Yöketju (klo 24:00–06:00)

  • 494 235
  • 5 199

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Hain vuosi - 2014 ja 2015 Jawsin silmin

Alustus - Tajunnanvirtaa tiedossa

Kirjoitan tämän, koska nyt ei ole muutakaan tekemistä. On tylsää. Viesti käsittelee ajanjaksoa vuoden 2014 ja 2015 toukokuiden välillä. Paljon on tapahtunut, joten puretaan tämä sykli osiin. Silläkin varauksella, että ketään ei oikeasti kiinnosta. Teen tämän myös itselleni. Toivottavasti joku saa tästä jotain irti, ihan pientä ajatusta edes. Kuuntelen tätä kirjoittaessani hyvää musiikkia, joten olen niin sanotusti tiloissa. Tekstistä saattaa tulla ihan sekavaa tajunnanvirtaa, koska jäsentelen kaiken mielessäni sen kummemmin etukäteen suunnittelematta. Lopetan tämän turhanpäiväisen lätinän ja menen asiaan.

2014 - Vuosi, joka saa kaikki muut vuodet tuntumaan merkityksellisiltä

Näistä kahdesta vuodesta se huomattavasti surkeampi. En ole pessimisti, en optimisti, ehkä realisti olen. Koitan käsitellä asioita ihan neutraalisti mitenkään värittelemättä, vaikka usein onkin tapana tehdä ruohonleikkuustakin dramatiikkaa. Ajoin sen linnun päälle kyllä oikeasti, ei se värikynää ollut. Koitetaan avata ajatusmaailmaa ihan järjellisesti sen koommin tunteilematta, vaikka sillekin olisi tapahtumien valossa sijansa.


Toukokuu - Lumipallo lähtee pyörimään

Toukokuu on suosikkikuukauteni. Maailma alkaa aina hymyillä ja jääkiekossa pelataan MM-kisoja. Kiekkokauden huipentuma ja ulkona alkaa olla sellaiset säät, että mielikin virkistyy. Vuoden 2014 toukokuu oli henkilökohtaisella tasolla erityinen. Siihen asti kaikki oli sujunut kuin tanssi, vaikken tanssia osaakaan.


Vuoden 2013 marraskuusta olin alkanut pitää yhteyttä erääseen naisihmiseen. Monet viestejäni lukeneet takuulla muistavat kyseisen lahtelaisen tytön. Tokihan minä pöljäke pidin hänestä kovasti, mutta ei oltu päätetty kuitenkaan nähdä kuin vasta kesällä, kun olisi hyvät säät. Ensinäkeminen sovittiin toukokuulle, tarkemmin sanoen 27. toukokuuta oli se odotettu päivä. Täytenä ummikkona se oli minulle, kuten hänellekin, normaalia toisen ihmisen tapaamista isompaa.

Odotukset olivat korkealla ja säätilat olivat olleet siinä 20-25 asteen paikkeilla. Sään piti suosia ensitapaamista, mutta luoja lykkäsi myrskyn. En tapaa kiroilla miltei koskaan, mutta konstailematta voin todeta, että 27.5. kaikki meni päin helvettiä. Luulin tietysti, että kaikki meni hyvin huonosta säästä huolimatta, mutta illalla WhatsAppissa jutellessamme kävi ilmi, että minä, tuolloin finneineni ja muutenkin siinä ankeudessa, en ehkä kelvannutkaan.

Totta kai maailma meni ihan uusiksi sillä hetkellä, vitutti ja itketti kuin pientä oravaa. Ylioppilasjuhlat olivat tietysti samaisen viikon lopulla. Sanoisinko, että varsin "parahultainen" ajankohta. Ei muuten kiinnostanut koko valkolakki tai mitkään typerät teeskentelyjuhlat sillä hetkellä pätkääkään. Äiti ja paras kaverini tiesivät, muut eivät.

Kesäkuu - Jatkoa kurjuudelle

Ylioppilasjuhlat tulivat ja masensi. Ei kiinnostaneet koko lakkiaiset tippaakaan. Vieraslistallakin oli porukkaa sen verran, etten kaikkia edes tuntenut. Muutenkin ottaa pannuun yleensäkin olla minkään sortin huomion keskipiste. Okei, täällä netissä ja Jatkoajassa olen mielelläni äänessä, mutta täällä onkin enemmän samanhenkistä porukkaa. Niistäkin kutsuvieraista ani harva oli oikeasti osallistunut minun elämääni erityisemmin. En pidä arvossa pippaloita, joissa sitten mukamas kiinnostuneina kysellään että mitäs sinä Jaws aiot isona nyt tehdä ja voi kun olet kasvanut blaa blaa.


Jotenkuten tiedostavana ihmisenä kuitenkin hoidin juhlani asiallisesti ja normaalisti, mutta mielessä pyörivät toki muut asiat. Pääsykokeet tuolta keväältä olivat vasta alkamassa eikä niihinkään löytynyt hirveämmin motivaatiota. Pidin yhteyttä siihen tyttöön, mutta aika heikosti olivat asiat senkin suhteen.

Juhlat olivat ja menivät, se pieni masennuskin onneksi jäi taakse. Tytön kanssa alkoi tuntua jo paremmalta ja ajattelin, että ehkä kaikki lutviutuukin hänen kanssaan. Ainakin siitä oli merkkejä.

Pääsykokeet menivät penkin alle, mutta enpä ollut lukenutkaan. Odotettu tulos siis, sen takia tänäkin keväänä ollaan samassa pisteessä ja yritetään päästä johonkin. Päätin ottaa puhelinsoiton armeijaan ja kysellä, josko saisin aloittaa jo vuoden 2014 heinäkuussa. Kutsunnoissahan minut määrättiin vuoden 2015 tammikuun saapumiserään Niinisaloon. Asiat järjestyivät nopeasti ja Varsinais-Suomen aluetoimisto järjesti minut jo heinäkuun saapumiserään. Yhtäkkiä olisikin intti edessä! Melkoinen muutos, mutta mielestäni se oli siinä tilanteessa paras ratkaisu.

Jalkapallon MM-kisat olivat täydessä käynnissä ja kesäkuu meni pitkälti futiksen parissa. Harvoja ilonaiheita viime kesänä.

Heinäkuu - Aamut alkavat painaa

Tuli heinäkuu, ja asiat olivat järjestyneet sen ihastukseni kanssa. Vaikutti siltä, että hänkin piti minusta. Kaikki merkit sille oli. Saatoin tämän vuoksi lähteä ihan helpottuneena armeijaan, kun tuntui, ettei enää ollut mitään millä päätään vaivata. Pilke silmäkulmassa menet, sanoivat kaikki. Yritinkin.

Se alkoi 7.7.2014, armeija nimittäin. Samoin puoli vuotta kestänyt palstahiljaisuuteni. Ei edes jännittänyt paljoa, ehkä olisi pitänyt. Pari ensimmäistä viikkoa siellä olivat ihan täyttä tuskaa. Ahdisti, surutti, kiukutti, hajotti. Näistä tuntemuksista kirjoitin varmaan tuonne palstan inttiketjuunkin, mutta todetaan nyt myös tässä, ettei se armeijan alku herkkua ole. Totaalinen muutos siitä arjesta, johon on tottunut. Se on niin oma maailmansa, ei yhtään sellainen nykyaikainen järjestelmä, vaan vanha ja outo. Ei tuntunut minun paikaltani, vaikka lopulta kotiuduinkin muiden mukana joulukuussa.

Kyllä minä siellä intissä opin olemaan pienen alkujärkytyksen jälkeen. Olen vain, kuten moni tietääkin, vähän herkempää ja ajatuksiltani syvällisempää sorttia. En osannut sulkea ajatuksia ulkopuolelle ja mennä vain robottina seassa. Tunteellisuus on joskus taakka ja iso rasite. Ei minusta miehekästä testosteronikörilästä mitenkään saa, olen aina oleva se sama entinen narusäbäri ja mieleltäni utelias ja tunteikas pieni ihminen.

Ja jossain pääni sopukoissa myös narsisti, koska enhän minä muuten jauhaisi itsestäni rivitolkulla ketään kiinnostamatonta tekstiä. Onnittelut, jos vielä tässä kohtaa jaksat lukea.

Elokuusta marraskuuhun - Paranoiaa ja itkua

Elokuu oli pysäyttävä kuukausi. Miltä tuntuu olla viikonloppulomilla mökillä ja tulla perheensä kanssa kotiin vain huomatakseen kotiovella, että kotiin on murtauduttu? Asumme siis omakotitalossa, täällä yön pimeydessä tätäkin viestiä kirjoittelen. Jotenkin epäuskoinen olo oli käydä sisällä toteamassa tilanne. Samana iltana oli tarkoitus vielä lähteä armeijaan ja lähdinkin. Olipahan outo tunne.

Kaikki oli pengottu, mutta hyvin vähän varsinaisesti viety. Ovi oli murrettu väkisin auki, ihan organisoitua ja sinänsä ammattimaista toimintaa. Näen asian niin, että konkreettista materiaa vietiin vähemmän kuin henkistä pääomaa. Onnekseni minun ei tarvinnut nukkua sitä yötä kotona, vaan sain olla "turvassa" armeijan holhouksessa muiden varusmiesten kanssa. Intissä oli yhtäkkiä yllättävän kotoisa olo.

Valehtelisin, mikäli sanoisin, ettei tuo vaikuta enää mitenkään. Vainoharha on varmasti ottanut sijaa mielessäni. Yöllä on aika pelottavaakin välillä istua yksin pimeässä, kun pienikin kolahdus ulkona saa vaistot valppaiksi. Sitä tunnetta en toivo kellekään, kun ei tunne olevansa ihan turvassa ja alkaa rakennella päänsä sisällä erilaisia pelkotiloja.
 
Viimeksi muokattu:

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Hain vuosi jatkuu...

Lokakuussa ja marraskuussa näin sen ihastukseni kahdesti. Ei se inttisiili ainakaan minulla hurmaava ole, ja niitä finnejäkin oli vielä ihan riittämiin. En ollut yhtään itseni näköinen, joten on sanomattakin selvää, etten ollut kiinnostava. Sääli, koska niin monia asioita tuo tyttö näkemistenkin jälkeen ehti luvata. Osasin jotenkin armeijassa pitää itkuni sisällä ja olin inttikaverien silmissä se positiivinen ja hyvää ilmapiiriä luova mukava tyyppi.

Se ihastus kuitenkin sanoillaan musersi niin pahasti yhtenä viikonloppuna, että intissä oleminen oli todella vaikeaa. Olin helpottunut kun tiesin kuitenkin pääseväni viikonloppuna lomille rauhoittumaan. Sitten tuli se perinteinen "olettekin tämän viikonlopun kiinni." Tajusin, etten pääsisikään kotiin itkemään itkujani. Menin kysymään yhdeltä luutnantilta, että voiko lomia hakea, jottei tarvitsisi kiinni olla. Ennen kuin olin saanut asiani kerrotuksi loppuun, tuli hallitsematon ja spontaani tunneryöppy ja kyyneleet vaan alkoivat valua puheen keskellä. Se luutnantin reaktio minun itkuuni oli jotenkin niin uskomaton, etten osaa oikein edes kuvailla. Silmistä ja sanoista näki, kuinka luutnantti tunsi aitoa empatiaa. Hänellä ei kuulemma ollut sydäntä jättää minua pakolliseen kiinnioloon. Iso arvostus tuolle miehelle. Kuvittelin, ettei armeijassa kukaan ajattelisi inhimillisesti. Olen vieläkin pienessä kiitollisuudenvelassa.

Joskus syksyn aikana tapahtui se "legendaarisin" inttijuttuni, kun piti kusta kuorma-auton lavalla pimeässä perse tupakaverin naamalla energiajuomapulloon ja virka-apuryhmän kanssa lähdettiin etsimään kadonnutta mummoa Alajärveltä. Etsijöitä oli todella paljon ja kuuluin ryhmään, joka löysi tuon vanhuksen sitten kuolleena. Rauha hänen muistolleen. Se oli aika hyytävä hetki, mutta muistoja siitäkin reissusta eittämättä jäi.

Joulukuu - Ohi on ja Kanarialle

Sinnittelin asepalveluksen loppuun ja pääsin kuin pääsinkin pois ennen joulua. Selvisin siis kuudella kuukaudella, ennen inttiä otinkin taustalle ajatuksen "jouluksi kotiin" ja se toteutui. Se on hieno fiilis kävellä viimeisen kerran siitä portista.


Tiedossa oli heti kotitumisen jälkeen viikon matka Kanarialle perheen kanssa. Sain kaikki koettelemukset nollattua ja joulu meni mukavasti lämpimässä. Intti unohtui, murheet unohtuivat ja osasin pitkästä aikaa nauttia elämästäni. Sain hävitettyä kaiken kurjuuden mielestäni ja unohdin armeijan. Elämä alkoi vähän kuin uusiksi.

Muistot jäivät ja oli alkamassa uusi vuosi uusine kujeineen. Eipähän voi mennä ainakaan huonommin, koska vuodesta 2014 on paha huonommaksi pistää. Murtovarkaus, armeija, tuleminen tyrmätyksi tärkeältä tuntuneelta ihmiseltä ja paljon muuta.

Ajattelin silti olla odottamatta tulevalta vuodelta yhtään mitään ja lupasin itselleni muuttua ihmisenä. Halusin olla spontaanimpi ja elämäniloisempi. Varmaan kuulostaa hassulta, koska moni piti minua positiivisena ja iloisena ihmisenä jo ennen palstataukoani.

2015 - Ainakin tähän hetkeen asti kelpo vuosi

Tässä sitä ollaan, vuonna 2015 ja 19-vuotiaana nulikkana kirjoittelen. Kiire ei ole mihinkään, joten onhan tässä aikaa kirjoitella mitä mieleen juolahtaa. Maailmankuva on muuttunut, Jaws on muuttunut. Toivottavasti parempaan suuntaan, koska tietoisesti haluan kehittyä ihmisenä ja haluan olla joka päivä älykkäämpi kuin edeltävänä. Tähän asti vuosi on ollut mitä mainioin, ei mitään valittamista.


Tammikuu - Kurssi kohti euforiaa

Armeijan kurkunsalaatinvihreissä ymmärsi, että elämässään voi oikeasti tehdä melkein mitä haluaa. Ei tarvitse maata sohvalla ja ajatella, että silloin viiden päivän päästä tapahtuu jotain. Voi itse luoda oman elämänsä ja oman päivänsä, koska isoja rajoituksia ei ole. Pitää vain käyttää mielikuvitustaan. Onneksi minua on siunattu vilkkaalla sellaisella.


Siksipä päätinkin käydä yllättämässä tämän ihastukseni. Tokihan moinen tuntuu joskus yhden aikaan yöstä hyvältä ajatukselta, joten ex tempore tilasin itselleni bussiliput välille Turku-Lahti. Jälkeenpäin voi viisastella, että paska reissu, mutta tulipa tehtyä. Tuon päivän jälkeen en ole tätä entistä ihastustani enää nähnyt, vaikka kaikki tuntuikin taas menneen ihan kohtalaisesti.

Nyt olen kuitenkin onnellinen, että kaikki asiat menivät puihin tuon tytön kanssa. Toisinaan olen pitänyt yhteyttä, mutta minulla ei ole enää aikomustakaan olla lähemmässä tekemisessä kyseisen ihmisen kanssa. Kiitos vuodelle 2015 siitä, että koko homma meni käytännössä poikki. Säästyin todennäköisesti todella paljolta.

Kaikkea jaksoin sietää, mutta alkoi mennä niin ilkeäksi ja kamalaksi koko touhu, että pitäisi kirjoittaa ihan järjetön määrä tekstiä, jotta koko kuvio aukeaisi kaikille. On uskomatonta, miten yhdestä ihmistä voi tulla esille niin paljon inhottavia luonteenpiirteitä ja miten kypsymätön toinen voi olla. Kai se silmitön ihastus oli sokaissut minut aiemmin hämmentävän pahasti.

Ja hei, ettei keneltäkään unohtuisi: Slovakia voitti alle 20-vuotiaiden MM-pronssia vuodenvaihteessa. Denis Godla, jumala, aijai. Luulitteko, että unohdan mainita Slovakian tässä raamatullisessa kirjoituksessani?

Helmikuusta huhtikuuhun - Keskitytään perusasioihin

Helmikuussa alkoi turbulenssi hellittää ja saatoin hengittää rauhassa. "Arki", jos tällaista voi nyt sellaiseksi kuvailla, teki paluun päiväjärjestykseen. Otin rennommin ja sain kunnolla nollattua ihan kaiken. Aloin kirjoitella tänne palstallekin, vaikka kauan kesti tottua tähän uuteen ulkoasuun. Oli pieni ikäväkin teitä hanimussukoita, pus pus. <3


Maaliskuussa alkoi luku pääsykokeisiin, vaikken olekaan meritoitunut tai tunnettu erityisestä lukumotivaatiostani. Koskaan ei ole lukeminen kiinnostanut, ei tippaakaan. Kirjat ovat tylsiä. Aku Ankkaa luin joskus pienempänä. En sitten tiedä, miksi yhtäkkiä aloin tykätä tästä kirjoittamisesta. Se vain tuli jostain tyhjästä lukion aikana, kun tajusin, että saatan ehkä osata laittaa sanoja perätysten niin, että ne muodostavat edes jonkinlaisen rationaalisen kokonaisuuden.

Huhtikuussa jatkuivat lukemiset ja seurasin innolla maajoukkueiden divarikiekkoa. Kai minä tein kaikenlaista muutakin, en nyt ihan tarkkaan ottaen edes muista. Tammikuussa muuten aloin kirjoittaa kiekkotekstiä myös muualle kuin tänne palstalle, mutta olen siitä nyt ihan hiljaa. Totean vain, että kivaa on ollut, mukavia kokemuksia ja ajatus urheilutoimittajaksi tulemisesta vain on vahvistunut.

Kaikkinensa helmikuusta huhtikuuhun oli varsin mukavaa aikaa. Kävin leffassa, söin, lepäsin, ulkoilin, kuntoilin. Tein kaikkea ihan normaalia. Pienistä asioista se onnellisuus tulee. Ei siihen aina ihmeitä tarvita.
 
Viimeksi muokattu:

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Hain vuosi jatkuu...

Toukokuu ja tämä päivä - Kesä on vihdoin alkamaisillaan

Parhaillaan ollaan toukokuussa ja tämä kuukausi onkin luonnollisesti tuoreimpana mielessä. Monenmoista on tässäkin kuussa jo kerennyt tapahtua!


MM-kisat alkoivat ja kerkesivät loppuakin. Eivät Slovakia saati Suomikaan pärjänneet, mutta jääkiekon MM-kisat ovat upea perinne. Pyrin nauttimaan aina täysin siemauksin.

Pääsykokeet alkoivat myös, mutta loppuneet ne eivät ole. Alkavalla viikolla kaksi pääsykoetta ja kesäkuun alussa vielä yksi. Kahdessa olen jo ollut, lukea olisi voinut enemmänkin, mutta ei auta kuin tehdä parhaansa. Tuloksista sitten näkee, että onko tehnyt tarpeeksi. Serkkutyttö oli muuten kiva nähdä, siinä on vallan ihana ihminen. Viimeksi nähtiin ylioppilasjuhlissani ja nyt olin yöpymässä hänen luonaan pääsykokeen takia.

Täällä palstallakin on touhu mennyt hauskaksi. Yöketju on täyttynyt spämmillä, jauhannalla ja siirapilla. Täysin odottamatta sain tavata nimimerkin @SeQuins ja se oli yksi mahtavan vuoden parhaista päivistä. Olen muitakin hommia hoitanut, suorittanut ajokortin kokonaisuudessaan loppuun ja kaikkea muuta pientä.

Haluan olla joka päivä parempi, haluan kehittää itseäni. Joka viikko teen parempia punnerrustuloksia, joka viikko olen tuntenut oloni hyväksi. Toivottavasti olen joka päivä myös parempi ihminen. Kun kaikki on näin hyvin, on oletettavaa, että jossain vaiheessa kaikki lässähtää ja on taas hetken aikaa kaikki huonosti.

Viimeiseen vuoteen on tapahtunut kaikenlaista, mutta paljon hyvää on vielä tänä vuonna tulossa. Suosikkibändini julkaisee uuden levyn syksyllä, ja musiikilla on (kuten tästäkin viestistä voi nähdä) iso vaikutus mielialaan. Ilman musiikkia en olisi näin paljon jaksanut jauhaa omasta elämästäni. Pääsykoekiireiden jälkeen näen SeQuinsin uusiksi, jos tämä hänelle vielä silloin sopii. Menen kaverini kanssa kesäkuun puolivälissä katsomaan futista, hänetkin saan nähdä pitkästä aikaa. Menen ensimmäistä kertaa oman isoveljeni kanssa keikalle kesällä. Kaikenlaista kivaa on siis vielä luvassa. Pitää ottaa alkavasta kesästä kaikki ilo irti.

Mitä nyt ja seuraavaksi?

On kiehtovaa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kesän tekemisistäni mainitsin äskeisessä kappaleessa. Osoite on joka tapauksessa syksyllä joko Turussa, Tampereella tai Jyväskylässä. Sopiihan sitä toivoa, että pääsykokeissa lykästäisi, mutta mahdoton sitä on juuri nyt arvata.


Finnit ovat lähteneet ja olen taas söpö oma itseni, tyytyväinen kaikin puolin elämääni. Pienistä vastoinkäymisistä ei jaksa enää välittää, asiat ovat ihan hyvin. Huonomminkin voisi olla.

Palstalle aion myös jatkossa tuottaa tekstiä. Monien mielestä viestini ovat takuulla rasittavia ja suoraan sanottuna silkkaa paskaa, eikä tämä tee siinä poikkeusta, mutta pidän jok'ikistä palstalaista silti jollain tavalla tärkeänä ja tavallaan hengenheimolaisenani. Kaikkihan tässä lopulta jatkoaikalaisia ollaan. Kokoonnumme tänne keskustelemaan. Ilman havaintoja omista elämistämme ei näitä tekstejäkään olisi. Millaista elämäni olisi, jos en saisi tietää palstalaisten kantaa siitä, pitäisikö Suomen hyökätä Uuteen-Seelantiin vai ei? Millaista ikävää kantaisin, jos en saisi käytännössä viikoittain päättää, itkeäkö vai nauraako nimimerkin @Ikävänkantaja nostamille surkeille otsikoinneille?

Tulipa tekstiä ja menipä syvälliseksi. Kiitos kaikille, jotka jaksoivat lukea vähänkään otsikkoa pidemmälle. Toivottavasti en muista tätä viestiä enää huomenna, koska yhtään en nyt osaa havainnoida, että mitä olen kirjoittanut tässä koneella nämä yli pari tuntia. Toivon, että viestillä on edes selkeä rakenne, jos sisältö jäi matkalle.

Tiedätte varmaan elämästäni kaiken. Suhteellisen avoimesti on tullut kirjoiteltua, mutta eipä tuo haitanne.

Ja seuraavaksi nukkumaan. Hyvää yötä kaikille. :) -Jaws


If I could pull the fabric of time
And bring the future near,
The answers wouldn't be so far
The truth would be so clear.

Arch Enemy - Time Is Black
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Kattava oli Jawsin kertomus vuodestaan, sitä oli kiintoisaa lukea. Sen verran kommentoin, että jos tosiaan finnit tuottivat tuskaa lahtelaistytölle ja aiheuttivat torjutuksi tulemisen tunnetta, niin noin ulkokultaisen naisenalun kanssa ei ole syytä ollakaan missään tekemissä. Paljolta säästyit kun tuo suhde tuli tiensä päähän, jos noin pinnallisista asioista tuli säröjä suhteeseen.

Parempi sinun on keskittyä aikuisempiin, täyspäisiin naisiin.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Kyllä minun täytyy tänne tulla informoimaan, että nyt menen jo aikaisin nukkumaan siitä syystä, että aamulla pitää herätä aikaisin pääsykokeeseen. Kuitenkin täällä olisi huolestuttu poissaolosta. Toivottavasti joku pitää lippua korkealla. Katselin TV5:ltä elokuvan nimeltä Anger Management, siinä oli kyllä merkillinen elokuva. Voin kuvitella, kuinka joku on lopettanut katsomisen ja missannut täten sen lopussa tulleen olennaisen käänteen, joka lopulta teki leffasta melko hyvän. Söin myös hapankorppuja pitkästä aikaa. Niinkin jännittäviä uutisia siis tältä suunnalta.

Aamulla pitäisi jaksaa herätä, joten hyvää yötä minun puolestani kaikille.

Edit: nimim. @Musta Nuoli otti kiinni viesteistäni, ja sen verran totean, että eivät ne finnit olleet se isoin juttu, mutta kai silläkin oli osansa ensivaikutelman antamisessa. Mutta pinnallinen ihminen oli kyllä, joten onneksi asiat menivät miten menivät. Eihän noita finnejä enää ole, mutta ensivaikutelma annettiinkin vuosi sitten.

Ja nyt hyvää yötä uusiksi.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Omalla kohdallani on perinteiden havinaa tiedossa tulevissa häissäni. Tulevan vaimoni ja minun kihla- ja vihkisormukset saimme ns. perintönä morsiameni vanhemmilta, ne uudelleenkiillotettiin, modattiin ja kaiverrutettiin uusiksi. Sormukset ovat vuodelta 1971. Tämän lisäksi isälläni oli tallessa hänen pukunsa, jota hän käytti omissa häissään avioituessaan äitini kanssa yli neljä vuosikymmentä sitten. Puku mahtui minulle varsin hyvin, vain housunpuntteja täytyy vähän lyhentää. Vuosikymmenten perintöä siis kummankin vanhemmilta, sekä minun että morsiamen. Jotenkin miellyttävä ajatus, että sekä appiukon vanha sormus että oman isäni puku mahtuvat minullekin ja ne on haltuuni annettu. Tässä on vähän Mustanaamio-fiilistä, seuraava sukupolvi perii edellisen puvun ja sormuksen.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Täysin keskustelupalstaskouttauksen avulla tehdyn havainnon perusteella nimimerkki Musta Nuoli ei vaikuta yhtään naimisissaolevalta ukkomieheltä. Tämän on oltava Putinin salaliitto!

Game of Thronesin uusin jakso tuli juuri katsottua. Tuli muuten myös katsottua toisenlainen elokuva nimeltä Game of Bones. Pornoparodia kyseisestä sarjasta. Jyystäminen on tylsää, mutta siinä on kerrassaan huikeat dialogit. Linkkiä en laita, koska kukkahattutädit ei tykkää, mutta etsivä löytää.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Mukavaa lukea nimimerkin @Musta Nuoli kirjoituksia varsinkin nyt, kun häät ovat hällä edessä. Vilpittömät onnitteluni!

Minulla oli tänään täällä Turussa pääsykoe ja aamulla on taas varhain herätys, sillä Tampereella jatkuu pääsykoerumba. Nyt siis unten maille, jotta jaksaa herätä. Tänään oli jo melko vaikeaa nousta, mutta pian tämä hellittää ja saa taas nukkua milloin lystää.

Toivottavasti joku saadaan pitämään yöketjua hengissä tänäkin yönä. Juhannustriplaa ja kesätyttöä pukkaa jo kierrätyskeskuksessa, joten kaipa se kesä sieltä nyt on vihdoin ja viimein tulossa.

Öitä kaikille tasapuolisesti.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
@Jaws älä karkaa vielä, miten meni pääsykoe? Kirjoitan kohta lisää, mutte pitää pitää sut poissa poissaolemasta.

En, perkele, ehtinyt. Ovatko @Captain Slow , @SeQuins sekä/tai satunnaiset harhailijat läsnä,vai syntyykö tästä ketjusta lyhyt yksinpuhelu.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Mullakin oli eilen pääsykoe, kuin on myös tänään. Tai oikeastaan näistä muodostuu yksi pääsykoekokonaisuus. Eilen oli matematiikan koe, ja vaikka siellä varmaan on ihan saatanasti virheitä, niin ainakin yllätin itseni ja sain viiteen kuudesta tehtävästä jonkinlaisen vastauksen - lukematta sanaakaan sitten kirjoituksiin lukemisen. Eli positiiviset vibat lähtiessä kohti tänään paikkaaottavaa fysiikan koetta. Siellä kysyttävät asiat eivät tule ulos sinisestä, sillä omaan fysiikan saralla huomattavasti korkeamman potentiaalin, ja todellinen läpimurto on vain ajan kysymys. Nyt haen takkini, yläpuolella ja ulos.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Päätin tulla vielä puhelimella kurkkaamaan, joten älä @Virveliä kainaloon huoli. Koe meni vallan mainiosti. Ensimmäisessä koeosiossa oli 25 monivalintaa, ja se olikin kokeen vaikein osa. Toisessa koeosiossa oli kolme tehtävää, joista kahdessa uskon melko varmasti saaneeni täydet pisteet. Hyvin siis meni.

Huomenna eli tänään Tampereelle. Onneksi alla on näin positiivinen suoritus, niin luottoa on kyllä.

Yöketjuaktiiveista Kapteeni Hidas saattaa olla linjoilla, mutta barbityttö on tänäkin yönä valitettavasti estynyt näin ymmärtääkseni. Taitaa jäädä kovin köyhäksi anniltaan tämä yö, ellei taustalta nouse vastuunkantajia.

Herätykseen kuusi tuntia, todella hienoa... Öitä.
 

Captain Slow

Jäsen
Suosikkijoukkue
KR69, K11ng Perrin, Bratislavan mm-miehistö 2019
Hereillä ollaan. Hyttysetkin saatana on hereillä.

Nyt sellaanen viikko että pää on tyhjä kuin joulupukin säkit tapaninpäivänä.

E: Luin sitten Jawsin vuosikatsastuksen. Hatunnostot sinne, että uskalsit kertoa mikä mieltäsi painaa. Itsestä ei välttämättä moisesta olisi siihen.
 
Viimeksi muokattu:

Nick Neim

Jäsen
Mä pistän paremmaksi. Herätykseen 4 tuntia, eikä muuten väsytä yhtään. Tuli nukahdettua päivällä (ei siis ollut tarkoitus) ja näin ollen vahinkopäikkärit venähtivät yli kolmen tunnin mittaisiksi. Ei varmaan paljoa tule nukuttua tänä yönä.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Minäkin nukuin myöhään iltapäivällä kolmen tunnit päikkärit ja nyt ei sitten väsytä yhtään. Netflixistä katselen norjalaisia Varg Veum-elokuvia.
 

Nick Neim

Jäsen
Täälläkin Netflix pyörii, joskin ohjelmana on Sons of Anarchy...

Kai sitä kohta voisi yrittää nukkua, vaikka sängyssä pyöriminen onkin vittumaista puuhaa.
 

red.machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia
Täällä taas Canal +, vai mikälie onkaan, ja Game of thrones. Loistava sarja kaikenkaikkiaan.

Mites muilla?

Täällä ei katsota sarjoja, vaan selataan Tinderiä, jonka huvikseni latasin äsken. Tuskimpa tuosta mitään iloa tulee olemaan, mutta eipä mitään toisaalta menetäkkään.

Jossain vaiheessa voisi ottaa tuon Netflixin uudelleen käyttöön. Viime kesänä tuli katsottua Kyle XY:n kaikki kaudet puhelimella sängyssä öisin, kun ei uni maistunut. Onko Netflixiin muuten tullut uusia sarjoja viime aikoina?
 

Wilderness

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Minnesota Wild
Täällä ei katsota sarjoja, vaan selataan Tinderiä, jonka huvikseni latasin äsken. Tuskimpa tuosta mitään iloa tulee olemaan, mutta eipä mitään toisaalta menetäkkään.

Jossain vaiheessa voisi ottaa tuon Netflixin uudelleen käyttöön. Viime kesänä tuli katsottua Kyle XY:n kaikki kaudet puhelimella sängyssä öisin, kun ei uni maistunut. Onko Netflixiin muuten tullut uusia sarjoja viime aikoina?

Mikä on viime aikoina? Jos viime kesään vertaa, niin paljonkin on tullut uusia sarjoja. Myös paljon Netflixin omaa tuotantoa kuten Daredevil ja Better Call Saul. Itseasiassa juuri tarkistin, niin Netflixin omaa tuotantoa on tullut erittäin paljon viime aikoina. Ja yleensä nuo ovat olleet ihan hyviä sarjoja.

Tällä hetkellä katson Netflixistä Suits -sarjaa ja itse olen jopa hiukan yllättäen tykännyt tuosta. Liittyy hyvin pitkälle lakihommiin.
 

red.machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia
Tällä hetkellä katson Netflixistä Suits -sarjaa ja itse olen jopa hiukan yllättäen tykännyt tuosta. Liittyy hyvin pitkälle lakihommiin.

Debyttijakson olen Suitsista nähnyt. Alku oli mielestäni vähän puuduttava, mutta jakso parani loppua kohden. Mielenkiintoinen sarja kyseessä.

Kyllähän tuolla sarjatarjonta on erinomaista, mutta leffatarjonnassa on mielestäni parantamisen varaa. Tai ainakin silloin kun itse olin jäsen oli leffatarjonta heikkoa.
 

Wilderness

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Minnesota Wild
Debyttijakson olen Suitsista nähnyt. Alku oli mielestäni vähän puuduttava, mutta jakso parani loppua kohden. Mielenkiintoinen sarja kyseessä.

Kyllähän tuolla sarjatarjonta on erinomaista, mutta leffatarjonnassa on mielestäni parantamisen varaa. Tai ainakin silloin kun itse olin jäsen oli leffatarjonta heikkoa.

Itse olen nyt menossa toisen kauden puolivälissä. Alku oli tosiaan hiukan puuduttava, mutta kokoajan mennyt parempaan suuntaan.

Leffatarjonta ei vieläkään mitää loistavaa ole, mutta sarjoissa on niin paljon katsottavaa, että ei ole vielä haitannut leffojen hiukan vähäinen määrä.
 

Wilderness

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Minnesota Wild
Eihän Better Call Saul ole Netflixin oma sarja, vaan AMC:n, kuten Breaking Badkin oli, josta sarja siis on spin-off ja Breaking Bad-faneille must see.

Pahoittelen, että kommentoin näin päiväsaikaan. Mutta muistin nähtävästi väärin tuon Better Call Saulin alkuperän, minkä stiflat tuossa sitten oivasti korjasikin.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Ai hitto, olen pähkäillyt tuota "Matki haluamaasi kirjoittajaa" -ketjun veljen @Virveliä kainaloon kirjoittamaa imitaatiota, mutta en millään kyllä saa päähäni ketä tuolla haetaan. Varsin hyvä imitaatio sinänsä, ja tuoreena Jatkoajan viestintäministerinä ja yökkösketjun vasemman laitahyökkääjän koodinimellä Gáborík minun täytyy todeta tuttu termi ja motto - details create success. Piti kirjoittaa tähän yöketjuviestiin taas pääsykokeista, mutta enpä taida kehdata, kun ei ole Rauman virkkuuopistoon koskaan asiaa näillä kädentaidoilla.

Jos nyt ei pääsykokeista sitten, vaikka Jyväskylästä tulikin kiintoisaa sähköpostia. Tampereella olin kyllä tänään, mutten suinkaan virvelipojan tykönä, vaan, noh, pääsykokeissa. Mutta ottia tuota, musiikkia tässä kuuntelen. UEL-finaalin unohdin katsoa, mutta eipä tuo mitään.

Mikä on yön teema?

Ja täällä on näköjään rikottu aiemmin tänään yöketjun pyhää koodistoa. Menköön tämän kerran, mutta katsokaakin, että sama ei toistu.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös