan. Mikäli kaipaat kuvitettua ohjetta vaikkapa kermaisen jauhelihan valmistusprosessista tai paskalla käymisestä, niin...

Ihmisen asialla - PenaServeri
(...vastuu siirtyy nyt lukijalle...)
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Taas mennään perinteisellä metodilla. Töiden jälkeen oli pakko levätä ja nukkua pari tuntia. Iltaisin virkistyn aina, koska olen iltavirkku eikä geneettiselle ominaispiirteelle mitään voi. Aamuvirkkuilu on muutenkin Saatanasta. Nyt siis kukun jälleen yöketjussa.

Nyt kyllä jaksaisin ja ajatus kulkee kirkkaana, mutta nämä ajatukset pitäisi kuitenkin sammuttaa, jotta pääsen jollain keinolla aamuvarhain ylös ja töihin.

Aamuheräämiset ovat lehmienlypsy-yhteiskunnan reliikki, jolla halutaan turruttaa puolikkaan väestönosan luovuus, voimavarat ja elämänhalu. Päivät menevät zombie-henkisessä ajatuksien jähmeydessä ja väsymyksessä, yöllä on pakko sitten nukkua väkisin, kesken parhaimman vireen.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Valveilla minäkin - kuten tavallista.

Aikomuksenani on kuitenkin sulkea tietokone nettiyhteyksineen hyvin pian ja lueskella hetki ennen nukkumaan käyntiä. Onneksi saan nukkua aamulla pitkään tai suhteellisen myöhään, koska työvuoro alkaa yhdeltä, mutta hiukan kyllä huolestuttaa, koska parina edellisenä yönä olen ollut hereillä ensimmäistä kertaa jo muutaman tunnin unien jälkeen ja siitä eteenpäin tunnit ovatkin sitten olleet horteessa vuoteessa pyörimistä.

Oikeastaan minun ei pitäisi lainkaan ihmetellä tällaista käytöstä, stressi ja voimistuva masennus tämä saa aikaan ja niinpä ilottomuus valtaa päiväni ja kukistaa jopa aiemmin niin antoisia unentäyteisiä hetkiä.

Muuta en toivo kuin että saisin nukkua sinne yhteentoista ja sitten reipaana aterioinnin jälkeen suunnistaa pyöräillen töihin.

vlad.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös