Punamusta

Jäsen
Viime viikolla nyt painoi mielessä tuo tutun ihmisen menehtyminen ja siitä tuli paljon kirjoitettua. Silloin tosiaan alkoi ahdistamaan oikein kun samat negatiiviset ajatukset pyöri kehää päässäni päivästä toiseen, mutta nyt alkaa olo olemaan taas positiivisempi ja iloisempi. Ja päässäni on muitakin, positiivisempia ajatuksia.
Kurjaa, että tuo kuolema aiheutti noinkin voimakasta mielenvirtaa. Joskus me mietimme paljon ja alkaa tuntumaan siltä, että se on ahdistavaa ja voisi lopettaa, muttei välttämättä voikaan. Meillä on kieltämättä monimutkaiset aivot ja monimutkainen tapa ajatella. Onneksemme asioista voi päästä yli ja niin olet päässyt nyt sinäkin. Elämä jatkuu ja sinulla rullaavat asiat hyvin. Ainakin varsin hyvin.

No minulle tiistaissa parasta oli huomata se kun olen mielestäni kehittynyt pelaajana NHL19-pelissä. Minua auttoi kun vedin läpi yhden kauden heikommalla tasolla. Pääsin siinä varmaan paremmin peliin sisälle ja nyt huomasin kun tekoäly ei vienytkään minua enää kuin litran mittaa vaan pelit olivat tasaisempia.

Sitten eilen eli tiistaina tuli myös kirjoitettua kaksi blogitekstiä. Toisessa kirjoitin siitä kun en ole kuntoutumisjaksoni aikana ainakaan tuntenut itseäni kovin sairaaksi ainakaan mielenterveydelliseltä kantilta katsottuna. Ihmettelen aina välillä miksi minut ovat lääkärit tulkinneet olevan mielenterveydellisesti sairas ja itse en oikein mitään oireita ole havainnut. No, minulle on kyllä sanottu että välttämättä noita oireita ei itse havaitsekaan. Esimerkiksi just silloin kun sairastaa psykoosia niin kuin minä sairastan ja sairauden havaitsemiseen tarvitaan lääkäreitä.

No en minä lääkäreiden tulkintoja lähde epäilemäänkään vaan luotan lääkäreiden sanaan. Minua on aina vaan ihmetyttänyt se etten oikein niitä vuosia 2014-2015 lukuun ottamatta ole itse itseäni sairaaksi tuntenut. Mielelläni kirjoittaisinkin esimerkiksi siitä millaista on sairastaa psykoosia ja mielenterveyssairauksia mutta en oikein osaa kun en ole itse itsessäni tosiaan havainnut mitään oireita.

No paitsi viime viikolla oli melkein sitä ahdistusta. Tukihenkilöni sanoi täällä että se johtuu varmaan siitä kun on isojakin muutoksia näköpiirissä ja olen kiintynyt niin paljon tähän nykyiseen asuinpaikkaani. Mutta mielestäni tuo ei pidä paikkaansa vaan se huono olo johtui tuosta tutun ihmisen kohtalosta. Sitä kävin läpi ajatuksissani ja voin huonosti. Noihin muutoksiin taas suhtaudun aika positiivisesti. Odotan innolla sekä muuttoa että töiden alkua.

Toisen blogiviestini kirjoitin sitten elämäni ikävimmistä vastoinkäymisistä. Minunkin syntymäpäiväni tässä lähestyvät ja ajattelin kirjoittaa elämästäni stooria blogiini jonkin verran. Aloitin muistelemalla niitä mitä ei kai saisi edes muistella ja kaivella eli ikäviä menneitä tapahtumia.
NHL osaa olla vähän veemäinen peli, ainakin minulle. Voi myös olla, etten vain yksinkertaisesti osaa pelata, vaikka haluaisinkin. Hyvä kun sinä pärjäät. Tason vaihtaminen on yksi hyvä keino koittaa kohentaa taitojaan, ja sinä olet tainnut onnistua siinä. Anna kun arvaan, pelaat lähinnä Pallokerholla. Heh, meikäläinen tykkää kokeilla eri NHL-joukkueita, usein punaisia, tietystä syystä.

Niin, sinä kirjoitat blogia. Komiaa. Minulle tämä Jatkoaika on tavallaan blogi, jonne kirjoittelen mielelläni. Alun perin oli tarkoitus keskustella jääkiekosta, mutta tänä vuonna olen laajentanut "toimialaani" Kierrätyskeskuksen kulmille. Kirjoittaminen on joillekin hyvä tapa ilmaista ajatuksiaan avoimesti ja selkeästi, esimerkiksi juuri sinulle.

Olet maininnut joitakin kertoja nuo vuosiluvut 2014-2015. Ne ovat yhä melko tuoreita vuosia, joten kehnommista ajoistasi ei ole kovinkaan paljon aikaa. Mitä sinä aikana oikeastaan tapahtui? Olen utelias ja mikäli haluat vastata, voit kertoa vaikka tiivistetysti, mitä tuolloin oikein tapahtui. Saat tietysti näpytellä pitkänkin tarinan, jos siltä tuntuu.

Ikäsi puolesta olet vielä hyvissä asetelmissa. 35 on kaukana minkäänlaisesta vanhuudesta, heh. Vuosia on edessä lukuisia ja sinulla on aikaa kokea vaikka parit uudet mestaruusjuhlat. Mahdollisesti Leijonien, ehkä HPK:nkin toimesta.

No tästä kirjoituksesta tuli tällainen aika syvällinen teksti näin keskellä yötä kirjoitettuna. Miellän nykyään että tänne Yöketjuun voi kirjoitella syitä siihen miksi valvoo ja kirjoittaa syvällisempiäkin pohdintoja. Yöllä ja illalla sitä ainakin minä alan pohtimaan asioita kun ei ole muita virikkeitä häiritsemässä. On yksin ajatustensa kanssa.
Allekirjoitan kaksi viimeistä virkettä. Ilta ja yö ovat sitä aikaa, kun on tilaisuus pohdiskella päiväsaikaa enemmän ja vapautuneemmin. Silloin voi myös puhjeta into kirjoittaa. Yöketju on erinomainen ketju tätä ajatellen. Osa meistä palstalaisista pitää ajatustensa jakamisesta pimeyden vallitessa, joten ketjulle löytyy oma paikkansa palstalta. Tänne voi jakaa niin tietoa viime aikojen elämäntilanteista, yllättävistä asioista, tunteista kuin unen puutteesta. Kirjoitan mielelläni laajempia tekstejä kuin pistän ilmoitusta jostakin aavistuksen kyrsivästä asiasta. Sinä teet kaiketikin samoin.

Väsymys alkaa nostaa päätään ja laskea varsinaista pollaa niin alas, että nukkumaanmeno lähestyy. Loput muumilimsat mahaan ja kääriydytään peittoon. Käyttääkö muuten joku muukin villasukkia jalassaan öisin vuodenajasta riippumatta? Meikällä on käytössä kolmet parit, kaikki mummin kutomia.
 
"I'm starting with the man in the mirror" - Michael Jackson, 1987

Punamustaa jääkiekkoa - Porin Ässät

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Kurjaa, että tuo kuolema aiheutti noinkin voimakasta mielenvirtaa. Joskus me mietimme paljon ja alkaa tuntumaan siltä, että se on ahdistavaa ja voisi lopettaa, muttei välttämättä voikaan. Meillä on kieltämättä monimutkaiset aivot ja monimutkainen tapa ajatella. Onneksemme asioista voi päästä yli ja niin olet päässyt nyt sinäkin. Elämä jatkuu ja sinulla rullaavat asiat hyvin. Ainakin varsin hyvin.
Juu, läheskään kaikki kuolemat eivät minua kosketa. Vaikka olenkin herkkä ihminen varmaan niin ihan kaikki kuolemat eivät minua suinkaan kosketa ja ymmärrän että kuolematkin kuuluu elämään. Minut on jopa yllättänyt se että tämä menehtymistapaus on minua sitten koskettanutkin näinkin paljon kaikkien näiden vuosien jälkeen kun ei olla yhteyttä pidetty. Tai välillä on toki pidetty jonkinlaista yhteyttä Facebookin välityksellä mutta livenä ei olla nähty vuosiin.

No toki tuolloin kun monen vuoden ajan ennen yhteyttä pidettiin niin välit olivat kyllä erittäinkin hyvät ja melko läheiset. Että siihen nähden tämä reaktio tähän kuolemaan ei yllätä. Tämä pariskunta vaikutti ennen vanhaan minun elämääni paljonkin positiivisella tavalla ja muistan tämän pariskunnan varmaan aina lämmöllä. Ja onneksi pariskunnan naisen voin vielä livenäkin nähdä.

Olen jonkin verran myös miettinyt onko suruni ja myötätuntoni nyt sitten feikkiä vai aitoa, mutta ihan aitoa se on koska kyllähän sen itse tietää milloin on aidolla tunteella mukana jossain. Sen vain tietää ja välillä on kyyneleitäkin tullut ja paha niitä on feikata.

Ja ei meillä mitään välirikkoa ollut käsittääkseni vaikka ei oltu vuosiin nähtykään. Ei oltu vain nähty. Paljon olin kyllä vuosien aikana itse ainakin miettinyt että olisi joskus vielä kiva nähdä. Voi olla surun takia jo liioitteluakin sanoa ja aika kultaa muistojakin toki, mutta ihan tuo pariskunta olisi käynyt ennen vanhaan varaisovanhemmistani. Kun omat isovanhemmat olivat jo aikapäiviä sitten menehtyneet. Eli ihan nuoresta pariskunnasta ei ollut siis kyse ja hyvä oikeastaan niin. Ehti tämä mieskin elämään melko pitkän elämän.

Monta työpaikkaa on minullakin ollut jo mutta tuota ravintolaakin mitä tuo nainen piti ennen vanhaa niin muistelee aina lämmöllä myös työpaikkana. Siinä oli vain jotain erityistä ja sain paljon kehuja sieltä.

Mutta tänään on taas ollut jo selkeästi hyvä päivä. Innostuinkin jo eri asioista ja paljon oli ajatukset jo muissa jutuissa kun tässä. Jossain vaiheessa sitä huomasi taas kelaavansa ja muistelevansa näitäkin asioita mutta sitten taas alkoi kelaamaan muita juttuja. Ja tuota pidän isona juttuna kun selkeästi alkoi innostumaan taas eri jutuista, on positiivista suhtautumista tulevaan.

NHL osaa olla vähän veemäinen peli, ainakin minulle. Voi myös olla, etten vain yksinkertaisesti osaa pelata, vaikka haluaisinkin. Hyvä kun sinä pärjäät. Tason vaihtaminen on yksi hyvä keino koittaa kohentaa taitojaan, ja sinä olet tainnut onnistua siinä. Anna kun arvaan, pelaat lähinnä Pallokerholla. Heh, meikäläinen tykkää kokeilla eri NHL-joukkueita, usein punaisia, tietystä syystä.
No siltä ainakin vaikutti että tuo nosti tasoani ja kehitti minua kun vedin yhden harjoittelukauden helpommalla tasolla. Voitin sillä helpommalla tasolla heti Stanley Cupin ja päätin sitten ainakin harjoituspeleissä kokeilla astetta vaikeampaa tasoa.

Yhä saldo kolmessa harkkamatsissa oli kolme peliä joista kaksi tappiota ja yksi voitto. Mutta tappiot eivät olleet enää niin selkeitä vaan maalin tappioita. Että siitä vedin johtopäätöksen että tasoni on parantunut. Mutta onhan tuo vaikea peli, ainakin minullekin tuntuu siltä. Ihmettelen aina niitä jotka sanovat ettei peli itsessään tarjoa mitään haastetta. No, ehkä niitä on oikein tosi hyviäkin pelaajia.

Ja Carolina Hurricanesilla minä itse asiassa tällä hetkellä pelaan. Seuratilassa.

Olet maininnut joitakin kertoja nuo vuosiluvut 2014-2015. Ne ovat yhä melko tuoreita vuosia, joten kehnommista ajoistasi ei ole kovinkaan paljon aikaa. Mitä sinä aikana oikeastaan tapahtui?
No nuo vuodet ovat sellaiset joita kadun niin en niitä hirveän mielelläni muistele ja en niistä nyt niin pitkästi osaa kertoakaan. Mutta mitä niiden vuosien aikana tapahtui niin ainakin liikaa alkoholin juomista. Paljon notkuin lähikapakoissa tuolloin ja join kalsarikännejä eli join ihan kunnolla kotona. Muistaakseni (jos muistan oikein) niin alkoholin annosmäärä per viikko oli jotain viidenkympin luokkaa eli ihan kunnolla meni alkoholia tuolloin noiden vuosien aikana.

Kävin kyllä A-klinikalla puhumassa ja hakemassa apua alkoholiongelmiini mutta ei se oikein auttanut. Vaan juominen jatkui kovalla tasolla. Sitten tein paljon velkaa noiden parin vuoden aikana. Otin paljon pikavippejä ja käytin silloin vielä käytössä olleen Visa-tilini loppuun. Velkaa tuli parissa vuodessa sellaiset kymppitonnin luokkaa. Pikavippejä esimerkiksi ei olisi kannattanut ottaa mutta jollainhan se juominen piti kustantaa.

Ehkä se juominenkaan ei olisi itsessään niin paljoa vielä maksanut mutta sitten tein ihan tyhmiä reissuja Hämeenlinnassakin. Otin huoneen jostain hämeenlinnalaisesta hotellista ja kävin keskustassa ryyppäämässä. Sitten kai alkoi lopulta päässä vippaan alkoholin liikakäytönkin seurauksena ja päädyin sairaalahoitoon.

Remusin myös liikaa kotonani. Vaikka yksin pääsääntöisesti olinkin niin huutelin kaikenlaista kotona, soitatin musiikkia liian kovaa. Sain varoituksia ja lopulta häädön. Ne oli minun villit vuodet. Heh. Niistä maksan vielä velkaa, mutta valoa kohti mennään taas ja se on hyvä.

Juu, tuossa jonkinlaista stooria noista vuosista 2014-2015. Syy kaikkeen tuohon? Sitä en välttämättä edes tiedä. Ehkä siellä taustalla näkyi oirehtelu läheisten menettämisistäkin.

Ja kyllä kirjoitan paljon niistä asioista mitkä on mielessä kirjoitushetkellä ja mitkä kyrsiikin. Mielestäni se myös kannattaa sillä täältä voi saada apua, tukea ja neuvoja sekä ymmärrystä. Ei tätä palstaa ja tämän vaikutusvoimaa kannata väheksyä. Fiksu palsta ja siksi kai olenkin viihtynyt täällä jo niinkin kauan, kohta jo 15 vuotta muistaakseni. Vaikea tätä palstaa ilman olisi elää. Tämänkin palstan ja kirjoitusoikeuksien menettäminen satuttaisi aikas paljon.

Ja minä en pidä villasukkia jalassani nukkuessakaan ainakaan. Äitini oli niitä kova kutomaan mutta minulle hän ei kutonut. Minä kun en tykkää villasukista.
 
Kun mies puhuu tuhmia naiselle, se on ahdistelua. Kun nainen puhuu tuhmia miehelle, se on 4 euroa / min + pvm!

TrueThat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Rangers, Real Madrid
I’m feeling so good! Viikonloppu taas, viikko hujahti vaihteeksi ohi ihan huomaamatta. Oli kyllä taas tapahtumarikas työviikko ja nautin tästä harjoittelusta täysillä. Aamuisin ei vituta herätä ja se kertoo paljon.

Tänään varattiin poikaystävän kanssa tammikuulle matka New Yorkiin. Olen niin fiiliksissä, että vihdoin pääsen käymään kaupungissa, jonne olen viimeiset kymmenen vuotta haaveillut matkustavani. Samalla käydään tsiigaamassa suosikki NHL-joukkueeni peli Madison Square Gardenilla. Ja näkeehän sitä Kaapo Kakon myös livenä, ainakin toivottavasti. Just nyt en malttaisi odottaa :)
 
Happiness can be found even in the darkest of times if one only remembers to turn on the light.
- Albus Dumbledore

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Jollain tavalla uni on kovin katkonaista tällä hetkellä. Sen ajan kun nukkuu niin uni on makeaa ja nukkuu sikeästi mutta unet jäävät lyhyiksi. Vaikea sitä on arvioida milloin tarkalleen nukahti, mutta taisi olla jossain kello 21-22 välillä ja tuossa 00 ajassa heräsin ensimmäisen kerran.

Viestini ovat viime aikoina olleet tähän suruun keskittyneitä ja melko pohdiskelevia. Näin ainakin sen mukaan millainen fiilis minulle on jäänyt viesteistäni. Välillä olen jopa miettinyt onko minulla levy jäänyt päälle? AJattelenko jo liian pakkomielteisesti tuota suruasiaa ja pitäisi jo lopettaa sen ajattelu ja kääntää uusi sivu elämässään?

Tietyt ajatukset vain seuraavat minua päivästä toiseen. Se on tietenkin hyvä asia että nämä ajatukset ovat tässä tällä viikolla kummasti jo vähentyneet ja enää mieliala ei ole aina ainakaan niin melankolinen. Ehkä odotan vielä ainakin tämän viikon loppuun ja katson miltä ajatukseni silloin "näyttävät"? Suru vie kyllä oman aikansa että tuskin tässä nyt vielä kannattaa huolestuakaan...

Sen olen kyllä ainakin päättänyt jo että en jaksa jäädä vellomaankaan siihen suruun, surkuttelemaan kovaa elämää ja hakemaan sääliä. En jaksaisi sellaistakaan vaan heti kun suru ei tunnu enää tulevan luonnostaan niin eteenpäin elämässä! Uskon siihen että se aika vielä tulee kun nämä ajatukset eivät ole päällimmäisinä mielessä. Se vain vie oman aikansa.

Mutta onhan tämä elämä välillä rankkaa. Keväällä olin onnesta soikeana ja kaikki suosikkijoukkueeni voittivat mestaruudet. Nyt taas on pieni kriisi menossa omassakin elämässä ja on taas kuolema koskettanut melko läheisesti. Niin vuoristoradassa menemistä tämä elämä, joskus on kovinkin aurinkoista ja joskus myrskyää. Mutta sellaista se elämä nyt vain on.

Se on viikonloppukin taas tosiaan. Minulla ei ole tänäkään viikonloppuna mitään erikoista ohjelmaa tiedossa. Perjantai-iltana olisi eräässä hämeenlinnalaisessa ravintolassa ollut Jonna Tervomaa esiintymässä eli ihan kohtuu hyvä esiintyjä ja sinne olisi mieli tehnyt mennä. Välillä jonnekin ulos tuulettumaankin, mutta kun ei ole oikein tuota ylimääräistä rahaa vielä tälläkään hetkelllä. Ja liput tuonne olisivat muistaakseni maksaneet jotain 16 euroa.
 
Kun mies puhuu tuhmia naiselle, se on ahdistelua. Kun nainen puhuu tuhmia miehelle, se on 4 euroa / min + pvm!

Punamusta

Jäsen
Onpa mukavaa kun on yö. Öisin voi nukkua, liikkua pimeässä, katsella tähtiä ja pohtia ajatuksiaan rauhassa. Ulkona ei ole liian kuumaa kesäisin eikä kaduilla ole liikennettä. Valvominen tekee valitettavasti hallaa ihmisen terveydelle, etenkin energiatasolle. Onnekseni koulu alkaa vasta keskipäivällä, joten aikaa on runsaasti.

Jääkiekkoa pelataan muutaman viikon kuluttua taas pitkän tauon jälkeen. Erinomaista, sanoisinko. HIFK voisi napata mestaruuden, mutta kannu kiertää Helsinkiä kaukaa. HPK on juhlinut omaansa hyvän tovin, seuraavaksi on jonkun toisen vuoro. Ilveksen kuiva putki on ensi keväänä samanmittainen kuin Ässillä kuusi vuotta sitten taistelumestaruuden tullessa, joten se ei tarkoita kuin yhtä asiaa: malja matkustaa vihreiden syliin. Jukurit tuskin voittaa, JYPillä ei natsaa, KalPan historia jatkuu ilman kirkkainta kimallusta, KooKoolla ei vaan riitä, Kärpät mokaa, Lukko sulaa (paska vitsi, mutta oli pakko), Pelicans tippuu alas viimeistään välierissä, SaiPa tekee voitavansa, Sport posottaa päin puhelinpylvästä, Tapparan terästä katoaa kiilto viime hetkillä ja TPS pyörii entistä kauempana finaaleista.

Entäs Ässät? Todennäköisyydet ovat pieniä... ihmisten usko vielä pienempi... mutta aina sitä voi toivoa. Unelmapari olisi HIFK-Ässät: kaksi punaista SM-liigan pirulaista vastakkain kultajahdissa. Tampereen paikallinen olisi myös kovaa kamaa. Yksi hyvin kiehtova pari olisi Pelicans-SaiPa: molemmilla on koossa vain yksi mitali ja ovat tämän vuosituhannen joukkueista koko liigahistorian mitalitaulukon pohjalla, ellei viime vuosien nousijoita lasketa mukaan. Voittajasta riippumatta kyseinen juhlija saisi ensimmäisen hetkensä parrasvalossa, ja se olisi hienoa se.

Parhaan joukkueen kuuluu voittaa pokaali. HPK löi pudotuspeleissä turkulaiset, katkaisi Tapparan pitkän finaaliputken ja iski maahan lyömättömänä pidetyn kärppäsikermän. Moisesta suorituksesta on mestaruutensa ansainnut. Ihmiset jossittelevat mielellään paljon: tämä oli loukkaantunut, tuo oli loukkaantunut, se missasi läpiajon ja hän sai turhan jäähyn... ihan sama. Vaikka vastassa olisi kusipäiden ja rottien pataljoona, ne on hoideltava yhdelläkin kädellä. Jos ei onnistu siinä, niin harmin paikka. Tuuria ei ansaita: se osuu kohdalle jos osuu. Jääkiekossa on tapahtunut lukematon määrä huolimattomuusvirheitä ja tuhannen taalan paikan mokia, mutta ne kuuluvat lajiin. Virheetön jääkiekko olisi niin tylsää, ettei sitä katsottaisi enää kenenkään toimesta.

Mokia saisi tapahtua enemmän: edes kerran kuukaudessa joku maalivahti saisi imaista kiekon vastustajan päädystä, niin kauteen saataisiin lisää säpinää. Maalinedustan myllytyksiä, spontaaneja nahinoita, karmeita kiekonmenetyksiä ja mitä huvittavimpia kämmejä. Kaiken kun kruunaa keväisen tulikuuman pudotuspelisarjan aikana tapahtuva valmentajan suorittama takinheitto kaukaloon, kausi on tarjonnut katsojille vaikka minkälaista viihdettä.

Tulee olemaan taas niitä matseja, kun Pelicans ja HPK pelaavat 60 minuuttia tehden yhteensä kolme maalia. Ottelussa jaetaan kolme kakkosta ja niistäkin kaksi viimeisten 10 minuutin aikana. Kukaan ei taklaa. Lisää säpinää tuollaisiin: maalivahdeille munaus mieheen heti avausvarttiin ja kovaa vääntöä erän loppuun. Toisessa erässä hiljennetään, kunnes kolmannessa tunteet alkavat kuumentua ja ottelu päättyy harhasyötön myötä syntyvään läpiajomaaliin. Lopputulos on 5-4. Tuossa olisi jo tuplasti enemmän viihdettä, mitä ihmiset haluavat arjesta poikkeavalta iltatapahtumalta.

Kas niin, silmät eivät pysy enää auki. Hyvää yötä kaikille ja makoisaa kauden odotusta.
 
"I'm starting with the man in the mirror" - Michael Jackson, 1987

Punamustaa jääkiekkoa - Porin Ässät

Punamusta

Jäsen
Workin' workin' workin' day and night. Kyllä vain, Michael Jackson, sitähän minä teen. Keskustelupalstalle kirjoittelua ei voi kyllä oikeastaan kutsua minkäänlaiseksi työksi, mutta osuu tarpeeksi lähelle.

Toivottavasti aamulla olisi nälkä, että tulisin syöneeksi runsaan aamiaisen. Ei olisi pakko käydä koulussa aterioimassa, vaan voisi kuluttaa ruokavälkän musiikin luokassa. Päivitin eilen kirjanmerkeissä olevat Ässien junioreita koskevat linkit. Nyt pääsen näkemään A-, B-, B2-, C- ja C2-junnujen tuloksia. Huomenna joukkue pelaa IFK:ta vastaan, ja Satakunnan Kansan verkkolehti näyttää matsin ilmaiseksi koko maakunnan väestölle. Kelpaa hyvin.

Ääh, nyt on vasta keskiviikko. Olisipa perjantai, niin pääsisi viettämään viikonloppua. Tai vielä parempi: tulisivatpa YO-kirjoitukset jo, että pääsisi rauhoittumaan hetkeksi niiden tuoman paineen alta. Onneksi on jäljellä enää neljän viikon päivät syksyn kahteen kokeeseen.

Kauniita unia kaikille ja pärjäilkää. Hyvä että pian päästään laukomaan hauskuuksia otteluseurantaketjuihin. Toivon mukaan uudet joukkuekohtaiset seurantaketjut eivät veisi pois alkuperäistä Otteluketjufoorumin meininkiä. Paskaa tai ei, minusta se on oleellinen osa palstan kiekkokautta. Ei sovi antaa sen kuolla pois, tai edes taantua.
 
"I'm starting with the man in the mirror" - Michael Jackson, 1987

Punamustaa jääkiekkoa - Porin Ässät

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Tai vielä parempi: tulisivatpa YO-kirjoitukset jo, että pääsisi rauhoittumaan hetkeksi niiden tuoman paineen alta. Onneksi on jäljellä enää neljän viikon päivät syksyn kahteen kokeeseen.
Ei niistä kokeista kannata stressata. Jos et osaa jo valmiiksi kirjoittaa asioita selkeästi niin nyt on liian myöhäistä opetella. Jos et osaa kirjoittaa mitään aiheesta niin ei siitäkään kannata stressata. Ei osaa muutkaan. Kirjoituksien aikana kannattaa bilettää ja runkata. Välillä voi opiskella vähän jotain knoppitietoja. Muuten ei mitään väliä. Ellet osaa sitä nyt et osaa sitä kirjoituksissakaan.
 
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death"
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
"It is possible to commit no mistakes and still lose. That is not a weakness. That is life."

Punamusta

Jäsen
Tällä kertaa ei ole luvassa enempää valvomista kuin vähän päälle keskiyön. On mukavaa pitää punaista huivia päässä siten, että hiukset ovat kokonaan sen sisällä. Lienevät jo kuivuneet. Pitääkin käyttää tätä saunan/suihkun jälkeistä tapaa jatkossakin.

En halua pilata iloa ja tässäkin saattaa olla kyse enemmän mun henkilökohtaisesta ongelmasta, mutta suosittelen ainakin jollain tasolla varautumaan siihen, että ei se paine ihan heti lopu. Ainakin itselläni sitä painetta kesti kokeiden jälkeen vielä tuloksien julkaisuun asti, eli marraskuun loppupuolelle asti.
Ei niistä kokeista kannata stressata. Jos et osaa jo valmiiksi kirjoittaa asioita selkeästi niin nyt on liian myöhäistä opetella. Jos et osaa kirjoittaa mitään aiheesta niin ei siitäkään kannata stressata. Ei osaa muutkaan. Kirjoituksien aikana kannattaa bilettää ja runkata. Välillä voi opiskella vähän jotain knoppitietoja. Muuten ei mitään väliä. Ellet osaa sitä nyt et osaa sitä kirjoituksissakaan.
Mielenkiintoisia vastauksia. Mistäs tässä sitten tietää, mitä tehdä... älä välitä paineista, mutta niitä kuitenkin on. Älä turhia stressaa kokeista, vaikka ne ovat kuulemma tärkeääkin tärkeämpi juttu. Heh, no... teen mitä teen. Nyt kuuntelen Totoa enkä jaksa miettiä mitään ylimääräistä.

Kiitos @Kaatosade tiedosta, että syksyn kokeiden tulokset julkaistaan hieman ennen joulukuuta. Tietää mihin asti on odoteltava. En aio jännittää koko syksyä parin kokeen vuoksi, vaan vedän lungisti ja otan vastaan ne numerot, mitkä sitten ikinä saankaan. Ovat ne sitten luokkaa L, M tai A, niille ei mahda mitään.

Ja @Ollakseni... vaikka viestisi sotiikin useita muita kuulemiani ohjeita vastaan, sinulla on ihan menevä pointti: jos ei nyt osaa, niin ei sitä välttämättä osaa kuukaudenkaan päästä. Uskon silti, että kovalla pänttäämisellä menestyy ainakin vähän tehokkaammin kuin puhtaalla joutenololla. Ei sikäli että minä jaksaisin ainakaan nyt vielä päntätä kovaa... olen kuitenkin oppitunneilla aiempaa ahkerampi, ja mikä tahansa uudistus parempaan päin kelpaa tässä kohtaa.

En mä aio bilettää ja runkata, kun en ole bileihmisiä eikä löydy tyttöystävää. Varmaan soittelen rumpuja, katselen 70's Show'ta ja olen täällä foorumilla keskimäärin kerran minuutissa. Tällä etenee jo hyvällä voimalla eteenpäin. Modernia Tommy Leeta (Mötley Crüen rumpali) meikäläisestä ei saa, vaikka marinoisi viinassa ja naisissa.

Tai no, en mä varmaksi sano tuota. Mutta uskon todennäköisyyksiin.

Ässät pelaa tänään harjoitusmatsin, joten iltapäivälle on jotakin muutakin tekemistä kuin maata sängyllä ja tuijottaa kännykän ruutua. Tulisipa voitto, niin olisi edessä maistuva saunailta. Punainen on eeppisin väri kaikista.
 
"I'm starting with the man in the mirror" - Michael Jackson, 1987

Punamustaa jääkiekkoa - Porin Ässät

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Kyllähän tämä on vähän vaarallista kun ahdistuneisuus muuttuu mielihyvään. Pelottaa millä mielialalla herään huomenna tai siis tänään. En edes tajua mistä tämä innostus ja hyvä mieli kumpuaa. Olihan tämä ihan OK päivä... Ajoissa töistä kotiin, pyörälenkki, hyvää ruokaa, kaupungilla asioiden hoitamista, seksiä ja pari mukavaa ohjelmaa tallennuksista (Master chef Australia ja NCIS tutkijat). Nyt vaan on ihan täpinöissään vaikka tietää että pitäisi käydä nukkumaan. Musa soi ja Iisoppi valvoo....
 
Mistään en mitään tiedä mutta sanon silti...

Punamusta

Jäsen
Ai että mikä ilta ja yö: yhteensä 20 biisiä peräjälkeen vain ja ainoastaan Mötley Crüeta. Putken kruunasi pian 30 vuotta täyttävä tuunaus "Kickstart My Heart". Se siitä, seuraavaksi yöpuulle.
 
"I'm starting with the man in the mirror" - Michael Jackson, 1987

Punamustaa jääkiekkoa - Porin Ässät

Punamusta

Jäsen
YouTube tarjoaa kyllä musiikkia laidasta laitaan. Mainokset häiritsevät ajoittain, mutta ne saa onneksi ohitettua. Katsos, kello on jo pian kaksi yöllä. Ilta venyi taas tuttuun tapaan. Se ei tosin ole nyt ongelma, vaan voimistuva hikoilun tunne. Yö lässähtää kokonaan, jos selkä erittää hikeä kuin makaisi lauteilla. Uni olisi hyväksi, joten on toivottava parasta.

Mötley Crüe ja Guns N' Roses tekevät illasta kuin illasta mahtavan. En ole kuunnellut hetkeen aikaan Rattia... enkä myöskään soitellut. Aika paha. Vaikka sitten tänään pitkästä aikaa soimaan biisi "Enough Is Enough".

Nyt mä alan koisimaan, ellei hikoilu sitten päätä toisin.
 
"I'm starting with the man in the mirror" - Michael Jackson, 1987

Punamustaa jääkiekkoa - Porin Ässät

Hera80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
En saa unta. En tosin ole yrittänytkään. Itseasiassa yritän välttää unta. Nukkumatti on kuulemma aika raaka panomies, joten en halua tavata häntä. Enkä ainakaan hänen häntäänsä, joka on kuulemma kivikova. Se hattu on vain hämäystä. Sika se on.
 
Kattilallinen perunoita on parempi kuin tyhjä ämpäri
Suosikkijoukkue
Hartaat toiveet & Hukutetut haaveet
YouTube tarjoaa kyllä musiikkia laidasta laitaan. Mainokset häiritsevät ajoittain, mutta ne saa onneksi ohitettua.
Tai vielä parempi, lataa selaimellsesi adblocker niin et saa ikinä mainoksia sivustoilta joilta et niitä halua saada.
 
Like a black diamond in million pieces, we'll witness all fear fade and shatter
You may not always succeed at first, poeTry anyway (☞゚ヮ゚)

Punamusta

Jäsen
@Punamusta





Olen helvetin kovassa kännissä. Älä koskaan lähde tälle linjalle, jos elämässä tulee osumaa keksi jotain harrastuksia, ja olut ei ole se.
Guns N' Rosesin "Estranged". Yhdeksän minuuttia terävää tykitystä Rosen miehistöltä. Todella hyvä biisi, mutta en aio kuunnella sitä nyt. Yö on sisältänyt paljon tunteikasta elokuvamusiikkia, ja äskettäin päätin YouTubessa hyörimisen Yön Ritarin loppukohtaukseen. Se mykistää jokaisella katselukerralla. Eikä ihmekään, sillä se on yksi vaikuttavimpia loppukohtauksia, joita olen koskaan nähnyt. Christopher Nolanin Batman-trilogia on lyhyesti sanottuna mestariteos.

Känniasiaan en pysty sanomaan mitään järkevää. Olen vasta täyttänyt 18 vuotta, enkä ole ollut kertaakaan humalassa, vahvimmillaan vain pienessä pöhnässä. Sinulle alkoholi on häiritsevä asia. Nytkin olet kännissä päättänyt tägätä juuri meikäläisen ja kertoa, ettei kannata vetää päätä täyteen. En ole aikeissakaan. Ei ole ollut lähelläkään. Päihteet ovat minulle vihoviimeinen keino koittaa irtautua jostakin, mikä painaa mieltä. Niistä asioista on päästävä yli ilman terveyden vahingoittamista.

Vastikään veistelin isälle saunassa, miten saatan vetäistä lärvit helmikuun abiristeilyllä. En mä oikeasti vedä. Mitään ei tule menetettyä, vaikkei vetäisikään. Ryyppäämisen polku on kivinen kuin Tuonelan porttien etuosa. Sinne ei ole houkutusta lähteä tallustelemaan.

Toivottavasti olet edes siedettävässä kunnossa. Tai no, tuskinpa. En voi tietää sitä etkä ole sitä varmaankaan kertova, mutta kuitenkin. Harmillista kuulla, miten yhdellä mukavista palstalaisista on hankalaa alkoholin kanssa. En voi tehdä muuta kuin toivoa, että pääsisit parempaan kondikseen, jollakin tavalla.

Ikäsi ei ole tiedossa, mutta otaksun että teikäläisellä on ikää noin 30-45 vuotta, joten jos onnistuisit lopettamaan kännäämisen, ehtisit elämään vielä runsaasti vuosia selvinpäin. Olkoon sinulla onni myötä. Kunpa pysyisit kunnossa.
 
"I'm starting with the man in the mirror" - Michael Jackson, 1987

Punamustaa jääkiekkoa - Porin Ässät

Punamusta

Jäsen
Kuuntelen YouTubessa synthwavea, 1980-luvun musiikkityyliä jäljittelevää elektronista settiä. Tämä ei häviä ollenkaan rokille: pidän tasapuolisesti molemmista. Hyvin tuotettuna kummassakin tyylilajissa on oma liekehtivä taikansa. Tämä kuuden minuutin kipale on nimeltään "Pulse Power". Sitä aiemmin olivat kuunteluvuorossa "Accelerated" sekä "Red Eyes".

Kello näyttäisi olevan puoli yksi. Nukkuminen ei olisi pahitteeksi. Olen päättänyt lopettaa suolaisten pikkupurtavien vetämisen. Kyseinen päätös tarkoittaa esimerkiksi meetvursiin käärittyjen juustorullien syömisen lopettamista. Jätin eilen jälkiruuan välistä, koska olin syönyt jo aiemmin päivällä yhden ekstrakokoisen Twixin. Koitan vähentää päivittäistä suolan määrää. Terveyteni on hyvä ja olen normaalipainoinen, mutta kokeillaan tällaista muutosta ruokailutottumuksiin.
 
"I'm starting with the man in the mirror" - Michael Jackson, 1987

Punamustaa jääkiekkoa - Porin Ässät

heavylutaa18

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saimaan Pallo, Seattle Kraken
Palaa kyllä pinna ton änärin kanssa. Tähän aikaan kun ei aina löydy välttämättä just sopivan tasosta vastusta ni se peli arpoo sinne randomilla jonkun joka on _selvästi_ heikompi pelaamaan peliä. Sitten peli tätä eroa tasoittaa sillä että hänen veskaria ei saa ohitettua millään, vittu että toi osaa vituttaa. 47 laukausta hänen 11 kohtaan ja voitan vasta jatkoajalla 3-2. Hänen molemmat maalit semmoisia vetoja viivasta edes ilman maskia. Ite pommitan viivasta, heitän semmosia one timereita mitkä menee 9/10 aina sisään normaalisti mutta jostain se veska aina kaivaa jotain eteen. Bugiranteetkin jää aina kilpeen/räpylään/tolppaan. Ihan älytöntä touhua kertakaikkiaan. Kokopäivätyö on voittaa tommonen monta sataa tasoa alempi vastustaja tässäkin EA paskeessa.
 
Maassa jota sika johtaa porsaat pyrkii ylöspäin

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
Noin kolmevarttia tuli ummistettua silmiä ja nyt suihkunraikkaana kohti Keski-Suomea. Sieltä matka jatkuu puoli seiskan aikaan Leville, Tornion kautta totta kai.
Onneksi ei tarvitse ajaa kuin tuo ensimmäinen 250km, jaksaa paljon paremmin temuta koko viikonlopun. Ammatin "varjopuolia" nämä keikat...
 
Urea iacta est.

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Tämä yksilö on liian täpinöissään käydäkseen nukkumaan. Voittoisa jalkapallopeli takana. Ehkä jotain muutakin Ei nukuta. Voi hitto että on vaan niin pirteää muka. Uusi yritys... Edellinen oli ihan liian lyhyt ja puolivillainen. Katsotaan uudelleen parin tunnin päästä jos ei uni tule.
 
Mistään en mitään tiedä mutta sanon silti...

Punamusta

Jäsen
Hyvää yötä jokaiselle, joka on jo unten mailla. Jos tulee vastaan painajainen, pelotelkaa se pois ja nähkää unta vaikka suosikkijoukkueenne Suomen mestaruudesta. Nyt on minunkin aika siirtyä kohti Höyhensaaria. Mutta en ilman musiikkia.

Kun astun laivaan, laitan Judas Priestin biisin "Reckless" soimaan. Sitten takatukka hulmuamaan ja veri kuplimaan valtimoissa. Ou jeah babe!
 
"I'm starting with the man in the mirror" - Michael Jackson, 1987

Punamustaa jääkiekkoa - Porin Ässät

TrueThat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Rangers, Real Madrid
Olen humalassa. Viime päivät ovat olleet vaikeita. Oikeastaan viimeiset vajaat kaksi viikkoa ovat olleet vaikeita. Oma perfektionismi ja tietynlainen yliajatteleminen ovat tuottaneet paljon ahdistusta. Vedin muuten ensimmäiset kännit noin puolitoista vuotta sitten 23-vuotiaana. Nykyään juon kerran kolmessa tai neljässä kuukaudessa ja tänään on yksi ilta niistä. Mitään lonkeroa vahvempaa minun ei kannata vetää, koska toleranssi on mitä on. Toivottavasti palstalaisilla on kiva aloitus viikonloppuun. Sori sekavasta ja aika turhasta postauksesta :)
 
Happiness can be found even in the darkest of times if one only remembers to turn on the light.
- Albus Dumbledore

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Where were you while we were getting high?
Mikäs ihme se on jos on työviikon päätteeksi kännissä? On eroa, muuttoa, kovaa duunia jne. Ihan normisettiä saatana.
 
KooKoo - Meister Der Herzen 2019-20.

TrueThat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Rangers, Real Madrid
Eihän se mikään ihme olekaan, mutta lähtökohtaisesti en pidä sitä ratkaisuna mihinkään :) Ei varmaan moni muukaan, mutta kunhan kirjoittelen tänne tajunnan virtaa. Joskus vaan on vaikeaa olla nainen ja varsinkin minä.
 
Happiness can be found even in the darkest of times if one only remembers to turn on the light.
- Albus Dumbledore

TrueThat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Rangers, Real Madrid
Tältä yöltä tulee tätä tajunnan virtaa pahoittelut siitä. Tämä yöketju on vaan ihan paras. Toisinaan mietin miksi ihmeessä stressaan kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Onko se vain naisten tapa? :D Joskus tunnen itseni niin ulkopuoliseksi, toisaalta taas työkavereiden kannustus saa todella hyvälle mielelle. Elämässä periaatteessa kaikki hyvin, mutta silti huolehdin kaikennäköisestä. Ja myös mietin onko minussa jotain ”vikaa” kun kirjoitan miesten palstalle. Täälläkin tuntee välillä ulkopuolisuutta vaikka kaikki pääasiassa ovatkin niin mukavia. Ehkä se on vain mun pään sisällä.
 
Happiness can be found even in the darkest of times if one only remembers to turn on the light.
- Albus Dumbledore
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy