Olen tainnut olla viimeisen viikon ajan oikeastaan aktiivisempi eri liveseurantaketjuissa kuin itse täällä kierrätyskeskuksessa missä mun viestejä on kaiketi totuttu näkemään. Nyt kun Punis lähti kaiketi pysyvästi palstalta ulos, niin tuli lähes unohdettua tämä yksi suosikkiketjuistani, eli vanha kunnon rakas yöketju!
Mitäs omaan elämään viime aikoina? No ensinnäkin hemmetin siistiä että Starsin kausi jatkuu yhä edelleen. Ei ole ollut vaikeaa löytää motivaatiota tuikata Viaplayta auki öisin, kun "omien" taistelu Lord Stanleysta on yhä elossa.
Mitä tulee jääkiekon ulkopuolisiin asioihin, niin ihmissuhderintamalla pyyhkii tällä hetkellä paremmin kuin aikoihin. Pyyhin pari kuukautta sitten lopullisesti pölyt mitä tulee viime vuosien kaoottisimpaan kaverisuhteeseen omalla kohdallani. Olen joitain runoja meidän tulehtuneelle suhteelle ns. omistanut ja kiinnostuneet varmasti löytänevät ne tuolta "Omat runot" topiikista, ei niistä tässä sen enempää.
No lyhyesti sanottuna tämän kaverin arkirutiineihin kuului spämmiä mulle loputtomasti milloin tekstiä ja milloin kuvaviestejä, monesti vieläpä vain koska hänellä itsellä oli töissä "liian tylsää".
Meidän kaverisuhdehan rakoili jo vuodenvaihteessa. Olin joulukuun alkupuolella käytännössä heikoimmillani ja sain häneltä viestin joka meni "Ei ihme että xxx kyllästy suhun" (silloinen ihastukseni, jonka nimi on luonnollisesti sensuroitu).
Tämä siis siinä kohtaa kun kello oli ties mitä keskellä yötä, olin aivan rätti duuneista ja en lopulta vain enää jaksanut reagoida mitenkään hänen loputtomaan viestitulvaansa.
Niin ja enhän mä ollutkaan kuin auttanut häntä parhaani mukaan omissa naishuolissaan toimien hänelle vielä jonain hiton tinder-profiilianalyytikkona, samalla kun kulissien takana omat naisasiani olivat menossa suoraan sanottuna päin persettä.
Ja sitten hän pistää mulle tosiystävän ominaisuudessa tuollaisen "mukavan" viestin keskellä yötä kun en enää jaksanut vastailla kun olin niin väsynyt. Kypsää käytöstä... blokkasin hänet tuon jälkeen kolmatta kertaa whatsapissa. Tuon episodin jälkeen käsitin että meidän ystävyys oli kuopattu ja en ollut aikeissa puhua hänen kanssaan enää lainkaan.
Aikamatkustamme suoraan huhtikuun alkupuolelle. Tämä samainen kaveri oli aktivoitunut uudelleen Pokemon Go:ssa, pelissä jota ilman tämä kaoottisen dramaattinen ystävyyssuhde olisi tuskin edes alkanut. Olihan kyseessä kuitenkin vanha tuttu samalta ala-asteelta jota itsekin kävin ja olemme _valitettavasti_ lähes naapureitakin.
Hänen pelikaverinsa lisäsi (ilmeisesti pyynnöstä) hänet paikallisten Pokemon-pelaajien pölinäryhmään ja ajattelin mielessäni tuolloin heti "oh shit, here we go again". Yritin pitää chatissa tuon jälkeen ns. matalaa profiilia ja olla huomioimatta koko tyyppiä, mutta eihän kaltaiseni hölösyy osaa tietenkään loputtomiin olla täysin vaiti.
Päädyimme väittelemään lihansyönnistä (hän on kasvissyöjä) ylläri pylläri taas keskellä yötä. Päästiin siinä sitten kuitenkin vähän yllättäenkin välisopuun ja kas kummaa olimmekin taas puheväleissä.
Hetken aikaa siinä anteeksiantavaisena, ihmisten hyvyyteen uskovana naiivina pässinä luulin jo, että ehkä me saadaankin vielä tämä tulehtunut side elvytettyä ja parannettua, kun ei vaan olla koko ajan hengittämässä toistemme niskoihin milloin mistäkin syystä.
Hetken meni taas ihan "jees" kunnes joskus siinä kesä-heinäkuun vaihteessa huomasin että en saa hänen viestispämmiltään taaskaan rauhaa. Joten sen sijaan että vastailisin valikoivasti oman jaksamisen mukaan hänen viesteihinsä, lakkasin vastaamasta hänelle kokonaan kunnes hänellä olisi taas jotain oikeaa asiaa.
Viimeisin privaviesti häneltä tuli muistaakseni 12. heinäkuuta ja siinä hän kyseli, että mahdanko ehtiä venaamaan häntä raidilla, että hän voi tarjota mulle siiderin (hänellä oli siis jonkinasteinen alkoholiongelma ja tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun hän houkutteli mua alkoholin avulla johonkin).
No, tuo viesti meni multa osuvasti ohi kun oli siinä muuta tekemistä samalla ja toinen pelituttava saapui siihen mun viereen fyysisesti paikalle ja keskityin häneen.
Tuon päivän jälkeen hän pysyi raidiryhmässä vielä seuraavan kahden viikon ajan ja tasan kaksi viikkoa myöhemmin sunnuntaina laitoin sinne viestiä joka ei ollut mitenkään hänelle suunnattu ja hän ilmeisesti yritti jotenkin kettuilla mulle ja sanoi "Sunnuntaipelaaja" johon vastasin vain että "Olen". Se oli ikään kuin itseironinen vitsi koska oli sunnuntai ja olin aika lailla vain "pellaillut" viime ajat melko rennolla asenteella.
Herään seuraavana aamuna ja hän on poistunut yön aikana koko ryhmästä. En sitten tiedä oliko "tympeällä" vastuksellani mitään tekemistä päätöksen kanssa, mutta toisaalta enpä ole jäänyt murehtimaan asiaa. Sellanen fiilis on, että meidän kahden välillä paluuta entiseen ei enää ole ja se "ystävyys" on haudattu nyt vielä syvemmälle maan alle mitä se oli vuodenvaihteessa.
Tulipahan nyt sitten avattua tämäkin keissi jatkoajan yöketjuun. En ole tästä missään kellekään avautunut, että kaipa tämäkin oli vain saatava johonkin kerrottua pois omaltatunnolta...
---
Jätin myös tuossa jotain viikkoja sitten vanhan nettiyhteisöporukan Discordin puolella, jonka ilmapiiri oli muuttunut melko myrkylliseksi. Ei mitään henkilökohtaista, en vaan enää jaksanut olla siellä negatiivisuuden ja lämpimikseen vittuilun tyyssijassa.
Mutta niihin positiivisiin asioihin? Siis ihan oikeasti positiivisiin asioihin eikä vain, että olen päässyt siitä ja tuosta ihmisestä vihdoin irti. Noh, en oo tästä naisasiohin kirjoitellut ja totta puhuen en koe sitä edelleenkään millään muotoa tarpeelliseksi.
Totean vain että tuossa heinäkuussa, niihin samoihin aikoihin kun löin pillit pussiin tän kaverin kanssa, tapahtui sellainen tietty havahtuminen ja silmien avautuminen liittyen erääseen naiseen joka oli ollut jo jonkin aikaa samalla elämänpolulla. Tajusin siinä aivan puskista ja yllättäen, että mulla on häntä kohtaan aitoja tunteita jotka olin saattanut kieltää pitemmänkin aikaa.
Mutta joo, tämän enempää en edelleenkään aio asiasta vuotaa nettifoorumeille. Tää romanttisen elämänalueen privaattina pitäminen on oikeastaan jotain sellaista mihin vois jopa tottua. Se vanha Breeze puhui muutenkin aivan liikaa sokerikuorrutteista paskaa.
Do dii, tämä tästä. Tulipahan taas pitempi viesti rustattua....