Yöketju (klo 24:00–06:00)

[magnum37]

Kyllä. Mörkö pisti sisään! Kahdesti!

Double penetration, god damn!

 

[holynordic]

Miten tänä yönä voi nukkua?

 

[holynordic]

Ei voi. Ei vaan pysty.

Toisaalta olisi kyllä ihan hyvä saada unta kun huomenna on menoa, mutta eipä tämä haittaa. Kerrankin on hyvä syy valvoa, ja mä olen tottunut tulemaan toimeen olemattomilla unilla.

Mulla on onneksi huomenna vapaata koko päivä, joten sikäli ei paineita. Ulkona sataa kaatamalla, muuten heittäisin juoksulenkin ja kuuntelisin lempibiisejäni volyymit täysillä.

 

[holynordic]

@Punamusta parin viikon nuhakuumeflunssaperkeleen juuri lähes selättäneenä en uskalla lähteä testaamaan, tuleeko se kaatosade ja +6°C yhdistelmällä kuinka nopeasti takaisin. Muuten olisi jopa kiehtova ajatus, jollain sairaalla suomalaisella tavalla :)

 

[Breeze Harbour]

En mennyt torijuhliin kuusi vuotta sitten, kun Ässät juhli mestaruutta. Olin vielä melko pieni, en uskaltanut mennä massiivisen kokoiseen väkijoukkoon. Ja tänäänkin emmin hieman, mennäkö vai ei. Mutta nyt mä menin. Nyt mä olin perhana ekaa kertaa torilla! Nyt minäkin menin torille! Vielä ennen kuin täytin 18 vuotta. Hahaa! Nyt on tämäkin epäkohta korjattu, vihdoin ja viimein!

Joo siis hei ku Suomi viimeks voitti maailmanmestaruuden, mä olin just karvan verran alle 18v ja vielä liian ujo että en sit lähteny torille bailaa. Mut tällä kertaa mä menen! Ois muuten enää 1,5 viikkoa meikäläisen 26v synttäreihin ja tän viikon perjantaina pukeudun vihdoin onnellisena merkonomin lakkiin. Ja koht on kesä... tää on ihan paras vuosi! Vielä kesäheila eteen ku pompsahtais jostakin niin eihän tässä enää löytäs sanoja. Noh ikuisena sinkkuna toki suhtaudun skeptisesti omiin tsäänsseihin tavata the one ;D

 

[Captain Slow]

En mennyt torijuhliin kuusi vuotta sitten, kun Ässät juhli mestaruutta. Olin vielä melko pieni, en uskaltanut mennä massiivisen kokoiseen väkijoukkoon. Ja tänäänkin emmin hieman, mennäkö vai ei. Mutta nyt mä menin. Nyt mä olin perhana ekaa kertaa torilla! Nyt minäkin menin torille! Vielä ennen kuin täytin 18 vuotta. Hahaa! Nyt on tämäkin epäkohta korjattu, vihdoin ja viimein!

Et voi ainakaan itseäsi nynnyksi sanoa. Toisaalta, mitäs vittua muille kuuluu miten sinä ja moni muu juhlii Suomen 3. mm-kultaa. Foorumin virallisen kalsarikännien vetelyn ammattilaisen eli @pettter:in kommentit kys. tapahtumasta kiinnostuisi, kuinka kovat meiningit torilla onpi)

 

[vilperi]

Vähän turhan usein ollut mahdollisuus kirjoittaa viime aikoina tähän ketjuun. Pitäisi nukkua yönsä paremmin, mutta jostain syystä ei vain nukuta. Tai nukuin tänäkin yönä sikeästi sen ajan, minkä nukuin mutta heräsin sitten jo siinä viiden aikaan aamulla. En tiedä miksi se uni ei nyt vain maita ja minulla on aina ollut sitä vikaakin vielä että jos herään aamulla niin minun on vaikeaa saada uudelleen unen päästä kiinni.

Olen kantapäänkin kautta oppinut ja huomannut sen että minun viestini täällä keskustelupalstalla vähän turhankin usein toistavat itseään. Jotenkin sitä vain silti kirjoittelee niistä samoista asioista paljon tekstiä. Välillä ne asiat ovat sentään eri asioita ja vaihtuvat siis, mutta kun joku asia on kulloinkin elämässäni tärkeä ja ajankohtainen niin tulee siitä raapusteltua tännekin tekstiä usein.

Nyt kielen päällä on etenkin ollut tuo työnhaku. Ja aion siitä vielä kirjoittaakin tänne tekstiä, nytkin. Mutta koitan kirjoittaa vähän eri näkökulmista ja käsitellä eri asioita sen työnhaun puitteissa. Koko työnhakuhan on niin samperin laaja juttu että kirjoitettavaa siinä piisaakin. En tiedä vaatiiko työnhaku sitten jo jopa liikaakin?

Työnhaussa on paljon asioita mitä pitäisi osata ottaa huomioon. Ja että kaiken edes osaisi ottaa huomioon niin pitää oppia jo itsestään lisää työnhaustakin ja kehittyä jo siinäkin. Siksi nytkin yritän samalla kun haen töitä niin lukea paljon työnhakuun liittyviä artikkeleita netistä. Ja kyllähän tällaisia artikkeleita paljon onkin. Hirveästi tuntuu löytyvän juttua netistä ja voisi olla jotain opuksiakin oikein olemassa työn hausta. Tällaisia kirjojakin voisi olla kiinnostavaa ja hyödyllistä lukea.

Koen että minulla on mahdollisuus kehittyä jo yksistään työnhakijana. Ja se kehittyminen tekisi hyvää työnhaulleni. Suhtaudun muutenkin itseni kehittämiseen erittäin positivisesti. Koskaan emme ole valmiita ja aina on varaa kehittyä paremmaksi. Ja virheitä ei kannata toisaalta pelätäkään sillä ne vasta opettavaisia onkin.

Niin minulla on varaa kehittyä työnhakijana, sillä eihän työnhakuni kauhean hyvin sujunut esimerkiksi vuonna 2009. Silloin kun työttömänä olin. Ei saisi liikaakaan syyllistää sitten taas itseään, sillä paljon voi olla kiinni siitäkin työnhaussa että ei ole vain tuuria ja hakijoita samaan paikkaan on pilvin pimein.

Työnhaussa epäonnistuminen voi olla niin paljon muustakin kiinni kuin vain itsestään ja siksi ei kannattaisi syyllistääkään itseään kovin paljoa ja vaipua epätoivoon, mutta kyllä jonkinlaisia mahdollisia syitä näen itsessänikin siihen ettei työnhakuni ole kovin mairittelevasti ennen sujunut.

Yksi syy voi olla siinä että minun on vaikeaa motivoitua kunnolla tekemään etukäteen mitään työtä. Aristelen vähän sitä uuden työn aloittamista ja toisaalta taas, olen tottunut elämässäni siihen että työ on välttämätön paha mitä on pakko tehdä että saa palkkaa. Näiden syiden vuoksi minun on vaikea ennalta motivoitua ja innostua mistään työstä ja siksi en saa näitä asioita näkymään työn haussanikaan.

Toinen mahdollinen syy työnhaussa epäonnistumiseen voisi olla siinä että en ole tarpeeksi rohkea myymään ja markkinoimaan itseäni. Koulussa olin kyllä hyvä näissä silloin kun piti myydä jotain tuotetta mutta sitten kun pitäisikin mainostaa itse itseään niin voin ollakin turhan vaatimaton.

Kolmas syy voi olla siinä että en ole tehnyt tarpeeksi räätälöityjä työhakemuksia. Olen ennen lähettänyt liikaa massahakemuksia ja se ei ole hyvä juttu. Pitäisi ottaa tarkemmin yrityksistä selvää ja lukea tarkemmin työpaikkailmoitus ja kirjoittaa niiden pohjalta räätälöidympiä työhakemuksia.

Olenkin kyllä nyt saanut huomata se että lähetän hakemuksia nykyään paljon verkkaisemmalla tahdilla kuin esimerkiksi vuonna 2009. Mutta panostan nyt entistä enemmän siihen työhakemuksien laatuun ja räätälöimiseen, tai ainakin yritän panostaa. Toivon että se on niin että ei se määrä vaan se laatu.

Neljäs syy voi olla sitten se että sosiaaliset taitoni eivät ole riittävän hyvät. Tai ne eivät ole olleet riittävän hyvät vielä muutama vuosi sitten. Uskallan sanoa kuitenkin tässä kehittyneeni sillä juuri mahdollisuus kehittää itseään vuorovaikutustilanteissa oli yksi syy minkä takia aikanaan lähdin tekemään harrastukseni parissa kovalla tahdilla pitkiäkin haastatteluita. Sain arvokasta kokemusta vuorovaikutustilanteista vaikka itse olinkin niissä tilanteissa se haastattelija.

Juu, mutta näitä edellä lueteltuja asioitakin kun saisi petrattua ja hiottua paremmaksi niin varmaan työnsaantimahdollisuuteni kasvaisivat. Mutta nyt vähitellen uuden päivän kimppuun josta alku menee tiukasti sen työnhaun parissa.

Olen nyt jättänyt menemättä toistaiseksi ainakin vielä kuntouttavaan työtoimintaankin mukaan ja käyn vain harvakseltaan Klubitalollakin että saan keskitettyä kaiken jaksamiseni ja aikani (toki minulla vapaa-aikaa silti on) työnhakuun. Se on nyt se ykkösjuttu elämässäni.

Toisaalta olen jättänyt työkokeilun jälkeen palaamatta kuntouttavaan työtoimintaan senkin vuoksi takaisin että en koe että se enää hyödyttäisi minua mitenkään. Minulla on jo nyt aktiivisesti tekemistä elämässä. Ne työt siellä "Majakassa" olivat pirun tylsiä ja palkkakin oli erittäin pieni.

 

[Breeze Harbour]

Hyvää yötä niille ketä on menossa nukkuu, hyvää huomenta niille joiden unirytmit on päin prinkkalaa ja hyviä valvojaisia niille ketä on Stanley Cupin orjia like me.

 

[pernaveikko]

Hyvää yötä niille ketä on menossa nukkuu, hyvää huomenta niille joiden unirytmit on päin prinkkalaa ja hyviä valvojaisia niille ketä on Stanley Cupin orjia like me.

Vähän mietinkin olisiko tänä yönä taas peli, kun ei ole hetkeen ollut. Näköjään taas on, mutta taidan mennä nukkumaan. Kun olisi niitä töitäkin tai ainakin asioita mitä pitää sitten selitellä miksi ei ole valmiina.

Ideaalitilanne voisi olla se, että laittaa taustalle auki hiljaiselle ja mukanukkuu vähän. Ei sitä muutenkaan pysty jotain täysin kummallista seitsemän tunnin putkea heräämättä uneksia, niin sehän olisi aika sama, jos televisio on auki.

Onneksi ei tarvitse hallissa olla, kisareissut on raskaita.

 

[Breeze Harbour]

Vähän mietinkin olisiko tänä yönä taas peli, kun ei ole hetkeen ollut. Näköjään taas on, mutta taidan mennä nukkumaan. Kun olisi niitä töitäkin tai ainakin asioita mitä pitää sitten selitellä miksi ei ole valmiina.

Jooh, olisin itsekin lirissä jos olisi ns. velvoitteita. Mulla ei onneksi ole tällä hetkellä mitään, kun kesätöitä en hakenut, vaan päätin henkisesti yllättävänkin rankan työharjoittelun päätyttyä, kun en kerta sielläkään saanut jatkaa että odotan valmistumispäivääni (ylihuomenna), ja sitten alan taas kokeilee kepillä jäätä että josko merkonomin papereilla olisin hieman paremmassa asemassa työnhakuprosesseissa. Ei tuo peruskoulu nyt varsinaisesti silleen ainoana koulutuspohjana vakuuta isoa osaa työnantajista, vaikka itse hakemus olisi kuinka hyvä ja huoliteltu.

Näin muuten viime yönä unta että kävin lähi Alepassani kysymässä töitä ja siellä tuumittiin että heillä on itseasiassa paha työntekijäpula ja ottavat minut mielellään sinne. Enneuni vaiko ennenaikaista haaveilua..?

 

[pernaveikko]

Kolmas syy voi olla siinä että en ole tehnyt tarpeeksi räätälöityjä työhakemuksia.

Mitenköhän tämän urbaanilegendan saisi lopullisesti kumottua. Jos et ole jonkun erittäin kapean alan erityisprofessori, niin tietenkin sama hakemus kelpaa kaikkiin saman alan hommiin.

Tiedän tämän siitä, että olen itse metodia käyttänyt ja nyt siitä, että olen joutunut lukemaan hakemuksia. Jos hakemus on hyvä, niin miten sen edes voisi muutella eri puljuja varten. Työtehtävät nyt vain on samanlaisia eri paikoissa.

On täysin selvää, että tuo hakemus on mennyt muuallekin eikä siinä ole mitään väärää. Pientä viilausta voi tehdä, mutta siihen ei kannata paljoakaan panostaa. Tärkeintä on se, että ei lähetä väärällä nimellä jotain eli copy/paste -erheitä. Niistä jää heti kiinni.

 

[Breeze Harbour]

Huoh.. Ei nukuta yhtään ja pitäisi herätä viimeistään yhdeksän tunnin päästä. Tuli nukuttua klo 16:30-19:30 välillä ihan överit päiväunet niin vähän pelottaa, että tämäkin yö menee valvomiseksi. Missä tapauksessa katsoisin tietysti NBA:n ekan finaalin ja joutuisin sen jälkeen pohtimaan, millä energialla meinaan selvitä huomisesta..

 

[Breeze Harbour]

Valvon jo toista yötä putkeen ainoastaan siksi, kun ei väsytäkään. Kuuntelen Spotifysta mitäs muutakaan kuin suosikkibändiäni The Word Alivea ja koitan tässä hukuttaa musiikkiin ei-toivotut ajatukset jollaisia juuri ulostin notepadiin. Jääkaapissa taitaa olla vielä yks puolen litran bisse, eli vois kalsarikännitellä tässä loppuyön ja toivoa että se hiton unikin tulisi vähän aiemmin ku eilen.

 

[vilperi]

Nyt voi sitten vaihteeksi taas kirjoittaa tähänkin ketjuun. Kello on yli kahdentoista yöllä ja en ole vielä nukkunut silmän räpäystäkään tänä yönä. Syy on yksinkertaisesti siinä että katselin tuon Mestareiden liigan finaalin. Nyt voisi sitten kohta mennä koittamaan sitä nukkumista ja herätä sitten kolmelta katselemaan silloin alkavaa kolmatta Stanley cup-finaalia.

Katselin tosiaan tuossa tuon Mestareiden liigan finaalin ja koitin samalla ideoida jutun ja keskustelun aiheita blogiini ja täällä kuntoutuskeskuksessa joka tiistai olevaan teemakahvilaan. Kummallakin kun on sama ongelma eli keskustelun ja kirjoituksien aiheet alkavat olemaan vähissä. Onhan tuo teemakahvila lempiryhmäni täällä pidettävistä eri ryhmistä mutta vain silloin jos on mielenkiintoinen aihe ryhmässä ja sellainen hyvä aihe josta riittää keskustelua.

No minä nyt koitin tällaisia keskustelun aiheita keksiä. Ja paljonhan niitä voisi keksiä silläkin että lukisi aktiivisesti eri keskustelupalstoja, mistä näillä palstoilla keskustellaan ja myös lukemalla toisten blogeja voisi löytyä ideoita myös omaan blogiin ja ideoita keskustelujen aiheiksi.

En ala nyt tässä käymään läpi mitä aiheita keksin ja oivalsin, mutta ihan hyviä keskustelun aiheita keksin. Osa oli jopa sellaisiakin että tuli sellainen ahaa-elämys, ihme kun tästä ei ollakaan puhuttu ja kirjoitettu aiemmin!

No joo, se siitä. Niin kuin tuonne toiseen ketjuun jo kirjoitinkin, niin tänään tein todella hyvää ruokaa. Harvoin nykyään tulee panostettua näin paljoa ruoan laittoon vaan sitä tulee yritettyä päästä halvemmalla ruoan laitossa ja koittaa myös säästää aikaa ruoan laitossakin. No kovin aikaa vieviä eivät eilisen päivän ruoatkaan olleet tehdä mutta kyllähän ne jonkin verran kustansi. Kauppakuitissani oli miltei lukema 30 euroa tämän päivän ostosreissun jälkeen ja ostin ruokaa vain eilisen lounasta varten. Tosin tein sitten kerralla niin paljon sapuskaakin että siitä lounasta riitti välipalaksi ja iltapalaksikin sekä tämänkin päivän ruoaksi.

Eilen sitten tosiaan grillasin lohta. Lohi on helppoa grillattavaa ja erittäin hyvää sellaista. Sitten grillasin myös lohkoperunoita ja näiden oheen tein kanasalaattia. Nyt haisee omakehu, mutta aika usein kun kokkaan niin saan kyllä erittäin hyviä ruokia aikaiseksi. Kunpa vaan jaksaisin kokata useamminkin. Tosin, se on kyllä valitettavasti välillä myös se taloudellinenkin kysymys. Liian usein joutuu pitämään ruokaan tulevat raaka-aineetkin vähissä että tulee halvemmaksi.

Aikaa pitäisi oppia muuten käyttämään järkevämmin. Tuntuu että paljon jää tekemättä sellaista mitä olisi muuten mahdollista tehdä mutta ei ole aikaa ja sellainen tunne muutenkin että aika valuu hukkaan. Ihan kuin sitä aikaa ei osaisi nyt hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

No sain kuitenkin toukokuunkin aikana lähetettyä jopa 34 työhakemusta vaikka silloinkin oli tunne että aika valuu hukkaan ja ei tästä mitään tule. Mutta siinä kyllä vanha sanonta pitää kutinsa, pienistä puroista syntyy iso joki. Kun yhdenkin päivänä jaksaa ja ehtii lähettää edes sen yhden työhakemuksen niin tulee siitäkin jo 30 lähetettyä työhakemusta kuukaudessa.

Mutta voisihan sitä aikaa silti oppia käyttämään paremmin.

 

[Breeze Harbour]

Nyt katselen Blues-Bruinsin kolmatta peliä. Tällä kertaa ehdin tosin onneksi nukkua nelisen tuntia, kun tuli nukahdettua kesken (tylsän) Mestarien liigan finaalin.

 

[vilperi]

Nyt on tehtävä elämälle jotain, että se tuntuisi oikealta. Nyt se ei oikein tahdo tuntua.

Tähän minulla on sellainen neuvo, että älähän ota painetta vaikka elämä ei nyt tuntuisikaan oikealta tai jos et ole vielä löytänyt omaa juttuasi. Sinä olet kuitenkin vielä nuori, elämä on edessä ja olet fiksu (ainakin) ikäiseksesi ja mitähän kaikkea.

On totta että pitäisi tietää se oma juttu jo kovin nuorena, mutta kyllä se sieltä sitten omalla ajallaan ja erilaisia asioita kokeilemalla löytyy ennemmin tai myöhemmin. Minä hakeuduin parikymppisenä tiskaajaksi erääseen ravintolaan ja kun pärjäsin siellä erittäin hyvin niin alkoi itämään ajatus että josko tästä alasta tulisi se minun juttuni. Sitä ennen ei oikein mikään ala tuntunut omalta, mutta siellä ravintolassa töissä ollessani alkoi se keittiöala kiinnostamaan enemmän ja enemmän.

Sekin juttu löytyi sillä että meni rohkeasti kokeilemaan niitä hommia. Sitä ennen en ollut opiskellut keittiöalaa enkä tehnyt päivän päivää töitä keittiöalalla. Ja sitten tämän kirjoittamisen löysin omaksi jutukseni vielä pari vuotta myöhemmin, sekin vain sillä että olin saanut kuulla kehuja kirjoitustaidostani useilta ihmisiltä ja sitten lähdin testaamaan kirjoitustaitoani harrastuksen pariin ja siitä tuli intohimoinen juttu minulle. Siitä ei nyt sitten kuitenkaan työtä tullut minulle, mutta tärkeä harrastus kuitenkin.

Tai no täytyy kyllä tunnustaa, että osin jopa sattumaltakin hakeuduin opiskelemaan keittiöalaa. Tyhmä kun olin niin luulin aluksi lähteväni opiskelemaan matkailu-alan restonomiksi mutta sitten vähitellen aukeni että tämä opiskelemani ala käsitteleekin ennen kaikkea keittiöalaa. Tällä tiellä nyt kuitenkin vieläkin ollaan.

Mutta minä olin nuoruudessani todella ujo, pahasti kiusattu, syrjäytynyt ja eksyksissäkin elämässäni mutta kyllä minäkin lopulta elämäni raiteilleen sain. Pääpointti varmaan siinä että ei nuorten kannata ottaa mielestäni painetta siitä jos se oma juttu ei heti löydykään. Kyllä se sieltä sitten ajan kanssa tulee, jos vaan vielä auttaa sitä tulemista rohkeasti ja avoimesti kokeilemalla erilaisia asioita ja elämällä. Mutta siitä nuoruudestakin kannattaa nauttia, jos on sellainen tilanne että siitä voi nauttia täysin siemauksin. Minulle nuoruus oli vaikeaa aikaa, mutta en ole kuitenkaan katkera.

 

[Breeze Harbour]

Mutta minä olin nuoruudessani todella ujo, pahasti kiusattu, syrjäytynyt ja eksyksissäkin elämässäni mutta kyllä minäkin lopulta elämäni raiteilleen sain. Pääpointti varmaan siinä että ei nuorten kannata ottaa mielestäni painetta siitä jos se oma juttu ei heti löydykään. Kyllä se sieltä sitten ajan kanssa tulee, jos vaan vielä auttaa sitä tulemista rohkeasti ja avoimesti kokeilemalla erilaisia asioita ja elämällä. Mutta siitä nuoruudestakin kannattaa nauttia, jos on sellainen tilanne että siitä voi nauttia täysin siemauksin. Minulle nuoruus oli vaikeaa aikaa, mutta en ole kuitenkaan katkera.

Ei toden totta tarvi hävetä pätkääkään, vaikkei sitä omaa juttuaan/kutsumustaan heti 18 vuotta täytettyään tietäisikään. Kaikilla meistä on oma tarinansa ja osa saattaa menestyä hyvin ja edetä pitkällekin työelämässä, vaikka ei nuorena olisi tiennyt lainkaan, mikä hänen paikkansa tässä maailmassa on. Olemme täällä ennen kaikkea kasvamassa ja oppimassa niin itsestämme kuin toisistamme.

Nykyisin somekin asettaa nuorille paineita saavuttaa kaikki tässä nyt ja heti. Kun nähdään instassa kuvia menestyneestä liikemiehestä, joka 25-vuotiaana omistaa kaksi yritystä, omakotitalon, urheiluauton, on naimisissa ja vaimonsa saamassa pian toisen lapsen (tämä oli siis täysin kuvitteellinen esimerkki, mutta perustuu tosiasioihin), niin helposti tällainen elämä nähdään ihanteellisena ja kun itse ei ollakaan saavutettu mitään noista, niin syntyy alemmuuskompleksi, kenties jopa arvottomuuden tunne.

Ei ole kuitenkaan mikään häpeä edetä elämässään ja urapolullaan täysin omaa tahtiaan. Ei ole väliä, miten pääset päämäärääsi, vaan se että sulla on joku päämäärä, jonka eteen paiskit töitä itses kanssa joka päivä. Monella mun ikäsellä on ollu jo ainakin se pari-kolme parisuhdetta, joten munkin olisi helppo kokea itseni elämässä epäonnistuneeksi, kun olen vielä pian 26 vuotta täyttävänä sinkku ja vailla omaa asuntoa. Asian voi kuitenkin nähdä toisinkin; olen kasvanut, oivaltanut kuka mä olen ja mitä mä haluan elämältä sekä sosiaalisoitunut aivan huikeasti viimeisen viiden vuoden aikana. "Ei päämäärä vaan se matka" kuten vanha sanonta kuuluu.

Kaikista meistä ei tule maailmanvaltiaita, mutta tärkeintä on se että elämme, koemme ja opimme. Tärkeintä on että löydämme sen, mikä tekee meidät onnelliseksi, kunnes löydämme sen yhden ihmisen rinnalle, joka tukee onnellisuuttamme ja toisin päin.

Lisätään tähän loppuun vielä että mäkin olin nuorempana kiusattu ja syrjitty. Mua pompoteltiin koska olin kiltti enkä uskaltanut panna hanttiin. Mut saatiin jo nuorena tuntemaan että olen huonompi kuin muut. Mutta mä hankin apua ja löysin apua, pääsin lopulta teini-iän traumoista ylitse ja nyt pian 26 täyttävänä olen löytänyt ympärilleni ihmisiä, jotka tukevat kasvuani ja sulkenut pois elämästäni sellaiset, jotka eivät halua nähdä minun menestyvän. Olen tällä hetkellä sinkku ja työtön, mutta olen onnellinen, toiveikas ja tiedän olevani oikealla tiellä.

Nuoruuden demonit lannistavat sinut ainoastaan jos annat niiden. Jos olet valmis kipuamaan tiesi ylös pohjalta ylös, niin vaikeistakin lähtökohdista voi rakentaa hyvän elämän. Ja hyvä elämä on kaikessa yksinkertaisuudessaan sellainen, mistä itse nautit ja tunnet kuuluvasi.

 

[vilperi]

Aivan, mutta vaikea tässä on täysin rentonakaan pysyä, kun seuraavan muutaman vuoden aikana olisi opeteltava autolla ajaminen, käytävä armeija, vedettävä kirjoitukset ja hakea jatko-opiskelemaan, sekä sitä kautta muuttamaan toisaalle.

Kieltämättä totta, että nuorilta vaaditaan ihan liikaa. Tai en tiedä ovatko nuoret ainoita joilta tässä yhteiskunnassa vaaditaan jopa liikaa? Työelämässä on omat vaatimukset, nuorille on omat vaatimukset, opiskeluissa on omat vaatimukset ja meillä työttömilläkin on kova ruljanssi työn haun kanssa.

Olen miettinyt sitäkin vaatiiko työnhakukin jo liikaakin ottaen senkin huomioon minkä tason työtehtävää haetaan? Minua toisaalta ilahduttikin kun lainaamassani työnhakuoppaassa sanottiin samaa kuin minäkin olen ajatellut, työnhaku on jopa henkisesti raastavampaa kuin työnteko. Ainakin kun mietitään millaisia työtehtäviä minäkin pääosin haen, eli keittiöapulaisen, ruokapalvelutyöntekijän ja kokin hommia.

Ja kaikki liittyy olennaisesti sanaan suorittaminen. Yhteiskunnassa on tuo suorittaminen niin tärkeässä osassa. Sitten kun vihdoin on eläkkeellä niin on jo niin uupunut ettei kauheasti jaksa nauttia siitäkään.

Ihan jo ennakkoon tiedoksi kaikille ihmisille ja tahoille, jotka haluavat tietää oman juttuni, se on tekstin ja lyriikoiden tuottaminen. Sitten on musiikki ja tietämys esimerkiksi jääkiekon ja luonnontieteiden saralla. Noita voisin kai mieltää omaksi jutukseni, ihan jokaista.

Hienoa, että tiedät oman juttusi! Ja onhan se hienoa myös lukea kun itsekin olen varsin kiinnostunut myös kirjoittamisesta, että yksi juttusi on tekstien tuottaminen. No sitten valitettavasti varmaan itsekin tiedät mitä juttusi ennen kaikkea vaatii, se vaatii työtä, työtä ja työtä. Tai tässä tapauksessa jos suhtautuu johonkin asiaan intohimoisesti niin sitä työtä sen intohimonsa eteen tekeekin sitten varsin mielellään.

Lukee suurella kiinnostuksella kaikkia mahdollisia kirjoittamiseen liittyviä oppaita ja kirjoja. Hakeutuu opiskelemaan sille omalle alalleen sitten kun sen aika on. Ja ennen kaikkea kirjoittaa paljon, päivästä toiseen. Panemaan oppii panemalla ja kirjoittamaan kirjoittamalla. Näin se vain menee ja joku viisas on todennut sen että kirjoittamaan oppii kirjoittamalla. Hyvä harjoittelualusta voisi olla vaikka oma blogi. Kun minusta piti tulla myös kirjoitusalan ammattilainen niin perustin oman blogin harjoittelualustakseni. Siellä teksteilleen sai välillä julkisuuttakin ja omat tekstit tuli arvostelun kohteiksi. Sinne blogiin sitten suolsin tekstiä päivästä toiseen ja kehityin.

Ja sen kyllä tietää jos on joku ala oikeasti oma juttu ja intohimoinen juttu. Ainakin minä tiesin silloin aikanaan. Sitä oikeastaan ajatteli vain sitä tavotteitaan ja sitä juttuaan. On hienoa mikäli olet löytänyt oman juttusi jo näin nuorena, sitten vain kovasti töitä sen eteen.

Ja sinähän voisit hakeutua tekemään myös toimittajan töitä johonkin lehteen ensin jo harrastuksena ja vapaaehtoistyönä, jos et siis tee jo. Tällainen lehti voisi olla vaikka Jatkoaika.com, vaikka lehden maine taitaa ollakin vähän kärsinyt viime vuosina.

Potentiaalia, sitä sinussa kyllä kieltämättä on! Että sitten vain rohkeasti kohti unelmia. Tekstejäsi paljon lukeneena sanoisin että tekstisi kaipaavat lisää varsinkin suoraviivaisuutta. Turhat kangertelut pois ja rohkeasti vaan lisää sellaista pelkkään asiaan keskittymistä. Voi olla hyvä välillä kyllä värittää tekstiä vertauskuvinkin mutta se on mielestäni tehokeino jota pitää käyttää maltilla. Varsinkin netissä ihmiset eivät jaksa lukea kovin pitkiä lauseitakaan vaan haluavat lyhyitä lauseita ja just suoraviivaista tekstiä.

 

[vilperi]

@Punamusta En jaksa lainata kohtia tekstistäsi, koska olen nyt kännykän varassa. Mutta varsinkin tuo millä tavalla otat vastaan palautetta niin ilahduttaa minua! Negatiiviseenkaan palautteeseen ei kannata mielestäni suhtautua liian torjuvasti vaan siten että se se vasta voi kehittääkin.

Muistan kun sain ensimmäisiä negatiivisia palautteita omista kirjoituksistani niin se oli kuin maailman loppu minulle. En osannut ollenkaan ottaa palautetta vastaan vaan suutuin ja taisin vetää kännitkin. Sittemmin minäkin olen oppinut ottamaan myös korjaavaa palautetta vastaan. Opin sen kyllä kantapään kautta mutta siitä opista on ollut hyötyä.

Tämän halusin vielä kirjoittaa koska reaktiosi palautteeseeni sai aikaan hyvän fiiliksen. Kaikki eivät osaa ottaa vastaan negatiivista palautetta.

 

[Breeze Harbour]

Lieneekö tästä tulossa uusi traditio vai mitä, mutta nukuin jälleen nelisen tuntia ja nyt olen riittävän pirteä että jaksan seurata änäriä joka alkaa reilun puolen tunnin päästä.

Huomenna olen menossa jo puolilta päivin naapurissa asuvan kaverin luo grillailemaan ja nauttimaan auringosta sekä juomista, joten saattaapi olla että tämän yön unet oli tässä.

Ulkona sataa tällä hetkellä. Öinen sade on aina jotenkin rauhoittava ääni korville, jota on kiva kuunnella. Nyt siellä alkoi näköjään ukkostamaankin.

 

[pernaveikko]

Taasko se on peliyö, miten voi joka yö olla. Lintsasin tänään töistä pitämällä etäpäivän mikä ei ole laitonta ja niitä on koko ajan, mutta kun olisi pitänyt olla tapaamisessa minkä siirsin. Se on siirretty kuuden tunnin päähän eikä sitä voi enää siirtää.

Laitetaan peli mutelle taustalle auki ja torkutaan. Joskus sitä miettii, jos vielä olisi nuori, niin ei tarvitsisi miettiä nukkumista. Sitä vain meni milloin oli sovittu eikä sillä ollut mitään merkitystä oliko uneksinut.

 

[vilperi]

Peliyö,juhlayö.

Täällä valvotaan taas. Syynä tosiaan tuo Stanley Cup-finaali, mikä pyörii nyt tuolla taustalla auki. Mielelläänhän tätä heräsi katselemaan, tai ainakin seuraamaan. Lätkäkaudesta on enää loput jäljellä, nopeasti meni se kausi jälleen.

Eilen oli työhaastattelu VMP:ssä. Se meni ihan hyvin, jäi positiivinen fiilis haastattelusta ja oli oikein rento ilmapiiri haastattelussa. Kyllähän siinä olisi jo väliaikainen ratkaisu työllistymiseen jos alkaisi saamaan vaikka parista eri paikasta ekstrausvuoroja. Minulla on VMP:stä positiivinen kuva, kun syksyllä 2010 työllistin itseni pitkäksi aikaa sen kautta. Olin saman koulun keittiöllä töissä jo silloin kun missä nyt talvella suoritin sen työkokeilun.

Ja tänään on sitten heti toinen haastattelu. Tämä toinen haastattelu on Vantaalla. Ajattelin ensin että menisiköhän sitä tuonnekaan, missä pirussa tuokin työpaikka on. Mutta sitten selvisi hieman tutkimalla että onnekseni tämän työpaikan vieressä on junapysäkki. Sinne pääsee siis helpohkosti kulkemaan. Auki oleva pesti on kyllä sen verran lyhyt, että sen takia ei kannata mielestäni lähteä muuttamaan mutta tuollahan voi kulkea junalla joka päivä töissä. Juna-asema kun on kuitenkin sen verran lähellä, 170 metrin päässä työpaikasta.

Kerroin eilen mielipiteeni eräästä asiasta ja sain kohahduksen aikaan kokouksessa. Ollaan tekemässä täältä kuntoutuskeskuksesta taas kesällä eritoten saunomis-ja uimisreissua sille samalle mökille jossa käytiin viime kesänäkin. Oli puhetta siitä onko halukkuutta viime kesän tapaan maksaa vaikka omavastuuta tuosta reissusta muutaman euron verran.

Kerroin mielipiteekseni sen että tykkään saunomisesta ja uimisesta sen verran paljon ja viime kesänkin reissu oli hauska niin olisin valmis maksamaan reissusta vaikka 50 euroa. Kun ei tässä muualle tänä kesänä tule varta vasten reissuun lähdettyä niin voisin kyllä itse tuollaisesta reissusta pulittaa enemmänkin. Tykkään yhtälöstä sauna+uiminen ja tuskin muuten olen ainoa.

Mutta olin kai ainoa joka on valmis maksamaan kyseisestä reissusta noinkin paljon. Tupakkaan täällä menee paljon porukalla rahaa, joten ei kai ole niin vain varaa maksaakaan sitten mistään reissuista. Olihan se hirveä summa kun kuuntelin paljonko menee rahaa tupakkaan porukalla, 400 euroakin kuukaudessa! Mistä edes löytyy noin isoja summia pistää tupakkaan yhden kuukauden aikana?

 

[Via Dolorosa]

Mötley Crüen kappaleista löytyi hyviä demoversioita.... Kickstart My Heart... kelpaa kuunnella. Tuskin tulee vielä uni hetkeen. Ja sekös riemastuttaa.

Ehdoton lemppari kyseiseltä yhtyeeltä. Tulee aina fiilisteltyä lenkin aikana.

 

[heavylutaa18]

Pitkä iltavuoro, kuuma kuin helvetissä, ja pahempaa luvassa tulevina päivinä. Onneksi torstaina pääsee vapaille.

Nyt pari MÄRKÄÄ kitusiin hyvän musan parissa. Ei oo nää sexihelteet meille lihaville...

Led Zeppelin - The Lemon Song

 

[Via Dolorosa]

Mulla on ollut tässä kokoinan yö jälleen aikaa raapustella viimeisiä joukkueita voimasuhdeketjuun, mutta nyt ei ole jaksanut raaputtaa. Huomenna varmaankin julkaisen Pelicansin, jonka jälkeen enää jäljellä rakas naapuri sekä Kärpät. Uskomaton urakka kyllä takana, eikä olisi uskonut sen vievän noin valtavasti aikaa. Hauska on kuitenkin ollut huomata, kuinka aidosti kiitollisia ovat käyttäjät olleet ja ovat oikein yksityisviestejä lähetelleet kiitokseksi.

Hieman epäröisin kuin Torso oli tehnyt aivan upeat ennakot viime vuonna, että vihkoon menisi pahasti itselläni. Jonain päivänä olisi hienoa tehdä sivullisesti jotain työtä mikä liittyy jääkiekkoon, mutta piirit ovat niin pienet, että tyydyn nykyiseen työhöni.