Mainos

Yöketju (klo 24:00–06:00)

  • 497 166
  • 5 163

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Hanoi Rocksista vielä. Vaikka ei olekaan yö.

Mike on helvetin hyvä keulakuva. Laulajana, esiintyjänä, huuliharpistina ja fonistina ihan maailmanluokkaa. Kuitenkaan hänen soololevynsä eivät ole niin hyviä. Geneeristä, keskitason rokkia. Miksi näin?

Andy McCoy. Sanotaan Antista mitä hyvänsä, ukko on väsännyt kourallisen niin hienoja biisejä että ei mitään rajaa. Makke tarvitsee Anttia, ovat kuin Mick ja Keith. Sparraavat toisiaan, täydentävät toistensa puutteet. Sääli, etteivät ole aina tulleet toimeen keskenään.

Ja sitten on Nasse, jonka Vinegar Blood on paras Hanoi-johdannainen levy sitten 1984. Hidden talent. Ja Sami, joka hänkin on näyttänyt olevansa enemmän kuin pelkkä hiljainen basisti. Näillä oli kaikki. Lahjakkuus, tyyli, asenne... Pojat olisivat menneet pitkälle ellei olisi ollut erästä känniurpoa rattijuoppoa kusipäätä. Toivottavasti näkee painajaisia, mulkku. Ellen muista syistä jo vihaisi Mötleytä, niin tästä ainakin.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
No itse lisään sitten vielä Kauhajoen Karhubasketista että tuskin olisin minkään helsinkiläisen tai tamperelaisen joukkueen kannattaja vaikka olisin kyseisillä paikkakunnilla asunut ja opiskellut aikoinaan. En usko että Helsinkiin ja Tampereeseen olisi syntynyt samanlaista tunnesidettä kuin Kauhajokeen.

Helsinki ja Tampere ovat kuitenkin jo sen verran yleisiä ja isoja opiskelupaikkakuntia että niissä ei ole mitään erikoista. Kauhajoki on taas vähän poikkeuksellisempi opiskelupaikkakunta ja pienikokoinen maalaiskaupunki. Ja täältä tulevaa koripallojoukkuetta on suht helppo kannattaa.

Kauhajoesta jäi kuitenkin suht hyvät muistot, sain siellä hyvää opetusta, mukavia ihmisiä ja ihan kivat kokemukset Kauhajoesta. Vaikka kyllähän vapaa-ajan aktiviteetit olivat muistaaksen siellä melko vähissä. No onneksi nyt sitten sielläkin on entistä vahvemmin läsnä pääsarjatason urheilua, saavat ihmiset siellä siitä itselleen aktiviteettia vapaa-aikaan.

Urheilussa on paljon etäkannattamista ja monet tosiaan kannattavat jotan urheiluseuraa vaikkei ole edes asunut koskaan kyseisen seuran kotipaikkakunnalla. Että eihän fanittaminen aina edellytä edes sitä että asuu samalla paikkakunnalla mistä joukkue tulee. Mutta kyllä se minun mielestäni lisää tunnesidettä kannattamaan seuraan ja olisihan se hyvä jos asuisi lähellä sitä paikkakuntaa missä kannattamansa joukkue pelaa kotipelinsä,niin voisi käydä aktiivisemmin peleissäkin.

No olenhan minäkin jo ToPon menestysvuosien aikaan seurannut koripalloa, pitänyt jo silloin lajista ja kannattanut ToPoa. Nykyään en edes tiedä mitä tuolle joukkueelle kuuluu. Tuossa ToPon kannattamisessa oli enemmänkin kyseessä puhdas gloryhunttaaminenkin.

No nyt jätän tämän Yöketjun rauhaan näin päiväsaikaan.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Mie olen lapsena asunut mm. Ilomantsissa, Tohmajärvellä ja Joutsassa. Näillä alle viiden tuhannen asukkaan kylillä ei oikein liigaseuroja ollut. Pakko oli kannatuksen kohteet etsiä vähän kauempaa. Aina täällä nämä töölöläiset ylemmyydentunteissaan itkee, että pitäisi kannattaa paikallista seuraa. Miten kannatat jossain Ilomantsissa, kun seuraa ei ole? Kolmetuhatta ihmistä, joista puolet vuodepotilaana ja toinen puoli hoitaa niitä. Lapsille annetaan sukset ja sanotaan että hiihä tohon suuntaan, sitten kun Janne pamahtaa maamiinaan niin käänny takas.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Toki saa Mötiköitä kuunnella, siitä vaan. Ajattelin sitä, että jos tuon tyylinen musiikki iskee, niin ota Hanoi haltuun. Samoilla sävelmaailmoilla mennään, mutta Andylla on se jokin, se melodiakorva jota näillä amerikaanoilla ei ole. Vieläkin vituttaa, kun jotenkin voi aavistaa minkälainen se Hanoin lopullinen läpimurto, se vuoden 1985 albumi, olisi ollut. Sääli ettei sitä koskaan tullut.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Näinpä voisin todellakin tehdä, ihan jo sun mieliksesi. Plus aina on kivaa löytää uusia suosikkeja. Jokaiseen olen törmännyt sattumalta yhden biisin muodossa. AC/DC:n tapauksessa se oli Thunderstruck ja Iron Maidenissa taas The Trooper.
Trooper löytyy Maidenin ylivoimaisesti parhaalta albumilta, Piece of Mindilta. Monille Powerslave on se juttu, mutta mulle se oli järkyttävä pettymys täydellisen Piece of Mindin jälkeen. Powerslave on ok, kaksi hyvää biisiä alussa ja kaksi lopussa, välillä pino höyryävää paskaa.

AC/DC:stä kiinnostuneen kannattaa ensimmäiseksi hankkia albumi nimeltä Let There Be Rock. Se summaa ehkä parhaiten, mistä bändissä on kysymys. Tai oli kysymys. Nythän sekin on mennyt ihan sirkukseksi Axl Roseineen. Mutta aluksi se oli helvetin hyvä rockbändi.
 

Fironic

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Ducks, Kraken
@Punamusta Mukava lukea täältä(kin), että oikea rock on edelleen voimissaan myös nuoremman sukupolven keskuudessa. AC/DC, Mötley Crue ja muut ovat sukupolvien rajat ylittäviä bändejä ja yhdistävät kunnon musiikin arvostajia ympäri maailman.

Oma kaksisenttiseni tähän ketjuun: tiedättekö sen upean tunteen kun olette hereillä ainoana naapurustossanne puoli kolmelta yöllä. On lämmin, kesä tuoksuu ja jostain kuuluu pöllön huhuilu. Koiraa ulkoiluttaessa tulee mieleen, että mikä vain on mahdollista tässä maailmassa. Kaikki on auki ja maailman salaisuudet odottavat löytäjäänsä.
 
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Keikalta kotiuduttu ja on kyllä autuaan onnellinen olo eikä vielä oikein malta mennä nukkumaankaan. Taidanpa siis katsoa Foxilta Family Guy-maratonia. Tän illan jälkeen tuskin maltan oottaa seuraavaa livekeikkakokemusta! Ikimuistonen ilta...

Jees, nyt töllö ja keskeneräinen oluttölkki jääkaapissa kutsuu. Yön jatkoja kaikille teille ketä ootte valvonut tänne asti tai just heränny!
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Ei oikein uni maistu tänä yönä. En tiedä mistä johtuu. Viime yönä sain sentään unen päästä kiinni siinä kolmen aikaan yöllä ja nukuin vartin yli yhdeksään asti. Nyt olen puolestaan nukkunut muutaman tunnin tuossa yhden ja puoli neljän välillä. Mutta tuntuu että unta ei riitä pidempään.

No tänään onneksi vielä vapaapäivä. Pyrin asennoitumaan elämään siten että arjet tosiaan haen aktiivisesti töitä jolloin ne eivät ole vapaapäiviä mutta viikonloppuisin sitten relaan. Toivottavasti tämä ei ole kuitenkaan pidempiaikainen järjestely vaan töitä saisin mahdollisimman nopeasti.

Masentaa jo valmiiksi kun tietää että huomenna on tiskattava ja vähän muutenkin siivottava. Kokkaaminen on kivaa puuhaa muuten mutta siitä aiheutuu aina melkoisesti sotkua. Vaikka kuinka yrität olla siisti keittiössä niin ei auta. Ehkä sekin kun on pieni keittiö niin pienikin sotku näkyy heti.

Onneksi työn haussa iso osa toteutetaan ainakin nykyään sähköpostilla ja netin kautta. En ole luontaisesti niin sosiaalinen ihminen niin helpompi hoitaa työn haku sähköisesti. Tosin kai niihin yrityksiin olisi hyvä olla yhteydessä puhelimitsekin. Mutta jotenkin karsastan tätä.

Kyllähän se totta on että olen mennyt varmaan sosiaalisesti eteenpäin viime vuosina mutta vielä olisi varaa kehittyä. Etenkin tuollaiset puhelinkontaktit lähinnä vain ahdistavat.

Ja pelkään muutenkin yhä että munaan yhä tänä päivänä työn saanti mahdollisuuteni heikkojen sosiaalisten taitojen takia. Niillä kun on tärkeä rooli varsinkin ainakin sitten työhaastatteluissa. Eteenpäin olen kyllä mennyt vuodesta 2009 mutta riittääkö se vieläkään?

No hyvä on saada työhaastattelutilanteista kokemusta niin ehkä se siitä. Sanoinkin kun minulla oli perjantaina työhaastattelu että jos ei muuta niin saan ainakin ensipuraisun työhaastatteluista. Se on arvokasta kokemusta. Perjantain työhaastattelu tyssäsikin heti siihen a la carte puolen kokemuksen puutteeseen. Muuten työnantaja piti aiempaa työkokemustani kyllä suht runsaana ja hyvänä. Jäi maku että jos heillä olisi ollut lounaspuolella paikka auki niin olisin voinut olla vahvoilla.

No se siitä. Huomenna on taas punnitus ja otetaan verenpaineet. Näitä kai tarkkaillaan täällä kuntoutuksessa kuukausittain. Vähän pelkään tuota painoani sen takia että olen herkutellut ja juonut sitä limsaa viime aikoina. Tosin olen kyllä tällä viikolla hyvin harrastanut liikuntaakin. Melkein joka päivä harrastanut liikuntaa puolen tunnin ajan.

Urheilu vaikuttaa olevan minulle tärkeää. Tai ainahan se on ollut. Tulee paljon katseltua laidasta laitaan urheilua ja sitten tulee melko paljon itsekin liikuttua. Tärkeää on se ettei olisi vain sohvaperuna vaan liikkuisi itsekin paljon. Ja etenkin tällaisilla keleillä se noin puolen tunnin lenkki per päivä ei ole iso homma ja liikaa vaadittu.

Tykkään kyllä katsellakin urheilua laidasta laitaan. Ehkä eniten tykkään seurata tätä nykyä jääkiekkoa ja koripalloa. Niistä kuitenkin löytyy ne suosikkiseuratkin. Ruudun voisi ottaa taas kesäksi muuten ja opetella seuraamaan myös pesistä. Siinä voisi olla sellainen kiva kesälaji. Pesiksessä jo pikkupojasta lähtien suosikkiseurani on ollut Sotkamon Jymy. Viihdyin eräällä SFC-alueella Sotkamossa niin hyvin että sieltä se sitten Jymyn kannatus noin niin kuin vastapalveluksena lähti.

Juu, tästä tuli vähän tällainen sekalainen viesti jonka kirjoitin yön pikkutunteina ja ajan kuluksi kun en untakaan saa. Mutta tänne ketjuunhan tällaisia viestejä saa kirjoittaa. Käsittääkseni.

Musiikista en nyt niin hirveän paljon osaa kirjoittaa. Muuta kuin että onhan se tärkeä asia minullekin, kelle ei olisi? Suht paljon tulee kuunneltua musiikkia ja laidasta laitaan. Salaisiksi suosikeiksi listaan kai tällä hetkellä muuten Eija Kantolan ja hiljattain menehtyneen Reijo Taipaleen sekä hänen tuotannostaan erityisesti kappaleen Kun pappa rokkaa. Se on yllättävän hyvä kappale, muistui mieleeni Taipaleen menehdyttyä ja sitä olen sen jälkeen melko paljon soitellut.
 

HogiBoi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kello on puoli yksi. Kukun edelleen. Ainakin täälläpäin sanotaan kukkumiseksi, jos yöllä on hereillä. Tai ainakin meidän suvussa. En muista tiedä. Luin ketjun avausviestin tuossa äsken. Siinä kysyttiin: kerro miksi olet hereillä, vaikka kello on 24-06. Minäpä kerron.

Minulla on tällä hetkellä meneillään työpaikalla järjestettävä koulutus. Ja opiskelen siis merkonomiksi. Olen tehnyt kuitenkin niin kovasti töitä melkein kokoajan, että ohjaajani armahti minut ja antoi pari vapaapäivää tähän alkuviikkoon. Loppuviikosta minulla on arviointi ja uskon saavani hyvän arvosanan. Ei edes jännitä. Olen mielestäni tehnyt kaikki työtehtävät moitteetta ja kaikki arvosteltavat asiat ovat hyvin hallussa. Ei pitäisi olla valitettavaa. Yleensä jännitän kaikkea. Ja paljon. Todella paljon. Ja tahtomattani. Nyt menen niin luottavaisena paikalle, että varmaan tulee hylätty. Enköhän joka tapauksessa läpi pääse. Inssiin menin itsevarmasti. Edellisenä iltana totesin vain kotona tyynen viileästi hakevani aamulla oikeuden ajaa autoa yksin, ei tarvitse enää muiden lähteä kyytiin ja sen jälkeen jatkan sitten kouluun. Minut näet opetettiin opetusluvilla sitä rakkinetta ajamaan. Meni myös läpi. Ei helposti, mutta läpi meni. Pakko kyllä myöntää, että jännitin siitä eteenpäin, kun auton käynnistin katsastuskonttorin edessä, en kuitenkaan ennen, olin kerrankin tarpeeksi itsevarma. Siihen asti. Kouluunkin silloin päädyin, mutta eihän siinä aamulla 18-vuotta täyttänyt, ajoluvan saanut, malttanut paikallaan pysyä ja pakkohan se oli ajella autoa minkä ehtii. Onneksi päästiin tunnilta ajoissa ja pystyin kavereille leuhkimaan ajokortillani. Tai eihän se mikään kortti ollut, paperi, jossa oli leima. Ja passi piti myös pitää mukana kokoajan sen parin viikon ajan. Vielä toistaiseksi olen pysynyt tiellä. Ja ajotyylini on (onneksi) rauhoittunut paljonkin. Aikaisemmin oli vähän turhaa hurjastelua, mutta nyt ajan ihan kaikessa rauhassa. Eihän tässä mikään kiire ole. Valmiissa maailmassa. Ajo-opetuksen aikana kokeilin hieman penkkaa, mutta en onneksi paljoa ja se varmasti on rauhoittanut minua auton kuljettajana.

Palataanpa sitten aiheeseen. Miksi kukun vieläkin. Kirjoitin hieman omia ajatuksiani KooKoon hyökkääjistöstä ja sitten lopullisen muodon oksensin tuonne KooKoon omaan osioon. Mielestäni siis ainut ongelma on se, että senttereitä ei ole tarpeeksi ja nämä vähäisetkin ovat hieman heikkoja omaan rooliinsa. Erik Karlssonin tai Kim Strömbergin riittävyyttä Liiga-pelaajiksi en kyseenalaista, mutta heidän riittävyytensä joukkueen ykkös- ja kakkossenttereiksi kyseenalaistan. Lisäksi, kun senttereitä on tasan neljä, niin ongelmia tulee, jos ei määrää lisätä. Tätä olen nyt pyöritellyt pitkin iltaa ja se on syy valveilla olooni.

Katsoin myös Ranska-Iso-Britannia-ottelun kolmannen erän ja jatkoajan. Yllätyin suuresti, kun britit tuon vei. Tuosta tuloksesta intoutuneena käväisin kaupassa ja valmistauduin toiseen putoamiskamppailuun, Itävalta-Italia, jota pidin jopa itsestään selvyytenä. Itävallan tuo piti hoitaa, mutta toisin kävi. Ja rankkareillekin saatiin omaa draamaa, kun ensin teki Itävalta, mutta Italia tuli kuitenkin vielä rinnalle ja ohi. Tasainen ottelu, joka olisi voinut päättyä miten päin tahansa. Nämä ottelut hieman venyttivät iltaa. Alunperin ajattelin käydä nukkumaan joskus seitsemän aikoihin. Sitten tuo ensimmäinen ottelu nosti energia-tasoja. Lopulta olen tässä. Ei itseasiassa haittaa.

Miten työssäoppi liittyy ajokorttiini ja valvomiseeni? No eipä sen suuremmin, mutta jos aamulla täytyisi herätä sinne, en olisi enää hereillä. Minulle on itsestään selvyys, että työpaikalle, kouluun, tapaamiseen ja kaikkialle mennään ajoissa. Sovittuun aikaan, mieluummin jopa viitisen minuuttia etukäteen. Kerran menin hammaslääkäriin ajoissa. Vähän turhankin ajoissa. Kuukauden verran olin siellä etukäteen. Odottelua oli vielä jäljellä sen verta, että kotiinkin ehdin välissä. Koulussakin kävin pari kertaa. Ärsyttää suunnattomasti ihmiset, jotka tulevat myöhässä. Virheitä tottakai sattuu, mutta jos vaikka koulu alkaa joka päivä 8.00 etkä ehdi sinne heräämällä kello 7.45, niin miksi heräät silti joka päivä siihen aikaan, etkä aikaista heräämistä vartilla. Ja jos ei jaksa nousta niin aikaisin, niin siihenkin on ratkaisu. Käy nukkumaan varttia aiemmin. Olen minäkin joskus myöhässä. Myönnän sen, mutta tuttavapiiriini kuuluu ihmisiä, jotka ovat myöhässä joka paikasta ja aina. Jos sinulla menee työmatkaan 15 minuuttia, sinun pitää herätä vähintään 20 minuuttia ennen töiden alkua. Se on todella, todella yksinkertaista matematiikkaa. Toisilla menee enemmän ja toisilla vähemmän heräämisestä lähtemiseen aikaa, mutta tuo ohje on sinulle, jos sinulla ei ole muutakuin nouseminen sängystä, vaatteiden pukeminen ja lähteminen. Silti se syy löytyy aina muualta.

Ärsyttää sekin, että turhaan syytetään muita. Ei pidä tutkia seurausta, vaan syytä. Ja usein myös syy on seuraus. Eli pitää mennä vielä pidemmälle. "Olen myöhässä, koska auto ei käynnistynyt aamulla" "Mikset laittanut lämmitykseen illalla" voisi olla siihen jatkokysymys.

Josko sitä sitten lopettelisi, kun tähänkin tekstiin on mennyt jo nelisenkymmentä minuuttia. Kiitokset kuitenkin, että ketjun avaaja (jota ei tosin ole ilmeisesti näkynyt sitten vuoden 2010) sai ajatukseni laukkaamaan näin. Katsellaan, josko jokin toinenkin yö rupeaisin miettimään kukkumistani. Punamusta taitaa olla täällä ketjussa aktiivinen. Tägäilyä en osaa, laitetaan nyt vain nimi tuohon. Muutenkin tietokoneet ovat aika suuria mysteerejä minulle.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Meni urheiluhommat klo 22 asti, niin mitenpä tässä nyt nukkuu. Kahden tunnin treeni oli. Ei nukuta vähääkään. Oon herännyt klo 5.50.

Pitäisi vaan urheilun sijaan juoda illalla pullo viinaa eikä jeesustella, niin jopa nukuttaisi.
 
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Olen minäkin joskus myöhässä. Myönnän sen, mutta tuttavapiiriini kuuluu ihmisiä, jotka ovat myöhässä joka paikasta ja aina. Jos sinulla menee työmatkaan 15 minuuttia, sinun pitää herätä vähintään 20 minuuttia ennen töiden alkua. Se on todella, todella yksinkertaista matematiikkaa. Toisilla menee enemmän ja toisilla vähemmän heräämisestä lähtemiseen aikaa, mutta tuo ohje on sinulle, jos sinulla ei ole muutakuin nouseminen sängystä, vaatteiden pukeminen ja lähteminen. Silti se syy löytyy aina muualta.
Siis mitäh? Mä laitan herätyksen soimaan aina vähintään tunti ennen lähtöä. Koska yleensä siinä käy niin että mulla menee ekasta herätyksestä vähintään se puol tuntia päästä ylös sängystä. En todellakaan ole aamuihminen. Ja tarvitsen aamupalan ja -kahvin ennen kuin voidaan edes miettiä lähtemistä. Hampaatkin pesen aamuisin, samoin suihku. Kaikkinensa mulla menee puolisen tuntia herätä ja toiset reilu puoli tuntia hoitaa aamurutiinit pois alta. Jos pitäisi herätä 5 minuuttia ennen kotoa lähtöä niin ensiksi iskisi paniikki, sitten vitutus ja viimestään koulu/työpaikalla vitullinen nälkä.

PS. Mulla itellä oli ennen paha tapa myöhästellä vähän joka paikasta. Ongelma helpottu ku lopetin aamudataamisen. Aamudataamista harrastan nykyisin enää vaan jos herään selvästi aikasemmin kuin olisi tarvis.
 

Malkkinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Ärsyttää suunnattomasti ihmiset, jotka tulevat myöhässä. Virheitä tottakai sattuu, mutta jos vaikka koulu alkaa joka päivä 8.00 etkä ehdi sinne heräämällä kello 7.45, niin miksi heräät silti joka päivä siihen aikaan, etkä aikaista heräämistä vartilla. Ja jos ei jaksa nousta niin aikaisin, niin siihenkin on ratkaisu. Käy nukkumaan varttia aiemmin. Olen minäkin joskus myöhässä. Myönnän sen, mutta tuttavapiiriini kuuluu ihmisiä, jotka ovat myöhässä joka paikasta ja aina. Jos sinulla menee työmatkaan 15 minuuttia, sinun pitää herätä vähintään 20 minuuttia ennen töiden alkua. Se on todella, todella yksinkertaista matematiikkaa. Toisilla menee enemmän ja toisilla vähemmän heräämisestä lähtemiseen aikaa, mutta tuo ohje on sinulle, jos sinulla ei ole muutakuin nouseminen sängystä, vaatteiden pukeminen ja lähteminen. Silti se syy löytyy aina muualta.
Jos on jostain vähän myöhässä, pitää sanoa että radiosta tuli Bohemian Rhapsody, ei voinut jättää kesken. Sillä saa pienen myöhästymisen aina ja joka kerta anteeksi.
 

HogiBoi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Viime yön unet jäivät lopulta vähiin, joten tänään vastaan ainoastaan eiliseen tekstiini saamiini vastauksiin.

Siis mitäh? Mä laitan herätyksen soimaan aina vähintään tunti ennen lähtöä. Koska yleensä siinä käy niin että mulla menee ekasta herätyksestä vähintään se puol tuntia päästä ylös sängystä. En todellakaan ole aamuihminen. Ja tarvitsen aamupalan ja -kahvin ennen kuin voidaan edes miettiä lähtemistä. Hampaatkin pesen aamuisin, samoin suihku. Kaikkinensa mulla menee puolisen tuntia herätä ja toiset reilu puoli tuntia hoitaa aamurutiinit pois alta. Jos pitäisi herätä 5 minuuttia ennen kotoa lähtöä niin ensiksi iskisi paniikki, sitten vitutus ja viimestään koulu/työpaikalla vitullinen nälkä.
Kyllä minäkin herään joka aamu vähintään tunti ennen lähtöä. Tosin välillä saatan torkuttaa pari kertaa, mutta se on seurausta siitä, että olen herätyksen laittanut aikaisemmaksi. Tuo sängyssä makoilu on myös pieni pahe minulla. Aamupala ja -kahvi kuuluvat myös minun aamuuni. Ehdottomasti. Ohjeeni osoitin heille, joilla ei ole aamulla muuta kuin sängystä ylös nouseminen, pukeminen ja lähteminen. Ja silti myöhästyy. En ymmärrä. Ehkä se juontaa juurensa siihen, että esikoulusta lähtien tilanne on ollut se, että olen kello xx.xx tien varressa taksia/bussia odottamassa tai sitten jää koko päivä väliin. Ja sitten tulee sanomista. Enkä ole nyt katkera mistään kurinpalautuksesta, olen todella kiitollinen tästä asiasta vanhemmilleni, etten oikeastaan myöhästy. Ja muutenkin siitä, että meillä on ollut hyvä kuri kotona. Ei liian kova, mutta selvät rajat on aina ollut.

Toisaalla kuuleman mukaan on tehty niin, että taksin tuloa on pyydetty myöhemmäksi, jotta ehtii. En ymmärrä tätä. Sitten joku toinen joutuu muuttamaan tapojaan. Itse olen todella kaavoihin kangistunut ja aamurutiinien muuttaminen on vaikeaa. Onneksi olemme muuttaneet suhteellisen usein, joten on kuitenkin tullut vaihtelua tapoihin.

Auts, kuulun valitettavasti hieman tähän kategoriaan. Kouluun olen tämän(kin) vuoden puolella saapunut pyörällä lukuisia kertoja viime tipassa, vaikka ajomatka on vaivaiset 10 minuuttia.
Eihän tuo viime tipassa saapuminenkaan oikeastaan ole ongelma. Se, että tulee jatkuvasti sen 10-15 minuuttia myöhässä on täysin eri asia. Kouluun. Töissä en usko tällaista paljonkaan katseltavan. Oikeastaan se, että tulet viime tipassa kertoo, että lähdet juuri sopivaan aikaan. Ei joudu turhia odottelemaan missään. Siihen minäkin pyrin. Tuon odottelusta jäävän ajan voi esimerkiksi aamulla täyttää nukkumalla.

Kiitos tästä viestistä muutenkin. Siinä sitä ollaan uunituoreita kuskeja, nauti ajelemisesta. Meikäkin ajanee kortin tämän vuoden puolella, että se löytyy taskusta tulevaisuutta varten. Voin vain kuvitella sen tunteen, kun ajelee autolla yöaikaan ja luukuttaa musiikkia. Pitäisi ostaa muutama levy sitten omaan kaaraan: Iron Maidenia, Mötley Crüeta, Poisonia, Judas Priestiä ja AC/DC:tä, ainakin.
Todellakin nautin. Ajokortin ajaminen on kannattavaa, koska siitä ei oikeastaan häviä sen suurempia. Paitsi tuon järkyttävän summan rahaa tietenkin, mutta ajokortilla saa aika paljon vapauksia lopulta. Voi mennä ja tulla paljon vapaammin, eikä tarvitse kokoaikaa olla häiritsemässä toisien askareita kyselemällä kyytejä milloin mihinkin. Yöllä on kyllä rentouttavaa ajella. Musiikin pitää vain olla sellaista, että pysyy hereillä, eikä mitään rauhallista. Siinä sinulla on monta hyvää vaihtoehtoa. Harmi, että itselläni ei ole omaa autoa. Ajelen lähinnä äitini autolla. Välillä saan muita lainaan. Äitin autossa ei edes toimi levysoitin. Meni jotenkin jumiin, eikä suostu ottamaan levyjä kiduksiinsa. Olen nyt käyttänyt matkakaiutinta ajellessani.

Jos on jostain vähän myöhässä, pitää sanoa että radiosta tuli Bohemian Rhapsody, ei voinut jättää kesken. Sillä saa pienen myöhästymisen aina ja joka kerta anteeksi.
Tämä on kyllä erinomainen ohje. Itse ainakin opettajana tai työnantajana pitäisin tätä hyväksyttävänä syynä. Tosin se olisi jollain tapaa todistettava. Yleensähän nuo soittolistat löytyvät radioiden nettisivuilta, joten sieltä sitten näytettävä, että pari minuuttia sitten tullut. On muuten mahtava kappale. Laitanpa just nyt heti kuunteluun.

Ihanan rentouttavaa tämä kirjoitteleminen tällälailla juuri ennen nukkumaankäymistä. Voisi ruveta pitämään blogia, tai vain kirjoittelemaan Wordiin aina ihan kaikki mitä päässä pyörii. Tänne ei nyt ihan kaikkea kuitenkaan kehtaa suoltaa. Eikä kyllä sinne blogiinkaan ihan kaikkea. Jostain luin, että helpottaa nukahtamiseen, kun kirjoittaa ajatukset tekstiksi. Varmaan kynä ja paperi olisi parempi, mutta tietokoneella kirjoittaminen on nopeampaa ja jotenkin pidän näppäimistön äänestä. Pari kertaa olen blogia aloitellut, mutta kirjoittaminen on ollut niin vaikeaa, ettei mitään järkeä. Nyt on ollut kaikenlaista tapahtumaa joten josko sitä nyt keksisi mitä purkaa tekstiksi. Ei mitään tyhmää teemaa blogille. Ei ole kiva lokeroitua joksikin ja jos keksisi hyvän tekstin, niin jää julkaisematta, koska ei kuulu genreen. Ehkä aloittelen tuolla Wordilla ja jos niitä tekstejä tulee paljonkin, niin sitten rupeaisin niitä julkaisemaan jossain. Aikamoista vaeltelua voisi kyllä olla aiheesta toiseen, kuten kirjoitukseni yleensäkin.

Mutta siis. Nyt on vastattu. Ei, en kuitenkaan sen takia ole hereillä, että pääsisin varta vasten näihin vastaamaan. Tuossa vain huomasin kellon olevan jo yli puolen yön ja muistin saamani vastaukset. Enköhän kuitenkin tästä jo käännä pään tyynyyn. NHL-pelin alkamiseenkin vielä niin paljon aikaa, etten nyt sitäkään jää väijymään.
 
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Olin tänään baarissa. Oli tosi kiva ilta täynnä naurua ja 'banteria' niinku noi britit sanois. Olihan se brittipubikin hehe! Hemmetti.. jekkubattery/red bull on kyllä meikän heikko kohta mitä baareiluun tulee. Ei järin terveellinen drinkki mutta ah niin syntisen hyvää. Sellainen tuli taas tilattua ja lieneekö se sitten osasyynä miksi (taaskaan) ei nukuta. Olen tässä koko yön oikeastaan vaan kuunnellut Spotifysta musiikkia ja höpötellyt vuoron perään jatkoaikaan ja discordiin, mutta nyt alkaa olla kello jo sen verta että lieneisi syytä ottaa jo jotain yöpalaa ja painua sitten pehkuihin. Huomenna jänskätään Suomi-Ruotsia ja perjantaina meen tällä kertaa toisen kaverin kanssa elokuviin :) Mut joo, pakko se on yrittää kait nukkua ettei mene taas koko yön valvomiseksi niinku sillon sunnuntaiyönä..
 

Pottakameli

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Yövuorossa ollaan ja siirryin juuri parvekkeelle viilentymään kylmä cokistölkki kädessä. Sää viileni, mutta sisätilat eivät vielä juurikaan. Mukava kuunnella, kun luonto heräilee pikkuhiljaa uuteen päivään Linnutkin aloittivat laulunsa hetki sitten.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Jos vaihteeksi kirjoittelisi tännekin ketjuun, kun satun olemaan tässä hereillä ja kello näyttää puolta yhtä yöllä. Just äsken kotiuduin lastenhoitokeikalta siskon kotoa ja sen takia olen siis yhä valveilla. En ole vielä ehtinyt menemään nukkumaan. Siskolla, hänen miehellään ja heidän teini-ikäisellä tyttärellä venyi ilta siellä teatterin loppujuhlassa hiukan pitkäksi ja sen vuoksi olin näinkin kauan siskon poikaa kaitsemassa.

No eipä tuo juuri haitannut. Hyvä vain että tässä unirytmi on tällainen että tulee valvottua myöhään. Jaksaa varmaan sitten huomenna paremmin katsella finaalinkin ja juhlia mahdollisesti sen jälkeen. Ja ensi viikolla pitää myös olla hereillä yöllä kun alkaa Stanley cup-finaalit, niitäkin aion väijyä.

Ja hyvinhän tuo lapsenhoitokeikka meni. Tuo siskon poika loppupeleissä niin rauhallinen ja on paljon omissa puuhissaan älypuhelimellaan. Eipä siinä paljoa tarvitse kuin katsoa että kaikki on hyvin. Vähän aikaa pelattiin myös pleikkaa, tosin siskolla on vähän tylsä minun pelata pleikkaa kun niillä on vain ps3.

Minulla kun on nykyään se uudempi konsoli, ps4. No hakattiin nyt kuitenkin sitä ps3:lle uusinta mahdollista NHL-peliä eli Legacy editionia. Ihan hauskaa nyt loppuen lopuksi oli, vaikka minulla kotona onkin uudemmat vermeet. No aina se on hauskaa kaksin pelata vastakkain mitä tahansa peliä.

Loppuillasta siskon poika sitten nukahti sohvalle pariksi tunniksi ja minä sain entistä enemmän rauhassa katsella Kanadan ja Tshekin MM-välierämatsista loput ja Salattuja elämiä sekä Emmerdalea Cmoresta.

Sellainen ilta. Olen mielissäni että näin yllättäen järjestyi aikaa olla etenkin siskon pojan kanssa ja kyllä vietin aikaa jonkin verran myös muun siskon perheen kanssa. Arkena kun ei ehdi ja etenkin siskon perheellä niin kiireinen aikataulu yleensä, mutta hyvä että nyt järjestyi aikaa. Ihan ykskaks eilen sisko pisti Facebookissa viestiä että voisinko olla siskon pojan kanssa lauantain. Minähän tietenkin heti suostuin.

Lauantaina vietinkin tosiaan vapaapäivän. Pidän huolen siitä että en sitten kuitenkaan itseäni uuvuta tuolla työn haullakaan. Kyllähän työn haku tosiaan ihan työstä käy, se on kuin toimistotyötä tekisi. Tai näin oletan, ikinä en ole kyllä toimistotyötä tehnyt.

Mutta se on tärkeää että ei nyt jatkuvasti hae niitä töitäkään vaan pitää välillä vapaata. Se on varmaan hyödyksi sitten siinä työnhaussakin. Vähän kun aivotkin saanut lepiä yhden-kahden päivän verran niin on freshimmät ajatukset käytössä.

Olen nähnyt, että on melko rohkeaa sanoa itse itseään hyväksi kirjoittajaksi. Tämä heti herättää yleensä vastalauseita. Että etpäs ole! Ja voi olla että tässäkin tekstissä on nyt kirjoitusvirheitä varsinkin kun väsyneenä kirjoittaa mutta kyllä uskon vahvasti silti että olen hyvä kirjoittaja. Olen saanut tästä kuulla kuitenkin kehuja monelta eri taholta. Eikä se vielä kesää tee jos yhdessä tekstissä on virheitä, kokonaisuus ratkaisee.

Mutta joka tapauksessa, uskon että kirjoitustaidosta on hyötyä minulle työnhaussa. Kunhan vain osaa hyödyntää sen kirjoitustaidon siinä työnhaussa. Rohkeasti pitää vain osata myydäkin itseään työhakemuksessa. Se itsensä kehuminenkin on kyllä vain taitolaji. Pitäisi osata just sopivasti markkinoida itseään, ei saisi mennä liikaakaan kehumaan.

Ja aika vähän loppuen lopuksi olen työttömänä joutunut olemaan elämäni aikana. Silloin valmistumiseni jälkeen muutin porukoiden nurkkiin takaisin asumaan vuonna 2009 ja olin jonkin aikaa työttömänä. Mutta sitten jo ainakin kesällä 2010 alkoi töitä järjestymään ja tuotakin ennen olin tehnyt paljon keikkaa yhden vanhainkodin keittiölle.

Sitten taas vuonna 2014 olin myös jonkin aikaa työttömänä, mutta sitäkin on vaikeaa muistella loppupeleissä että minkä ajan vuosina 2014-2015 olin työttömänä ja minkä ajan taas jo siinä kunnossa että en olisi ollut edes työkykyinen. Olin noina vuosina sekä parin kuukauden ajan keuhkokuumeen että myös sen alkoholismin kourissa.

No joo, se tuosta menneisyyden muistelemisesta tällä erää. Pääpointti tosiaan siinä että en ole varmaankaan työttömänä ollut elämäni aikana kuin korkeintaan kaksi vuotta yhteensä ja onko se sitten paljon vai vähän? Minun mielestäni se on loppuen lopuksi aika vähän, etenkin jos tässä kohta taas työkuviot järjestyvät.

No, huomenna eli siis jo tänään ajattelin taas osallistua biljardiryhmään aamulla, käydä äänestämässä EU-vaaleissa, hakea hetken ajan töitä ja katsella urheilua. Uskotaan siihen, että tänään on suuri päivä! Tänään on taas meidän päivä!

Nyt hyvät yöt!
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Kolmisen tuntia olen saanut nukuttua tänä yönä. Tiedän että ei saisi sanoa näin, ei saisi kiintyä liikaa hoitajiin täällä kuntoutuskeskuksessa mutta etenkin jos muutan lopulta toiselle paikkakunnalle niin kyllä minulla tulee ikävä etenkin kahta hoitajaa täältä.

Sehän voi nimittäin olla niin että nämä kaksi ihmistä ovat voineet olla tuttavallisia vain siksi minulle näiden vuosien ajan että se kuuluu heidän työhönsä. Näiden hoitajien kanssa on aina niin hauskaa, tai ei aina mutta usein ainakin. Taakse jää paljon hyviä muistoja. Orpo olo olisi ja tulee olemaan jos yhtä äkkiä etenkin nämä kaksi hoitajaa ei kuulukaan lähes siihen päivittäiseen porukkaan joiden kanssa olen tekemisissä.

Mutta tiedän että hoitajien kanssa ei saa kaverustua. Tämä on heidän työtään ja se voisi olla tosiaan niin että ilman työtään he eivät olisikaan niin ystävällisiä ja se olisi pettymys. Toisaalta jos vielä uudelleen joskus tarvitsen vastaavia palveluita niin ei olisi hyvä jos hoitajien seassa olisi kaksi liiankin kaveriani. Täällä on jopa tiukat säännöt sille että hoitajat ja asukkaat eivät saa olla keskenään Facebook-kavereita.

Mutta kyllä ikävä jää etenkin kahta näitä lupsakkaa tyyppiä. Sekin kertoo paljon suhteestani ihmisiin että alkaako esiintymään sellaista leikkimielistä naljailua puolin ja toisin. Tämä voi olla vähän erikoistakin mutta vittuilen usein parhaille kavereilleni. Siis leikkimielellä.

Tämä on sitten hauskaa molempien mielestä. Ja jotenkin jopa lujentaa kaverisuhdetta. Minä olen tällainen luonteeltani, äitinikin sanoi että sinusta ei koskaan tiedä milloin olet tosissasi ja milloin pelleilet. Ja sitten kun joku ihminen on tarpeeksi tuttu niin voi hänelle alkaa vaikka vinoilemaan. Silloin se on ok, kun se on leikkimielistä ja molemminpuolista hauskanpitoa. Ei kiusaamista.

Mutta se että voi naljailla toiselle leikkimielellä vaatii sen että tuntee hyvin toisen ja tietää ettei tämä suutu. Sillä tässä ei ole tosiaan tarkoituksena kenenkään suuttuminen tai loukkaaminen. Ja näiden kahden hoitajan kanssa onkin niin hyvät välit että on tullut jopa naljailtua heille.

Syy miksi kirjoitan nyt näistä asioista tähän ketjuun on se että äsken aloin itkemään kesken unieni. Onko muilla muuten sama homma, alkaa itkettämään joskus unissaan? No joka tapauksessa, toistin sitten näiden kahden hoitajan nimeä ja heräsin siihen.

Silloin tajusin että minähän ikävöin jo etukäteen näitä kahta hoitajaa ja suren sitä tilannetta että enää ei naljaillakaan ihan joka päivä heidän kanssaan. Tiedän että tämä on typerää ja ei saisi kun hoitajat tekevät kuitenkin vain työtään. Ja pirun hyvin kyllä tekevätkin.
 

Captain Slow

Jäsen
Suosikkijoukkue
KR69, K11ng Perrin, Bratislavan mm-miehistö 2019
Ei tänäyönä saa kyllä nukuttua.

Vittu et on hienoo.
 

holynordic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Україна
Ei voi. Ei vaan pysty.

Toisaalta olisi kyllä ihan hyvä saada unta kun huomenna on menoa, mutta eipä tämä haittaa. Kerrankin on hyvä syy valvoa, ja mä olen tottunut tulemaan toimeen olemattomilla unilla.
Mulla on onneksi huomenna vapaata koko päivä, joten sikäli ei paineita. Ulkona sataa kaatamalla, muuten heittäisin juoksulenkin ja kuuntelisin lempibiisejäni volyymit täysillä.
 

holynordic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Україна
@Punamusta parin viikon nuhakuumeflunssaperkeleen juuri lähes selättäneenä en uskalla lähteä testaamaan, tuleeko se kaatosade ja +6°C yhdistelmällä kuinka nopeasti takaisin. Muuten olisi jopa kiehtova ajatus, jollain sairaalla suomalaisella tavalla :)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös