Yöketju (klo 24:00–06:00)

[Musta Nuoli]

Opiskelu on alkanut tympäännyttää toden teolla. Tunnen oloni turhautuneeksi, ja opiskeltavat asiat tuntuvat pakkopullalta. En ole koskaan ollut mieleltäni lukutoukka, enkä nyt koe olevani sellaisessa tilanteessa, jossa olisin täysin onnellinen. Päivät yliopistolla kuluvat muissa ajatuksissa, kun mietteissäni olen jo esimerkiksi jäähallilla. Vapaa-aikanani saan tehdä sitä, mitä todella haluan. Pänttääminen tuntuu kaikin puolin turhalta, on kuin haaskaisin aikaani. Olen alkanut pohtia, haluanko haaskata aikaani vielä neljä ja puoli vuotta, jos en tunne oloani hyväksi?

Aiheet iloon ovat muutenkin pienen ihmisen elämässä nykyään niin harvoissa asioissa. Muualla olisin ja muuta tekisin, jos kaikki haluamani voisi olla mahdollista.

Aina voi vaihtaa opiskelualaa jos ei nykyinen kiinnosta, ja yliopistossakin voi lukea kandin paperit pääaineesta ja sen jälkeen joko siirtyä työelämään tai lukea maisteriksi vaikka ihan toisessa ohjelmassa.

Mitä vapaa-ajan ja työn/opiskelun suhteeseen tulee, niin opiskeluaikanahan - erityisesti yliopistossa - sitä vapaa-aikaahan on erityisen paljon, kun päivärytmit ovat joustavia, kursseja voi tenttiä, viikkorytmi on erittäin löysä ja lukukaudet lyhyitä. Ai että kaipaisin opiskeluaikojen rytmiä, jolloin ehti keskittyä harrastuksiin ja muuhun paljon nykyistä enemmän. Jos teki mieli keskellä viikkoa mennä vaikka myöhään alkavaan konserttiin tai vaikkapa esimerkiksi jääkiekon vierasmatkalle, niin sen kuin meni, ei sitä kukaan kaivannut missään yliopistossa eikä se ollut mistään pois. Ei moinen perinteisessä palkkatyössä enää onnistu, erilaisista pätkätöistä, freelancerhommista tai määräaikaisuuksista puhumattakaan.

Sitä en toisaalta opiskeluajoista kaipaa, että rahaa oli koko ajan käytössä niin niukasti. Nytkin palkka on melkoisen pieni verrattuna näihin tilastollisiin keskiansioihin ja SSS-hallitus haluaa viedä tuhkatkin pesästä, mutta on se silti parempi kuin opintotuella ja/tai pakkolainalla kituuttaminen.

Siinäpä sitä dilemmaa: jos ei tee töitä, on aikaa jolloin voisi tehdä mitä todella haluaa, mutta ei ole siihen rahaa. Jos tekee töitä saadakseen rahaa, niin sitten ei ole sitä aikaa ainakaan samalla tavalla.

Jos haluaa tehdä todella paljon rahaa toteuttaakseen isompia unelmia ja/tai varhaiseläköitymisen jonnekin Portugaliin veropakolaiseksi, niin sitten saa joko paiskia parhaimmat vuosikymmenensä töitä hiki hatussa todella pitkiä päiviä tai ryhtyä poliitikkojen, yrityskonsulttien, uskonnollisten lahkojohtajien yms. kaltaiseksi paatuneeksi kusipäähuijariksi, mikä voi tuottaa omantunnontuskia muille kuin sosiopaateille.

On lottovoitto syntyä Suomeen (4+1 oikein), mutta täällä elääkseen tarvittaisiin isompi lottovoitto. Kyllä kelpaisi minullekin vaikka pienempikin miljoonavoitto vaikka Eurojackpotista. Muuttaisin jonnekin Krakovaan elämään herroiksi ja syömään zurek-keittoa kotikokin valmistamana.

 

[Jaws]

Kiitoksia kaikille vastauksista, nyt vasta kykenen tänne tuon jälkeen kirjoittamaan. Ihan asiaa tuossa oli. Siihen en kuitenkaan usko, että joutuisin tekemään elämässäni sellaista työtä, josta en nauti. Pidän todennäköisenä, että saan tehdä juuri sitä, mistä pidän. Harmi vain, ettei asioita voi noin vain äkkiä jouduttaa. Mutta se siitä.

Olen pitänyt huvikseni listaa alkaneelta vuodelta näkemistäni kiekkopeleistä, kuuntelemistani albumeista ja katsomistani leffoista. Tilanne on se, että 27 päivän aikana olen ehtinyt nähdä 21 lätkämatsia, kuunnella 24 eri albumia, joista kolmea useammin kuin kerran, ja katsoa kuusi leffaa, joista kaksi elokuvateatterissa. Lisäksi kävin Slipknotin keikalla Hartwallilla.

Äsken kuuntelin Slipknotin albumin .5 The Gray Chapter neljännen kerran tänä vuonna. Erittäin hyvä pitkäsoitto. Sellaista tähän yöhön - esitelmää pitäisi tehdä, ja voi hyvä luoja, miten inhoan esiintymistä. Mutta ei mahda mitään, pakko sekin on kitua.

 

[Vuokralainen]

Tilanne on se, että 27 päivän aikana olen ehtinyt nähdä 21 lätkämatsia, kuunnella 24 eri albumia, joista kolmea useammin kuin kerran, ja katsoa kuusi leffaa, joista kaksi elokuvateatterissa.

Tämä on muuten positiivista, että ihmiset tajuavat albumien yleensä olevan kokonaisuuksia ja ne pitääkin kuunnella kokonaisuuksina. Liian monelle musiikki on kertakäyttötavaraa yksittäisten biisien muodossa. Ei sekään kai väärin ole, mutta itse olen kyllä saanut parhaat kiksi albumikokonaisuuksista.

 

[Karhunkulta]

En mä tiiä, mutta alkaa olla jo koko vartalo täynnä tätä työpaikkaa. Itse hommahan on ihan jees, mutta kun viedään työkalut työn tekemiseen ja sitten kun tuot epäkohtia ilmi, niin saat ripityksen ettei noin saa kirjoittaa ja pitää nyt vaan olla hyshys ja uskotella, että kaikki toimii ja on hyvin. Tuntuu että mikään muu ei kiinnosta, kuin se että saa tehtyä mahdollisimman paljon, mahdollisimman pienellä porukalla ja kaiken pitää ulospäin näyttää kuin oltaisiin siellä strömsöössä. Väliäkö sillä voiko sitä henkilöstöltä odottaa millään realismilla tai jaksaako tällaista touhua, kun ketään ei kiinnosta kommentoida tai korjata asioita edes sitä vähää alusta. Riittää että paikalla olet.... mutta tietysti teet kaiken hetitässäjustnyt ja samalla tehokkuudella kuin ennen ja jos jokin ei toimi, niin olet vaan hiljaa ja kerrot pelkästään ne sateenkaarilta ja poneilta tuoksuvat positiiviset asiat. Niitäkin alkaa olla pian vaikea keksiä.

Miten voikin olla, että odotetaan täydellistä työpanosta, mutta mitään ei tehdä sen eteen että voisit suorittaa sen työn sillä hyvällä tasolla mitä osaat jos joku vain korjaisi aina ne työntekoa rajoittavat asiat? Huomautat asiasta, niin mitään ei kuulu perästä tai jos kuuluu, niin kerrotaan ettei nyt noin saa sanoa, näyttää nyt tosi huonolta ulospäin!

Helvetti kun sen toisen työpaikan saaminenkin on niin julmetun vaikeaa. Oman alan töitä, joissa olisi edes jokseenkin täyttä työaikaa tarjolla, ei tunnu oikein olevan ja muuhun ei oikein tunnu pääsevän, kun ei ole sitä ja tätä ja tota korttia taskussa tai paperia koulusta. Kai se on pakko sitten roikkua tässä niin kauan ku pää pysyy kasassa. Joo, tällainen avautuminen yön ratoksi. Toivottavasti muilla on vähän paremmat fiilikset.

 

[Musta Nuoli]

Olen pitänyt huvikseni listaa alkaneelta vuodelta näkemistäni kiekkopeleistä, kuuntelemistani albumeista ja katsomistani leffoista. Tilanne on se, että 27 päivän aikana olen ehtinyt nähdä 21 lätkämatsia, kuunnella 24 eri albumia, joista kolmea useammin kuin kerran, ja katsoa kuusi leffaa, joista kaksi elokuvateatterissa. Lisäksi kävin Slipknotin keikalla Hartwallilla.

Ihan mielenkiinnosta: miten paljon ehtisit katsoa pelejä, elokuvia ja kuunnella levyjä jos et opiskelisi ja se ei rajoittaisi vapaa-aikaasi? Aika paljon sinulla nimittäin nytkin mahtuu vuorokauteen opiskeluiden ja muun ohella.

Hyvä tietysti, että mahtuu ja että jaksat. Ehdin minäkin vielä muutama vuosi sitten kuunnella työnteon ohella parikymmentä uutta albumia kuussa, katsoa tukuittain leffoja, kirjoitella kaikenlaista (myös jatkikseen paljon enemmän) ja käydä keikoillakin. Ei sitä enää vain jaksa, lienen tullut vanhaksi ja väsyneeksi.

Heitän summittaisen arvion vastaavista kulttuurielämyksistä:
-1 leffa elokuvateatterissa (Creed)
-kolmisen leffaa kotona
-televisiosarjoista Doctor Who'n joulujakso, Sherlockin joulujakso, yli puoli kautta Arrow-sarjaa, vanhan 1970-luvun Doctor Who -seriaalin (2,5h), ehkä jotain muutakin vastaavaa jota en nyt muista
-1 Megadethin Dystopia-albumi
-1 Carmina Burana -konsertti Turun konserttitalolla
-paksuja sarjakuva-albumeita puolen tusinaa, mm. Grant Morrisonin Multiversity, Neil Gaimanin Free Country ja 1980-luvun Vihreää Nuolta
-nipun kirjoja, sekä tietokirjallisuutta että fiktiota Bondin historiasta Stephen Kingiin.
-televisiosta 2,5 lätkämatsia nuorten MM-kisoja

No, on sitä tuossakin. Livenä ei ole lätkämatseja kertynyt yhtään tammikuussa, meno on toista takavuosiin verrattuna jolloin oli kausikorttikin ja kaikkea. Mutta eipä ole Mestis tai suomalainen sarjajääkiekkoilu ylipäätään juuri kiinnostanut viimeistään sen jälkeen kun sarjat suljettiin ja Mestiksestä tuli epämääräinen farmiporukoiden sekametelisarja. Kai sitä sitten voi pudotuspelit käydä kuitenkin katsomassa, vaikkei niissä mitään panosta olekaan.

 

[Captain Slow]

Mitähän mä tänne kirjoittaasin. En varmaan mitään.

-paksuja sarjakuva-albumeita puolen tusinaa

Tästä tuli mieleen että on vähän sarjakuvienkin lueskelu jäänyt itellä taka-alalle. Joskus tuli Viiviä ja Wagneria lueskeltua aikalailla urakalla yms samankaltaista. Nyt jaksaa lueskella vaan Fingerporia ja sitäkin vähän puolivillaisesti. Itseasiassa en oo pariin kolmeen vuoteen ees lukenut hesarin sivuilta V&W:tä.

 

[Jaws]

Ihan mielenkiinnosta: miten paljon ehtisit katsoa pelejä, elokuvia ja kuunnella levyjä jos et opiskelisi ja se ei rajoittaisi vapaa-aikaasi? Aika paljon sinulla nimittäin nytkin mahtuu vuorokauteen opiskeluiden ja muun ohella.

Kaikenlaista kerkeää touhuta. Musiikkia pystyy kuuntelemaan samassa kun toteuttaa muita harrastuksiaan (lue: kirjoittaa). Leffoja en olekaan hirvittävää määrää katsonut, ja lätkäpelit ovat se harrastus, josta voisin itselleni ammatin ottaa. Vapaa-aika on kivaa, mutta tavoitteeni on se, että saan tehdä työkseni sitä mistä pidän. Olen hyvällä tiellä, opiskelin tai en.

 

[Hippi Hiiri]

tavoitteeni on se, että saan tehdä työkseni sitä mistä pidän.

Tätä kuulee usein, mutta kuinkakohan moni lopulta onnistuu? Minun junani on ainakin jo mennyt, kun ammattilaisurheilijaa minusta ei enää tule. Nyt tuntuu siltä, että kunhan on kelvollinen työ, josta saa kelvollista palkkaa ja jonka jälkeen jää aikaa ja energiaa toteuttaa intohimojaan vapaa-ajalla, on pullat hyvin uunissa. Jossain vaiheessa painotus saattaa tietysti muuttua enemmän työn suuntaan, mutta näyttää selvältä, että elämäni tärkeimmät ja parhaat hetkeni vietän joka tapauksessa vapaa-ajallani.

 

[Jaws]

Tätä kuulee usein, mutta kuinkakohan moni lopulta onnistuu?

Ei ole väliä, moniko minun lisäkseni onnistuu, sillä minä onnistun kyllä. Se riittää.

 

[Hippi Hiiri]

Ei ole väliä, moniko minun lisäkseni onnistuu, sillä minä onnistun kyllä. Se riittää.

Go get 'em

 

[ZayWest]

Tätä kuulee usein, mutta kuinkakohan moni lopulta onnistuu? Minun junani on ainakin jo mennyt, kun ammattilaisurheilijaa minusta ei enää tule. Nyt tuntuu siltä, että kunhan on kelvollinen työ, josta saa kelvollista palkkaa ja jonka jälkeen jää aikaa ja energiaa toteuttaa intohimojaan vapaa-ajalla, on pullat hyvin uunissa. Jossain vaiheessa painotus saattaa tietysti muuttua enemmän työn suuntaan, mutta näyttää selvältä, että elämäni tärkeimmät ja parhaat hetkeni vietän joka tapauksessa vapaa-ajallani.

Etkös sinä ole rap hipidihopmiehiä? Silloinhan elo on. Ellei Eero viimeistele.

 

[ZayWest]

Te runkut määrittelette eloa liikaa. Sanon vain.

 

[Hippi Hiiri]

Te runkut määrittelette eloa liikaa. Sanon vain.

Äläs nyt.

Jos vielä jatketaan aiheesta "kunpa saisin tehdä työkseni sitä mistä pidän". Kuinka vähään ne ihmiset ovat tyytyväisiä, jotka pääsevät tavoitteeseensa? Minulla "kunpa saisin tehdä mistä pidän" sisältäisi Stanley Cupin seitsemännen ottelun jatkoaikavoiton nollapelillä, Beatles-luokan suosion rokkikukkona tai Michael Corleone -luokan aseman raha/alamaailmassa.

Todellisuuskatsauksen jälkeen sitten ymmärtää, ettei noihin tavoitteisiin pääse ja vähempi on aika yhdentekevää, joten miksi nähdä suurta ammatillista intohimoa mihinkään. Ilmeisesti siis kunnianhimoni suuruus tappoi kunnianhimoni ja nyt sitten sluibaillaan kansan syvissä riveissä.

EDIT: Esimerksi nämä start up -heebot. Miten he ovat niin vakuuttuneita siitä, että on hieno juttu tehdä joku kännykkäsovellus tai muu turhanpäiväinen pilvipalvelu, jota kukaan ei oikeastaan edes tarvitsisi, että siihen laitetaan vapaa-ajat ja asunnot kiinni?

 

[Musta Nuoli]

Huonosti on taas nukuttanut, ja aamulla pitäisi herätä töihin. Se siinä vapaa-ajassa on hyvä puoli, että ei ole niin väliä milloin nukkuu ja milloin herää. Huono puoli taas on siinä, että jos ei satu olemaan herroiksi elelevä rikas perijä tai vastaava, niin jostain pitää saada rahaa elämiseen eikä sitä yleensä nukkumalla kerry, ellei ole töissä jossain patja- ja vuodefirman koenukkujana.

Saisi olla takaraivossa joku sleep mode -kytkin jota voisi painaa ja josta seuraisi noin 7-8h yöunet.

 

[Jaws]

Huomenna vain yksi tylsistyttävä aamuluento, voisi jättää väliin. Tänään oli esitelmä, meni miten meni - pääasia, että se on ohi. Musiikki maistuu tänäkin yönä. Tuumailin tässä, että mikä mahtaa olla tällä hetkellä järjestys suosikkibändieni suhteen. Top kolmonen oli aika selvä, loppujen osalta menee vähän arvonnaksi, niin tasaista on.

1. In Flames
2. Five Finger Death Punch
3. Slipknot

Ketään ei välttämättä kiinnosta, mutta olipa taas yksi tapa kuluttaa hetki elämästä. Huomenna voisi hoitaa yhden postituksen ja katsoa illemmalla Ässien pelin KalPaa vastaan. Ei nyt mitään järisyttäviä suunnitelmia, mutta tarvitseeko aina olla?

 

[Jeffrey]

Tuumailin tässä, että mikä mahtaa olla tällä hetkellä järjestys suosikkibändieni suhteen. Top kolmonen oli aika selvä, loppujen osalta menee vähän arvonnaksi, niin tasaista on.

1. In Flames
2. Five Finger Death Punch
3. Slipknot

Ketään ei välttämättä kiinnosta, mutta olipa taas yksi tapa kuluttaa hetki elämästä. Huomenna voisi hoitaa yhden postituksen ja katsoa illemmalla Ässien pelin KalPaa vastaan. Ei nyt mitään järisyttäviä suunnitelmia, mutta tarvitseeko aina olla?

FFDP menee kyllä tällä hetkellä nyky metallista ihan sinne kärkeen, osin jopa valitettavasti. Ihan ok musaa tekee, mutta vähän liian angstista jotta sitä voisi enempää hehkuttaa.

Slipknot taas mennyt liian radiokamaksi sekin, joka on johtanut lyriikoiden kesyyntymiseen, laahaamiseen ja biisien yksitoikkoistumiseen.

Hevi ja metalli on nykyään valitettavan alhaalla, ja omasta mielestäni pitkälti siitä syystä, että sitä yritetään vieläkin tehdä samalla sapluunalla kuin silloin 80-luvulla.

 

[Jaws]

Slipknot taas mennyt liian radiokamaksi sekin, joka on johtanut lyriikoiden kesyyntymiseen, laahaamiseen ja biisien yksitoikkoistumiseen.

Minä taas pidin .5 The Gray Chapterista ehkä eniten noista Slipknotin albumeista. Makunsa kai kullakin. Koko tuotanto on kuitenkin hyvää!

 

[Jeffrey]

Minä taas pidin .5 The Gray Chapterista ehkä eniten noista Slipknotin albumeista. Makunsa kai kullakin. Koko tuotanto on kuitenkin hyvää!

On kova levy myös, varsinkin se alkupuoli. Jotenkin vain Slipknotin tuotannosta puuttuu jotain. Noh, bändi olisi selkeästi stadionluokkaa mikäli se ei puuttuisi, mutta jotenkin hyvätkin biisit jäävät lopulta tylsiksi.

 

[Jaws]

On kova levy myös, varsinkin se alkupuoli. Jotenkin vain Slipknotin tuotannosta puuttuu jotain. Noh, bändi olisi selkeästi stadionluokkaa mikäli se ei puuttuisi, mutta jotenkin hyvätkin biisit jäävät lopulta tylsiksi.

Ajattelin ehkä vähän samoin ennen kuin näin bändin livenä. Sen jälkeen olen jotenkin päässyt tuohon sisään. The Negative One, Sarcastrophe, Custer, The Devil in I... Custeria muuten eivät soittaneet Hartwallilla, mutta ainahan sitä yksi biisi jää kuulematta, jos jotain tiettyä alkaa odottaa.

Voisi kohta painua pehkuihin, alkaa väsyttää sen verran.

 

[Ollakseni]

Ajattelin ehkä vähän samoin ennen kuin näin bändin livenä. Sen jälkeen olen jotenkin päässyt tuohon sisään. The Negative One, Sarcastrophe, Custer, The Devil in I... Custeria muuten eivät soittaneet Hartwallilla, mutta ainahan sitä yksi biisi jää kuulematta, jos jotain tiettyä alkaa odottaa.

Voisi kohta painua pehkuihin, alkaa väsyttää sen verran.

Itse en pitänyt Slipknotin uusinta erityisen hyvänä levynä. Jotenkin hankala sisäistettävä ja joka biisin jälkeen tuntui alkavan alusta. Kaksi ekaa levyä olivat kyllä helvetin kovia ja oli tuolla viimeisimmällä myös kovia biisejä kuten Negative One josta tykkäsin heti ekalta kuulemalta.

 

[Jaws]

Hyvin menee. Jäin väkertämään kirjoitushommien parissa, ja kyllähän kolmeen tekstiin sai aikaa kulumaan - semminkin, kun aloitin raapustamaan tekstejä vasta kotiuduttuani TPS:n ja Ässien matsista. Hommat nyt hoidettu, mutta herätys on alle kahden tunnin päästä. Onneksi on vain yksi aamuluento ja kymmeneltä pääsee kotio. Taidan jättää nyt nukkumatta ja painun pehkuihin tuolloin kuuden tunnin päästä, kun olen päässyt pois luennolta.

Menee se perjantai nukkuessakin, mutta unirytmi heittää kuperkeikan. Sitten on kiva auttaa muutossa lauantaina. Heh. Muita kukkujia, syystä tai toisesta?

 

[Räpylätassu]

Ajattelin tehdä seuraavan ilmoituksen: Olen keksinyt aikakoneen. Aion tehdä testiajon menneisyyteen ja muuttaa historiaa muutamasta paikasta.

Tiedätte onnistuneeni, jos Porin jääkiekkojoukkueen nimi on Ässät ja keskiviikko tulee tiistain jälkeen.

 

[Ralph]

Tiedätte onnistuneeni, jos Porin jääkiekkojoukkueen nimi on Ässät ja keskiviikko tulee tiistain jälkeen.

Et onnistunut, porilaisen jääkiekkojoukkueen nimi on edelleen Karhut.

 

[Mr Tomppa]

Joo.

Mitenkä voi yheksästä kaljasta tulla rapula?

Otin rapulakaljan.

Huomenta.

 

[Captain Slow]

Huomenta saatana!

Ja sitten loppui läpät. Mitenkäs tää aihe on mennyt näin hiljaiseksi. Ei näin poijaat, perkeles. Eikö muka täältä löydy yhtään yökukkujaa enää...? Ihme nysväämistä sanon minä.

Pakko käydä kusella. Katotaas jos sillävälin joku kirjottais tänne jotain. Jos ei mitään perus uskonto/politiikkaväittelyä keksi, niin saa sitä naiskauneudesta tai moottöripyöräilystäkin höpistä, ihan vapaasti.